Jean-Philippe Vassal puhui vakuuttavasti aiheestaan "Homes for all - Inhabiting, pleasure and luxury for all". Kuva Juho Haavisto & MFA
Arkkitehtuurin päivän seminaari Koteja kaikille
3.2.2016 kello 15–19 Astoria-salissa.
Alvar Aallon syntymäpäivää juhlistettiin järjestyksessä neljännellä Arkkitehtuurin päivän seminaarilla Helsingissä. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, Arkkitehtuurimuseo, Suomen arkkitehtiliitto SAFA ja Alvar Aalto säätiö. Tämän vuoden tapahtumassa keskusteltiin asumisen ajankohtaisista haasteista teemalla Koteja kaikille. Seminaari keräsi Astoria-salin tupaten täyteen yleisöä. Tilaisuuden juonsi SAFAn puheenjohtaja Leena Rossi.Seminaarin keskustelupaneleita pohjustivat Koteja kaikille -teemaluennot, joista vastasivat arkkitehti, professori Jean-Philippe Vassal, Lacaton & Vassal Architectes -toimistosta sekä professori Riitta Nikula Helsingin yliopistosta.[caption id="attachment_7860" align="alignnone" width="618"] Arkkitehtuurin päivän seminaarin suosio jatkuu. Astoria-saliin mahdutettiin melkein 300 hengen yleisö. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu ranskalainen arkkitehti Jean-Philippe Vassal (s. 1954), jolla on toimisto yhdessä Anne Lacatonin kanssa. Toimisto tunnetaan erilaisista rakennus- ja kaupunkisuunnittelun projekteistaan, mm. Dunkerquen nykytaidekeskus, Palais de Tokyo Pariisissa, Nantesin arkkitehtuurikoulu, Cité Manifeste Mulhousessa sekä Café Architektur Zentrum Wienissä. Vassalin esityksen keskiössä olivat erityisesti erilaiset sosiaalisen asuntotuotannon hankkeet ja elementtikerrostalojen uudistamisprojektit, kuten Tour Bois le Prêtre Pariisissa. Tällä hetkellä toimisto työstää Bordeaux’n Grand Parc asuntoalueen (530 asuntoa) muutos- ja korjausrakentamishanketta ja suunnittelee asuin- ja toimistotornia Geneveen.Vassalin esityksen avainsanoiksi nousivat eettisyys, kokeellisuus, ennakkoluulottomien ratkaisumallien hakeminen sekä taloudellisuus. Vassalin radikaalina mottona on "samalla hinnalla kaksinkertainen neliömäärä", minkä hän myös osoittanut mahdolliseksi toteuttaa. Mielihyvän merkityksen korostaminen asumisessa merkitsee Vassalille enemmän tilaa. Kerrostaloasunnossa tulisi olla samat mukavuudet kuin omakotitalossa, esimerkiksi oma ulkotila, mahdollisuus kiertää asuntoa sekä standardiasuntoon verrattuna tuplasti tilaa. Vassal kritisoi vallalla olevaa ajattelutapaa, jossa rakennuksia puretaan taajamista samaan aikaan, kun niissä vallitsee huutava asuntopula. Samalla heitetään hukkaan taloudellisia ja henkisiä resursseja. Purkaminen on rahan tuhlausta eikä asuntoihin sisältyvää laatua ja asumisen henkisiä sisältöjä (resurssiviisaus) osata nähdä. Myös minimiasunnon käsitettä hän piti vääränä. Radikaaleilla ajatuksillaan kohtuuhintaisen asunnon käsitteestä Vassal loi myös innostavan pohjan päivän muille keskusteluille[caption id="attachment_7861" align="alignnone" width="618"] Riitta Nikula vastaamassa yleisön kysymyksiin. Kuva Juho Haavisto, MFA.[/caption]Riitta Nikulan esityksen otsikkona oli Asuntoja kaikille - sata vuotta asuntopulaa. Esityksen lähtökohtana olivat 1917 pidetyn Suomen ensimmäisen asuntokongressin pöytäkirjat, jotka ovat dokumentti asuntopulasta, kurjista asunto-oloista ja ajatuksista tilanteen korjaamiseksi lähes sadan vuoden takaa. Tavoitteena oli päästä asumisen kurjuudesta säädyllisiin asunto-oloihin. Historian kulku tuotti kuitenkin jatkuvasti uutta hätää. Arkkitehdit alkoivat jo ensimmäisen maailmansodan aikana suuntautua intensiivisesti asuntoarkkitehtuuriin. Nikulan mukaan voi jopa sanoa, että asuntopulasta muodostui arkkitehtuurin modernisoitumisen veturi. 