Eilen, tänään, huomenna -hanke osallisti Kirkkoharjun koulun 8.-9.-luokkalaisia Kirkkonummen kunnan keskustan kehittämisen visiointiin. Keskustaa tarkasteltiin neljän eri oppiaineen tunneilla historian, nykyhetken ja tulevaisuuden näkökulmista. Prosessin käytännöt, menetelmät sekä opetus- ja tausta-aineistot on koottu arkkitehtuurikasvatuksen vinkkipakiksi, joka jakautuu neljään oppiainekohtaiseen osioon: Asiaa arkkitehtuurista kuvataiteessa, Maisema lähtökohtana maantiedossa, Kaavoituksen käytäntöjä yhteiskuntaopissa ja Medianäkyvyyttä äidinkielessä.
[divider]
Asiaa arkkitehtuurista kuvataiteessa
Arkkitehtuurin perusteista lähiympäristöön eilen, tänään ja huomenna
Kuvataiteen 12 kaksoistunnin prosessi antoi mahdollisuuden perehtyä arkkitehtuurin perusteisiin, keskustan eri aikakausien rakennuksiin ja kaavoitustilanteeseen asiantuntijavieraiden opastuksella. Omia paikkoja kartoittamalla ja analysoimalla nuoret löysivät pian yhteisen ongelman: kokoontuminen rennon oleskelun merkeissä on keskustassa liki mahdotonta. Tilanteen korjaamiseksi he suunnittelivat pienryhmissä nuorisokahvilan, nuorisopuiston sekä ryhmässä istuttavan penkin koulun pihalle. Lisäksi yksi ryhmä pohti mopoilukulttuurin ilmiöitä keskustan alueella.[divider]
Arkkitehtuuriin tutustuminen ja ympäristön arviointi
Arkkitehti-vieraan alustus kertoi arkkitehtuurista kokemuksellisena ja moniaistisena ilmiönä, joka ulottuu rakennetun ympäristön pienimmistä yksityiskohdista suurimpiin kokonaisuuksiin. Arkkitehtuurin peruselementtien osalta esitys kiinnitti erityistä huomiota paikan henkeen. Mistä osatekijöistä se syntyy ja miten sitä voidaan etsiä?
Nuoret kartoittivat aluksi ajanviettopaikkojaan Kirkkonummen keskustassa koko luokan voimin. Tärkeimpiä paikkoja tutkittiin pienryhmissä kaikilla aisteilla. Paikkojen ominaisuuksia ja niiden herättämiä tuntemuksia dokumentoitiin kirjoittamalla ja luonnostelemalla. Minkälaisia ajatuksia ja tuntemuksia paikka herättää? Mikä siinä on hyvää ja mikä huonoa? Voisiko sitä jotenkin parantaa?[/tab][tab]
KEHITTÄMISIDEOITA
Omien paikkojen analysoinnin pohjalta nuoret määrittelivät keskustan kehittämiseen kohdistuvia tarpeitaan ja toiveitaan. Ensimmäisiä ideoita visualisoitiin tekemällä kollaasitekniikalla julisteita, joissa hyödynnettiin paikka-analyysien tekstien ja luonnosten kopiokoneella tehtyjä suurennoksia. Mikä on keskustan kehittämisessä tärkeintä?[/tab][tab]
ARKKITEHTUURIN AIKAKAUSIA
Kaavoittaja-vieraan alustus siirsi huomion keskustan arkkitehtuurin eri aikakausiin. Mikä on vanhin rakennus ja mikä uusin? Mitä kaikkea mahtuu niiden välille? Esityksen aikana keskusteltiin eri-ikäisten rakennusten tunnuspiirteistä, ajallisten kerrostumien merkityksestä sekä omista suosikki- tai inhokkirakennuksista. Mitä haluttaisiin säilyttää ja mitä raaskittaisiin purkaa?
