Olin Hansakallion koulun oppilaiden mukana elämyksellisellä Eläinten arkkitehtuuria -kierroksella Suomen luontokeskus Haltiassa. Kolmas- ja neljäsluokkalaisille suunniteltu opastus nivoi mukavalla tavalla yhteen luonnon ja rakennetun ympäristön, ja avasi samalla ikkunoita moniin eri oppiaineisiin.
[divider]
Mukana kierroksella
Opas ottaa vieraat vastaan korkeassa aulassa, johon vaaleat puupinnat luovat lämpimän ja valoisan tunnelman. Luontokeskuksen arkkitehtuurilla on merkittävä rooli kierroksella. Matkan varrella siitä tehdään havaintoja kaikilla aisteilla, eläinten ja ihmisten arkkitehtuurin yhtymäkohtia etsien.Kierros käynnistyy pelillisellä keskustelulla: Mitä arkkitehtuuri oikeastaan on? Esille nousee heti paitsi materiaaleja, muotoja ja rakenteita myös rakennustyyppejä, asumisen filosofiaa ja kestävän kehityksen periaatteita. Luonto ja rakennettu nivoutuvat vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi.Eläinten asumuksiin perehdytään aluksi sekä kuvia että Haltian kokoelmien oikeita pesiä tutkimalla. Lapset hämmästelevät pikkulinnun pesän materiaaleja: Mitä toi pinkki on? Jotain ihmisten materiaaliako? Ehkä villaa. Kenen höyheniä nuo ovat? Sen voisi selvittää DNA-mikroskoopilla. Keskustelu jatkuu vilkkaana liukuen ampiaisten kennorakenteista teräksen lujiin hämähäkin seitteihin ja termiittien kasvihuoneista kilometrien korkuisiin pilvenpiirtäjiin.Aulasta matka jatkuu matalan käytävän läpi kohti avaraa näyttelytilaa. Wau! Valoisan kotoisa tunnelma vaihtuu hämärän salaperäiseen. Seinille ja lattiaankin projisoitu näyttely kertoo suomalaisen luonnon olosuhteista, eläinten ja ihmisten elinympäristöistä.Pieneen saliin on varattu materiaaleja, joilla oppilaat pääsevät itsekin kokeilemaan pesien rakentamista. Villasta syntyy melkein oikean kokoinen kotkan pesä, legoista ihmisasumusten pienoismalleja, piippurasseista pikkulinnun pesä ja risuista majavan pato pienoiskoossa. Entä savesta? Siitä syntyykin labyrintti. Kuka siinä mahtaa asua? Lopuksi päästään ryömimään oikean kokoisiin pesätiloihin. Niistä karhun luola on monen mielestä mielenkiintoisin.Ennen kouluun paluuta kannattaa tutkailla Haltiaa vielä ulkoapäin. Mitä rakennuksesta tulee mieleen? Myöhemmin luontokeskuksen tunnelmiin voi palata sen suunnittelusta ja arkkitehtuurista kertovien verkkoaineistojen avulla.
Vinkkejä ja aineistoja jatkoon
Eläinten arkkitehtuuria -opastus on hieno kokemus sellaisenaan. Se on mitä oivallisinta arkkitehtuurikasvatusta, ja sopii myös lähtölaukaukseksi monialaiselle oppimiskokonaisuudelle. Siitä voidaan edetä niin ympäristöopin eri osa-alueille kuin matematiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja taideaineisiin. Opastusta täydentää verkkomateriaali, jossa kerrotaan laajasti luontokeskuksen arkkitehtuurista. Jos arkkitehtuurikasvatuksen näkökulma kiinnostaa enemmänkin, pääsee sen jäljille esimerkiksi Archinfon kokoamien ja tuottamien aineistojen avulla.
Juttu ja kuvat: Jaana Räsänen[/caption]
