Finimalism Perspective: Vilkas luovuus, positiivinen mieli

Rakennusteollisuudella on ratkaiseva rooli kestävään kehitykseen siirtymisessä. Teemu Kurkela, palkitun arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien perustajajäsen, puoltaa arkkitehtuurin aktiivista ja luovaa roolia eikä taivu toivottomuuteen.

Kiinnostuin rakennuksista jo pikkupoikana. Piirsin kuvia pilvenpiirtäjistä, ja tutkin japanilaisesta arkkitehti Kenzō Tangesta kertovaa kirjaa. Se oli Kauhajoen kirjaston ainoita arkkitehtuurikirjoja, ja on kiinnostavaa huomata, että Tangen betonibrutalismi on edelleen ajankohtainen.

Isovanhempani ovat maanviljelijöitä ja vanhempani lääkäreitä. Voi olla, että sain ajatuksen arkkitehdin ammatista vanhemmiltani, mutta en koskaan kyseenalaistanut sitä. Kävin taidelukion, ja siitä oli hyötyä, kun hain opiskelemaan Otaniemeen ja Columbian yliopistoon New Yorkissa. Pääsin molempiin, mutta lähdin ensin ulkomaille. Työskentelin kuitenkin kesälomilla suomalaisissa arkkitehtitoimistoissa, ja ensimmäinen kesätyöpaikkani oli Helander-Leiviskän toimistoissa. Ystävystyin Juha Leiviskän kanssa.

Maisteriopinnot suoritin Otaniemessä ja perustin oman toimiston vuonna 2007. Voitimme Turun kaupungin pääkirjaston arkkitehtikilpailun, eikä oman toimiston pystytys olisi onnistunut ilman kilpailuvoittoa. Sen jälkeen oli kymmenen vuoden ajan pakko voittaa kilpailuja, jotta työllistimme itsemme.

Minua kiinnostaa julkisten rakennusten suunnittelun lisäksi maailman parantaminen tai jopa pelastaminen. Myös ihan pienessä mittakaavassa, rakennus kerrallaan.

Haluan tehdä uutta ajattelua edustavien rakennusten – niin isojen kuin pienien – prototyyppejä ja konsepteja. Arkkitehtuurisuunnittelu ei kuitenkaan koske pelkästään rakennuksia tai niiden materiaaleja, vaan esimerkiksi vanhojen teollisuusalueiden uudelleenkäyttöä kuten Tanssin talossa Kaapelitehtaalla. Tai Kirkkonummen kirjasto, jossa uusi rakennus ikään kuin nielaisi vanhan kirjaston.

Täysin uusista rakennuksista hyvä esimerkki on Sairaala Nova. Se on aiempaa tehokkaampi ja pienempi ja kokoaa saman katon alle kaikki terveydenhoidon palvelut. Se sijaitsee kaupungin keskellä, jolloin suunniteltavana oli myös, miten rakennus edistää kestävää kehitystä liikkumisen ja ympäristön näkökulmista.

Työelämä muuttuu myös tosi monella tavalla, ja kaikissa yrityksissä työympäristöjä ajatellaan uudestaan. Arkkitehdit ovat siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että pääsemme järjestelemään tulevaisuutta uudella tavalla.

Minua inspiroi luova prosessi ja se, että emme etukäteen tiedä vastauksia. Nollasta täytyy luoda jotain täysin uutta ja vieläpä tavalla, jolla on pitkä elinkaari.

Usein ei ymmärretä, että arkkitehti suunnittelee rakennusta sen sisältä käsin – ei pinta tai kuori edellä - ja siihen kuluu yli yhdeksänkymmentä prosenttia työajasta. Kun arkkitehtuurikilpailujen tuloksia arvioidaan, kärjessä on yleensä kaksikymmentä eri tavoin pinnaltaan hyvännäköistä ehdotusta. Niissä on kuitenkin suuria eroja siinä, minkälainen on rakennuksen sisältä löytyvä ajatus tai punainen lanka.