Jokainen piirsi tai maalasi mielestään säilytettämisen arvoisesta rakennuksesta postikorttikuvan. Kun valinnan perustelut oli kirjoitettu viestikenttään, pohdittiin vielä, kenelle kortti kannattaisi lähettää. Kuka tai mikä taho tekee päätöksen säilytettävästä tai purettavasta rakennuksesta? Voiko päätökseen vaikuttaa itse?[/tab][tab]
KAAVAKÄVELY
Kaavoittaja-vieras kertoi opastamallaan kävelykierroksella keskustan kaavoitustilanteesta nyt ja tulevaisuudessa. Kaavoittaja haastettiin keskusteluun ottamalla kantaa ja kyselemällä rakennettuun ympäristöön liittyvistä asioista: mitä rakennetaan, minne, miksi ja milloin? Kaavoittajan jakamasta monisteesta saatiin tietoa kaavoitusprosessista ja kaavamerkinnöistä.
Nuorten toiveet tiivistyivät lopulta neljaan teemaan: nuorisopuisto, nuorisokahvila, istuskelupaikka koulun pihalle ja mopoilu. Ryhmiin jako tehtiin oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Teemojen työstö aloitettiin pienryhmissä kokoamalla ensin omaan teemaan liittyvät ajatukset ja kommentoimalla sitten muiden ryhmien ajatuksia.[/tab][/tabs][divider]
Aluksi kunkin ryhmän omat ajatukset ja ideat valitusta teemasta kirjoitettiin tai piirrettiin suurelle voimapaperiarkille. Ideoiden hiipuessa työpajaohjaaja saattoi jättää tarralapuilla kysymyksiä, jotka johdattelivat pohdiskelussa uuteen suuntaan.[/tab][tab]
IDEAT KIERTOON MUIHIN RYHMIIN
Kun omat ajatukset oli koottu, annettiin paperi seuraavalle ryhmälle, joka sai ottaa kantaa ja esittää myös omia ideoitaan. Kierrätystä jatkettiin, kunnes jokainen ryhmä oli kommentoinut kaikkia teemoja. Kullakin ryhmällä oli kirjauksia varten oma värinsä, jotta ideoiden kehittymistä voitiin seurata.[/tab][tab]
YHTEINEN IDEAPANKKI
Ideoita kierrättämällä syntyi yhteinen ideapankki jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kussakin ryhmässä käytiin vielä läpi sekä omat että toisten esittämät ideat ja valittiin parhaat osaksi keskustaa nuorten näkökulmasta kehittäviä tarkempia suunnitelmia.[/tab][/tabs] [caption id="attachment_7970" align="alignnone" width="618"] Nuorisopuistoryhmän ideataulu kierrätyksen jälkeen. Kuva JR.[/caption][divider]
Ryhmä 1: Nuorisopuisto
Nuorten mielestä Kirkkonummen keskustassa on vain sellaisia puistoja, joissa on pikkulasten leikkivälineitä tai sellaisia, joissa on yksittäisiä penkkejä siellä täällä. Nuorilla ei ole kokoontumispaikkaa! Puisto-ryhmä ideoi erityisesti nuorille tarkoitetun puiston Munkinmäen metsäiselle kukkulalle.[caption id="attachment_7499" align="alignnone" width="618"] Nuorisopuiston sijoituspaikaksi valittu Munkinmäki. Kuva JR.[/caption]
Havainnointiretkellä kartoitettiin ja dokumentoitiin Munkinmäen hyviä ja huonoja puolia. Samalla pohdittiin, minne erilaisia toimintoja olisi mahdollista sijoittaa. Löytyykö mäeltä tasaista paikkaa pelikentälle? Miten liikenteen melu vaikuttaa paikan käyttökelpoisuuteen? Mikä on säilyttämisen arvoista?[/tab][tab]
IDEOINTIA KARTALLE
Puiston suunnittelu aloitettiin sijoittamalla ideoidut toiminnot ja niiden väliset reitit kartalle tarkoituksenmukaisiin kohtiin. Tasaisin ja käyttökelpoisin alue oli nuorten mielestä mäen meluisimmalla puolella. Se päätettiin reunustaa meluaidalla. Mitä muuta tarvitaan viihtyisän nuorisopuiston luomiseen? Maiseman suunnittelua esittelevistä lehdistä ryhmä sai idean puiston valaisemisesta.
Puiston valaistusta suunniteltiin aluksi kokeilemalla valaisimien sijoittelua karttapohjalle. Missä valoa tarvitaan eniten? Tarvitaanko myös hämärämpiä kohtia? Kuinka paljon valaisimia tarvitaan? Mikä on tarkoituksenmukaista? Millaista tunnelmaa tavoitellaan? Suunnittelua jatkettiin luonnostelemalla vaihtoehtoisia valaistusmalleja valokuvaprintille kollaasitekniikalla.[/tab][tab]
MAASTOMALLI 1:500
Maastomalli tehtiin korkeuskäyrien mukaan leikatuista pahvilevyistä. Pahvin paksuus valittiin mittakaavan mukaan. Mallin rakentaminen muistutti vielä tontin korkeuseroista. Toimintojen ja reittien sijoittelu tarkistettiin ja korjattiin tarvittaessa. Suunniteltu kioski ja meluaita tehtiin muovailuvahasta sekä puu- ja pensasryhmät cocktail-tikuista ja rypistetystä paperista.[/tab][tab]
VALOMAALAUKSIA
Lopuksi valaistusteeman käsittelyä jatkettiin tutkimalla valmista pienoismallia pimiössä. Malliin luotiin erilaisia tunnelmia värivaloja sekä pienesineiden tuottamia varjoja ja heijastuksia hyödyntäen. Onnistuneimmat tunnelmat dokumentoitiin valokuvaamalla. Jalustan käyttö ja pitkä valotusaika takasivat onnistuneet kuvat.[/tab][/tabs] Karttojen äärellä syntyi suunnitelma, jonka yhtenä lähtökohtana oli alueen luonnon ja huvilan raunioiden säilyttäminen koskemattomina. Kukkulan tasanteilta löytyi kuitenkin tilaa myös pelikentälle, kioskille ja oleskelulle. Maahan upotettua skeittiramppiakin harkittiin. Mopoilla kulkevat huomioitiin kukkulan ja rautatien väliin sijoitettavalla mopoparkilla ja oleskelualuetta rajattiin liikenteen melua vastaan muurilla, joka voisi toimia myös graffitiseinänä.Maastomallia tehdessään ryhmä alkoi pohtia puiston valaistusta ja teki erilaisia valaistusuunnitelmia kollaasitekniikalla ja valomaalauksina. Liikenneväylien solmukohdassa sijaitseva, valaistu Munkinmäki voisi nuorten mukaan tulevaisuudessa toimia Kirkkonummen maamerkkinä eri suunnista ja eri liikennevälinein lähestyville matkaajille.[caption id="attachment_10543" align="alignleft" width="618"] Nuorisopuiston ideat koostekartalla. Kartta Nea Ilmevalta.[/caption][caption id="attachment_7149" align="alignnone" width="618"] Maastomalli tunnelmavalaistuksessa. Malli ja kuva Nuorisopuisto-ryhmä.[/caption] [divider]
Ryhmä 2: Nuorisokahvila
Nuorten mukaan Kirkkonummen nuorisotalot ovat auki vain muutaman tunnin kerran viikossa eikä keskustassa ole ollenkaan sisätilaa, jossa he voisivat kokoontua vapaa-aikanaan. Nuoret ehdottivat tulevaksi kokoontumistilakseen pitkään tyhjillään ollutta liikehuoneistoa.[caption id="attachment_8063" align="alignnone" width="618"] Pitkään tyhjillään ollut liikehuoneisto Kirkkonummen keskustassa. Kuva JR.[/caption]
Yhteisen ideointivaiheen jälkeen nuoret luonnostelivat yksilötöina pohjapiirroksia unelmiensa nuorisotalosta. Piirrokset tehtiin huopakynällä läpikuultavalle paperille todellista pohjapiirrosta hyödyntäen. Mitä tilassa tehdään? Miten toiminnot tilaan sijoittuvat? Minkälaisia kalusteita tarvitaan?[/tab][tab]
KOHDEVIERAILU