Arkkitehdin työtä kuvaavat parhaiten inhimilliset arvot, visuaalisuus ja estetiikka. Toisaalta arkkitehtuuri on myös rakennusten käyttöjärjestelmän ja prosessien suunnittelua.

Nuoret arkkitehdit haluavat tyypillisesti luoda rakennuksesta suuren vision mahdollisimman nopeasti. Onnistuneen lopputuloksen kannalta olisi kuitenkin parempi, jos sitä ei alussa olisi. Oma ego on silloin oltava pienempi, jotta rakennus saa ikään kuin suunnitella itse itsensä. Sillä tavoin voi syntyä kuitenkin jotain ainutlaatuista, niin toiminnallisesti kuin taiteellisesti.

Arkkitehtisuunnittelu on 3D-suunnittelua. Julkisivuja voidaan nykyisin suunnitella hyvin vapaasti. Tietotekniikka ja robotit mahdollistavat räätälöitä ratkaisuja, jollaiset olivat ennen mahdottomia. Ajattelu ja arvomaailma eivät kuitenkaan riipu työkaluista. Vain yhteen hiileen puhaltamalla ja kehittämällä ratkaisuja tilaajan ja koko tiimin kanssa rakennuksesta tulee jotain merkityksellisempää kuin vain pelkkä ”postikortti”.

Toimistollamme on useita hankkeita, jotka liittyvät paikallisen kulttuurin vahvistamiseen. Miten tehdä elämä elämisen arvoiseksi ja haluttavaksi myös muualla kuin vain suurissa kaupungeissa, ja mikä on kulttuurin missio siinä?

Suunnittelemme Ouluun ekologista kansan saunaa. Se valmistuu vuoteen 2026 mennessä, jolloin Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Itä-Suomeen suunnittelemme hotellia, jossa yhdistetään ihmisiä suomalaiseen luontoon. Myös Tanssin talo ja kirjastot ovat paikallisen kulttuurin lippulaivahankkeita.

Aina ei kuitenkaan kannata odottaa tekevänsä jotain suurta, vaan pitää viedä eteenpäin myös pienempiä hankkeita. Ne voivat olla innovatiivisuudessaan yhtä merkityksellisiä kuin suuret. Minulla on restaurointihankkeena oma, vanha maatalo Akola, josta kehitän mallia maaseudun kehittämiseen ja maaseutumatkailuun.

Etsimme koko ajan vastauksia siihen, mitä vihreä siirtymä tarkoittaa. Väestön ikääntyminen on iso yhteiskunnallinen muutos. Myös tekoäly muuttaa työntekoa ja sen myötä myös rakennukset muuttuvat, kun tarvitaan uudentyyppisiä työpaikkoja.

Investoinnit ohjaavat pitkälle sitä, miten pitkälle vihreässä siirtymässä päästään. Euroopan unionin ESG-direktiivillä on iso merkitys; Jos rakennushanke ei täytä sen kriteerejä, sijoittajat eivät lähde mukaan. Myös kaupunkien omat strategiat ohjaavat rakentamista.

Muutoksiin pitäisi kuitenkin suhtautua positiivisesti. Toivon, että arkkitehdit ja suunnittelijat olisivat vihreässä siirtymässä avainasemassa. Arkkitehteja tarvitaan kehittämään ratkaisevia innovaatioita ja luomaan uusia konsepteja.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran finimalism.fi-sivustolla.

Finimalism vahvistaa Suomen maakuvaa arkkitehtuurin, muodin ja muotoilun avulla, uudistaa Finnish Designin tarinaa ja nostaa esiin suomalaisen luovan osaamisen. Finimalism toteutetaan kolmen suomalaiseen suunnitteluun keskittyvän organisaation, Archinfon, Finnish Design Infon ja Fashion Finlandin yhteistyönä. Yhteishankkeen mahdollistaa EU:n rakennetuki.