Retki tyhjillään olevaan toimistotilaan, suunnittelukohteeseen, antoi nuorille mahdollisuuden tarkastella pohjapiirroksen ja tilan yhteyttä sekä mittailla ja arvioida tilaa kehollisesti. Mitä kaikkea tilaan mahtuu? Mihin tarvitaan luonnonvaloa? Mitä voidaan sijoittaa hämärämpiin nurkkauksiin?[/tab][tab]
TUNNELMA-ANALYYSI
Suunnittelua jatkettiin analysoimalla erilaisten verkosta poimittujen kahvila- ja nuorisotilakuvien tunnelmia. Mitkä kohteet miellyttävät ja mitkä eivät? Miksi? Miten väri ja valo vaikuttavat tilaan? Miellyttääkö rennon rempseä vai tiukan asiallinen sisustus, upouudet vai kenties kierrätysmateriaaleista kootut kalusteet?[/tab][tab]
TILAVARAUKSIA
Mitä toimintoja tilaan kaivataan? Miten ne sijoittuvat paikkaan? Erilaisia toimintojen sijoitusvaihtoehtoja kokeiltiin eri muotoisilla ja kokoisilla väripapereilla 1:50 pienoimalliin. Paras vaihtoehto valittiin sisustussuunnitelman pohjaksi.[/tab][tab]
SISUSTUSSUUNNITELMA
Lopullinen sisustussuunnitelma materiaali- ja värivalintoineen sekä kalusteineen tehtiin pienoismalliin.[/tab][/tabs] Nuorisokahvila-ryhmä lähti kehittämään eteenpäin ajatusta omasta tilasta omilla ehdoilla. Kun ryhmän omat ideat ja koko luokan kommentit oli koottu yhdelle paperille, sai jokainen esittää oman visionsa tulevasta nuorisokahvilasta pohjapiirrosluonnoksena. Havainnointiretki paikan päälle loi yhteyden pohjapiirroksen ja todellisen tilan välille, mikä helpotti suunnitteluprosessia. Nuorten esittämät tilavaraukset koottiin näyttelyä varten havainnointiretkellä paikan päältä löytyneeseen pohjapiirrokseen.Millainen sitten olisi hyvä nuorisotila? Esimerkkikuvien avulla päästiin vertailemaan erilaisten tilojentunnelmia. Mitä omalta tilalta toivotaan, mitä halutaan välttää? Esivalmisteltua 1:50 pienoismallia täydentämällä syntyi suunnitelma värikkäästä, rennosta ja toiminnallisesta tilasta, jossa voisi pelata biljardia sekä erilaisia virtuaalisia ja elektronisia pelejä, tai vaikka vain istuskella rauhassa pehmeillä sohvilla ja säkkituoleilla. Kahvilan puolella myytäisiin edullisia virvokkeita ja pientä purtavaa.[caption id="attachment_8064" align="alignnone" width="618"] Kooste tilavarauksista pohjapiirrokseen: Nea Ilmevalta.[/caption][caption id="attachment_8067" align="alignnone" width="618"] Sisustussuunnitelma pienoismalliin: Nuorisokahvila-ryhmä.[/caption][divider]
Ryhmä 3: Istuskelupaikka
Kirkkoharjun koulu ja sen piha ovat nuorten arkiympäristöä, jonka moni kokee nykyisellään ankeaksi. Nuoret kaipaavat viihtyisää ja värikästä ympäristöä sekä lisää paitsi toiminnallisuutta ja virikkeitä myös istuskeluun ja kokoontumiseen sopivia paikkoja.[caption id="attachment_8073" align="alignnone" width="618"] Kirkkoharjun koulun piha. Kuva JR.[/caption]
Penkin suunnitteluun valmistauduttiin tutkimalla koulun pihaa mukavan yhdessäolon näkökulmasta. Millaisia mahdollisuuksia piha tarjoaa istuskeluun? Mistä löytyvät parhaat istuskelupaikat? Mitkä seikat vaikuttavat valintaan? Valo, lämpö, oma rauha? Parhaat paikat merkattiin kartalle.[/tab][tab]
IHMISEN MITAT JA ERGONOMIA
Penkin suunnittelu aloitettiin tutkimalla ihmisen mittasuhteita ja istuinten ergonomiaa? Oman luokan tuoleista tehtiin erilaisia muodostelmia, joiden avulla kokeiltiin miten lähellä vierekkäin tai vastakkain on miellyttävää ja mahdollista istua? Samalla hahmoteltiin penkin muotoa ja kokoa 1:1 mittakaavassa.[/tab][tab]
IDEOIDEN KEHITTELYÄ 3D
Penkki-ideoiden kehittelyä jatkettiin 1:10 pahvimalleja rakentamalla. Keskustellen ja eri vaihtoehtojen parhaita puolia yhdistellen syntyi lopulta suunnitelma ameebamaisesta, tilanteen mukaan muuntuvasta penkistä. Lopullinen suunnitelma toteutettiin mittatarkkana 1:5 vanerimallina ja värityssuunnitelmana.[/tab][tab]
PENKKI 1:1
1:1 penkki koottiin työpajaa ohjanneen arkkitehti-kirvesmiehen esivalmistelemista osista ja maalattiin värityssuunnitelman mukaan. Penkki olisi ollut mahdollista toteuttaa myös ohjattuna ryhmätyönä teknisen käsityön tunneilla. Tässä projektissa käsityö ei valitettavasti ollut osallisena.[/tab][tab]
UUSI ISTUSKELUPAIKKA
Toukokuun alussa penkki siirrettiin yhteisvoimin Kirkkonummen kunnantalolle, osaksi koko prosessista kertovaa näyttelyä. Seuraavana syksynä penkille löytyi sijoituspaikka ruokalan aulasta, johon se jäi odottamaan kevättä ja pihalle siirtoa.[/tab][/tabs] Penkki-ryhmä pohti ensin istuskelua yleensä, etsi sitten koulun pihan parhaita istuskelupaikkoja ja suunnitteli lopulta koulun pihalle sijoitettavan, porukalla istuttavan penkin. Prosessin aikana tutkittiin istuvan ihmisen mittasuhteita ja etsittiin samalla penkille sopivia mittoja. Erilaisia muotoja ja rakenteita testattiin tekemällä pienoismalleja eri mittakaavoissa.Suunnitelmat nivoutuivat toisiinsa ja tarkentuivat lopulta mittatarkkaan 1:5 pienoismalliin, jonka avulla oli helppo rakentaa penkin prototyyppi myös 1:1 mittakaavassa. Ohjaajan esivalmistelemista elementeistä koottiin yhdessä valmis penkki, joka maalattiin ryhmän tekemän värityssuunnitelman mukaan.[caption id="attachment_8094" align="alignnone" width="617"] Piha-analyysin koostekartta: Nea Ilmevalta. Penkin mittasuhdetutkielma: Istuskelupaikka-ryhmä.[/caption][caption id="attachment_8097" align="alignnone" width="1600"] Valmis penkki ensimmäistä kertaa pihalla. Kuva JR:[/caption] [divider]
Ryhmä 4: Mopoilu
Moni kirkkonummelainen nuori kulkee kodin ja koulun väliä mopolla. Se on nopein tapa päästä kouluun ja sieltä pois. Mopoilu kiinnosti myös kaavoittajia, jotka pyysivät nuoria laatimaan mopoliikenteen ongelmista ja mahdollisuuksista mopokaavan. Mopoilu-ryhmän mielestä reitit olivat hyviä ja parkkipaikat riittäviä - ongelmia ei siis ollut eikä kaavaa siksi tarvittu. Kaavan laatimisen sijaan ryhmä päätyi tutkimaan mopoilukulttuuria taiteen keinoin.[caption id="attachment_10518" align="alignnone" width="644"] Mopoparkki koulunkyljessä. Kuvankaappaus Google Street View.[/caption]
Mopoilu-ryhmän työskentely käynnistyi keskustelulla mopoilijoiden päivittäisistä reiteistä, vaaran paikoista, olemassa olevista ja tarvittavista mopoparkeista sekä parhaista ja puuttuvista yhteyksistä.[/tab][tab]
KEHITTÄMISIDEOITA
Mikä tekisi mopoiluympäristöstä entistä toimivamman ja hohdokkaamman? Näkökulman vaihtaminen arjen ympäristön arvioinnista unelmointiin innosti nuoria esittelemään mopoiluun liittyviä toiveita ja unelmia vapaavalintaisilla tekniikoilla luonnostellen.[/tab][tab]
LIIKENNEMERKKI
Pohdiskeltuaan mopoilun problematiikkaa ja tutkittuun mopojen muotokieltä nuoret suunnittelivat uudenlaisia, mopoilua ohjaavia tai mopoilukulttuuria ilmentäviä liikennemerkkejä. Merkkien viestit maalattiin sprey-maaleilla vanerialustoille itse tehtyjä sabluunoita hyödyntäen.[/tab][tab]
MERKIT OIKEAAN YMPÄRISTÖÖN
Ryhmä testasi tekemiään merkkejä oikeaan liikenneympäristöön. Niitä kiinnitettiin olemassa olevien liikennemerkkien rinnalle tai paikkoihin, joissa niille olisi tarvetta. Erilaiset tilanteet dokumentoitiin valokuvaamalla. Valokuvia tarkasteltaessa pohdittiin, olivatko merkkien viestit ymmärrettäviä myös muille?[/tab][tab]
VALOMAALAUKSIA
Prosessi päättyi pysäköintihallissa tehtyihin valomaalauksiin. Ajatuksena oli toteuttaa ne jossakin turvallisessa paikassa mopojen liikettä ja valoja hyödyntäen. Valaistusolosuhteiden takia jouduttiin tyytymään liikkuvaan taskulampun valoon. Lisäksi ryhmä toteutti pienoismallina aiemmin luonnostelemansa unelman moporampista ja kuvasi sen pimiössä valomaalaustekniikoita hyödyntäen.[/tab][/tabs] Liikennemerkit koettiin luontevaksi tavaksi tehdä kulttuuria näkyväksi kaupunkitilassa. Liikennemerkit spray-maalattiin vanerille sabluuna-tekniikalla. Kuva-aiheet valikoituivat mopojen yksityiskohdista ja merkeistä. Valmiit liikennemerkit kiinnitettiin nippusiteillä lyhtypylväisiin kuvausta varten. Pimeämmissä olosuhteissa valomaalaukset olisi voitu toteuttaa isommassa mittakaavassa mopokoreografioina, mopojen liikettä ja ajovaloja hyödyntäen.[divider]
Maisema lähtökohtana maantiedossa
Kivikauden maisemasta kunnan keskustan tiivistämiseen
Maantiedon kolmen kaksoistunnin aikana tutustuttiin ensin Uudenmaan ja Kirkkonummen maiseman muotoutumisen historiaan kivikaudelta tähän päivään yhdessä asiantuntijavieraiden kanssa. Maisema-arkkitehdin vetämällä kävelykierroksella luonnon ja rakennetun ympäristön muodostamaa kokonaisuutta tarkasteltiin muinaisten rantaviivojen tuntumasta, keskustan korkeimmilta kohdilta. Nuorten aloitteesta keskustelun aiheeksi nousi keskustan rakentaminen kaupunkimaisemmaksi. Karttojen ja keskustan pienoismallin äärellä kommentoitiin rakennetun ympäristön nykytilaa ja pohdittiin vaihtoehtoja sen tiivistämiseksi.
Uudenmaan ja Kirkkonummen maiseman muotoutumisen historiaan jääkaudelta nykypäivään perehdyttiin maisema-arkkitehdin alustuksen sekä siihen nivoutuvan kartta-aineiston avulla.
Jääkautisia rantaviivoja ja maanousua tarkasteltiin myös keskustan korkeimmille paikoille suuntaavalla, opastetulla maisemakävelyllä. Millaiselta maisema on mahtanut näyttää ilman rakennuksia ja osittain veden peittämänä? Pitäisikö korkeimmat kukkulat rakentaa vai säilyttää luonnontilaisina?
Kävelykierroksen jälkeen keskustan aluetta arvoitiin pienryhmissä karttojen äärellä. Oppilaiden mielipiteitä ja kehitysehdotuksia kerättiin post-it lapuilla suoraan yhteiselle kartapohjalle. Kukin ryhmä esitteli tärkeimmät näkökulmansa muulle ryhmälle. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi nousi tiivistäminen.
Asiantuntija-vieras kertoi alustuksellaan rakennetun ympäristön tiivistämisestä ja sen vaikutuksista. Työskentelyä jatkettiin suunnittelemalla keskusta-alueen tiiviimpää tulevaisuutta. Jäykälle alustalle kiinnitetyn ilmakuvan päälle oli tehty valmiiksi olemassa olevat talot mustasta kapalevysta. Oppilaat saivat pienryhmissä kokeilla tiivistämistä valkoisesta kapasta tehdyillä rakennusmassoilla. Vanhaa sai tarvittaessa myös purkaa.
Aineistolinkit
Kirkkonummen keskustan ilmakuva[/tab][/tabs] [caption id="attachment_10469" align="alignnone" width="618"] Kirkkonummen keskustan ilmakuvan päälle tehty mallipohja tiivistämissuunnitelmia varten. Kuva JR.[/caption][divider]
Vaikuttamisen mahdollisuuksia yhteiskuntaopissa
Kaavoituksen tasoista kannanottoihin
Yhteiskuntaopin kahden kaksoistunnin prosessissa kuultiin asiantuntijaluento kaavoituksen ja sitä koskevan päätöksenteon käytännöistä. Kehittämiskohteena tarkasteltiin Kirkkotoria, jonka tulevaisuus oli ajankohtainen keskustelunaihe niin kuntalaisten kuin päättäjien keskuudessa. Torin hyvien ja huonojen puolien kartoittamisen lisäksi ideoita ympäristön parantamiseksi esitettiin sekä sanallisesti että torilla 1:1 toteutettujen Hetkellisten tilan valtausren avulla. Torille kaivattiin lähinnä elämää, pienimuotoisia palveluita ja viihtyisiä oleskelupaikkoja.[caption id="attachment_10524" align="alignnone" width="618"] Kirkkotori. Kuva JR.[/caption]
Prosessi käynnistyi kaavoittaja-vieraan luennolla. Mitä on kaavoitus? Mistä asioista eri kaavan tasoilla päätetään? Kuka päättää ja miten päätös vaikuttaa? Esityksen jälkeen keskusteltiin keskustan kaavoitustilanteesta maantiedon ryhmästä lainatun pienoismallin äärellä..Lisätietoa: Kaavoitus- ja päätöksentekoprosessi.[/tab][tab]
LÄHIYMPÄRISTÖN ARVIOINTI
Plussat, miinukset ja ehdotukset -kävelyllä oppilaat arvioivat pienryhmissä torin ympäristöä. Ajatukset koottiin yhteen yhteiselle kartalle. Apuna arviointikävelyllä oli sekä torialueen asemapiirroksia että ilmakuvia. Kartat tulostettiin Kirkkonummen karttapalvelun internet-sivuilta.[/tab][tab]
SUUNNITTELUA JA TILANVALTAUKSIA 1:1
Oppilaat tekivät 1:1 rakennelmia torilla ideoiden tilan elävöittämistä. Mikä huokuttelisi nuoria viettämään aikaa torilla? Mikä olisi keskeisin parannettava paikka? Rakennusmateriaaleina käytetiin mm. pressuja, köysiä ja teippiä. Väliaikaisrakennelmat dokumentoitiin esittelyineen videolle.[/tab][/tabs] [caption id="attachment_10525" align="alignnone" width="618"] Torialueen arviointikartta. Kuva JR.[/caption][caption id="attachment_10526" align="alignnone" width="618"] Tilan rajauksia ja ideointia 1:1. Kuva JR.[/caption][divide]
Medianäkyvyyttä äidinkielessä
Videomainoksia, väittelyitä ja mielipidekirjoituksia
Äidinkielen viiden kaksoistunnin prosessi aloitettiin tekemällä fiktiivisiä videomainoksia Kirkkonummesta vuonna 2050. Huumoripitoinen avaus viritti pohtimaan kunnan keskustan tulevaisuutta myös vakavammin ja valmistelemaan väittelyitä ajankohtaisista aiheista: Kirkkotorin uudistaminen, koulukeskuksen siirtäminen, vanhojen rakennusten käyttö, korkeiden rakennusten rakentaminen, käytännöllisyys keskustan suunnittelussa sekä kulttuuritalon rakentaminen nuorten ehdoilla. Tietoa koottiin sekä kirjallisista lähteistä että haastattelemalla. Väittelyt järjestettiin kunnantalon valtuustosalissa. Lopuksi laadittiin vielä mielipidekirjoituksia.
ÄIdinkielen tunneilla prosessi käynnistyi tulevaisuuden Kirkkonummea mainostavilla videoilla, jotka toteutettiin pienryhmissä. Miltä houkutteleva ja uudistunut kuntakeskus näyttää? Mitä ihmiset arvostavat omassa kunnassaan? Miksi sinne kannattaisi muidenkin muutaa?[/tab][tab]
VÄITTELY
Väittelyitä varten ryhmä etsi Kirkkonummen kunnan nykytilan ja tulevaisuuden kannalta ajankohtaisia aihaita paikallislehtiä selailemalla sekä kuntalaisia ja virkamiehiä haastattelemalla. Väittelyitä valmisteltiin pareittain. Ennakkoasetelmana oli, että toinen argumentoi asian puolesta ja toinen vastaan. Väittelytilaisuus järjestettiin kunnantalon auditoriossa.[/tab][tab]
MIELIPIDEKIRJOITUS
Nuoret jatkoivat ajankohtaisten aiheiden käsittelyä ottamalla kantaa ja tekemällä kukin mielipidekirjoituksen valitsemastaan aiheesta.[/tab][/tabs][divider]
Nuorisopuistoryhmän ideataulu kierrätyksen jälkeen. Kuva JR.[/caption][divider]
Nuorisopuiston sijoituspaikaksi valittu Munkinmäki. Kuva JR.[/caption]
Nuorisopuiston ideat koostekartalla. Kartta Nea Ilmevalta.[/caption][caption id="attachment_7149" align="alignnone" width="618"]
Maastomalli tunnelmavalaistuksessa. Malli ja kuva Nuorisopuisto-ryhmä.[/caption] [divider]
Pitkään tyhjillään ollut liikehuoneisto Kirkkonummen keskustassa. Kuva JR.[/caption]
Kooste tilavarauksista pohjapiirrokseen: Nea Ilmevalta.[/caption][caption id="attachment_8067" align="alignnone" width="618"]
Sisustussuunnitelma pienoismalliin: Nuorisokahvila-ryhmä.[/caption][divider]
Kirkkoharjun koulun piha. Kuva JR.[/caption]
Piha-analyysin koostekartta: Nea Ilmevalta. Penkin mittasuhdetutkielma: Istuskelupaikka-ryhmä.[/caption][caption id="attachment_8097" align="alignnone" width="1600"]
Valmis penkki ensimmäistä kertaa pihalla. Kuva JR:[/caption] [divider]
Mopoparkki koulunkyljessä. Kuvankaappaus Google Street View.[/caption]
[divider]
Kirkkonummen keskustan ilmakuvan päälle tehty mallipohja tiivistämissuunnitelmia varten. Kuva JR.[/caption][divider]
Kirkkotori. Kuva JR.[/caption]
Torialueen arviointikartta. Kuva JR.[/caption][caption id="attachment_10526" align="alignnone" width="618"]
Tilan rajauksia ja ideointia 1:1. Kuva JR.[/caption][divide]
Nuorisopuistoryhmän ideataulu kierrätyksen jälkeen. Kuva JR.[/caption][divider]
Nuorisopuiston sijoituspaikaksi valittu Munkinmäki. Kuva JR.[/caption]
Maastomalli tunnelmavalaistuksessa. Malli ja kuva Nuorisopuisto-ryhmä.[/caption] [divider]
Pitkään tyhjillään ollut liikehuoneisto Kirkkonummen keskustassa. Kuva JR.[/caption]
Kooste tilavarauksista pohjapiirrokseen: Nea Ilmevalta.[/caption][caption id="attachment_8067" align="alignnone" width="618"]
Sisustussuunnitelma pienoismalliin: Nuorisokahvila-ryhmä.[/caption][divider]
Kirkkoharjun koulun piha. Kuva JR.[/caption]