1930 Alvar Aalto keskittyi asuntoon arkkitehtuurin keskeisenä probleemina ja kehitti kotien toivottujen ominaisuuksien pohjalta uusia talotyyppejä.Asuntopula ei lopu, mutta sen luonne muuttuu. Kun pohjoisessa puretaan tyhjilleen jääneitä kerrostaloja, Helsingin seudulta lasketaan puuttuvan 20 000 asuntoa. Hyvän kodin yleistä määritelmää ei Nikulan mukaan enää ole ja hyvän asumisen määritelmä myös muuttuu elinkaaren ja ikääntymisen mukana. Hyvinä vuosina kehitetyt asuntojen kokoa ja varustelua säätelevät normit ovat kääntyneet itseään vastaan. Erilaiset elämänmuodot vaativat erilaisia koteja. Pakolaisten asuntojen suunnittelukilpailua Nikula piti tärkeänä muistutuksena todellisesta asuntopulasta.[caption id="attachment_6748" align="alignnone" width="618"] Professorit pohtimassa asumiskysymyksiä. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Uusia näkökulmia asumiseen -teemasta olivat keskustelemassa korkeakoulujen asumisen oppituolien nykyiset haltijat, eli professorit Hannu Huttunen Aalto-yliopistosta, Markku Hedman Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä Janne Pihlajaniemi Oulun yliopistosta. Keskustelun vetäjänä toimi arkkitehti Samuli Miettinen. Vassalin esityksen tavoin esiin nousivat eettiset teemat: rakennukset eivät ole vain esteettisiä objekteja vaan osa ympäröivää yhteiskuntaa ja asuminen, kuten Markku Hedman kiteytti, suunnittelijan omantunnon kysymys. Suureksi ongelmaksi koettiin eurooppalaisen asuntotypologian monotonisuus sekä erityisesti Suomessa rakennusalan kilpailun puute.Väliajan ja Alvar Aallon 118-vuotispäivän maljojen nauttimisen jälkeen tutustuttiin Rajalta kotiin – Asumisen ratkaisuja turvapaikanhakijoille -kilpailun antiin. Valtiovallan tervehdyksen esitti kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, jolle luovutettiin kooste kilpailun tuloksista. Juryn puheenjohtaja arkkitehti Marco Steinberg esitteli palkitut ehdotukset, jonka jälkeen kuultiin kilpailussa palkittujen tekijöiden puheenvuorot.[caption id="attachment_6758" align="alignnone" width="618"] Onnittelut ministeriltä. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Marco Steinberg pohti omassa puheenvuorossaan sitä, ovatko ajankohtaiseen pakolaiskeskusteluun liittyvät ilmiöt sittenkään niin uusia ja ovatko ihmisiä yhdistävät tekijät sittenkin suurempia kuin erottavat tekijät. Hän näki tilaisuudessa myös mahdollisuuksia luoda jotain uutta, jota seikkaa myös ministeri Vehviläinen omassa puheessaan korosti.[caption id="attachment_6749" align="alignnone" width="618"] Rajalta kotiin -kilpailun palkittujen ryhmien edustajat juryn puheenjohtajan Marco Steinbergin haastattelussa. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Arkkitehtuurimuseo järjesti Rajalta kotiin -kilpailun yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto SAFAn kanssa 19.10.–30.11.2015. Kilpailulla etsittiin ratkaisuja turvapaikanhakijoiden asumiseen ennen oleskelulupapäätöksen saamista ja pysyvämmän asumisen löytymistä. Kilpailuohjelma peräänkuulutti konkreettisia ratkaisuja, jotka tukevat pitkän ajan asumisen tavoitteita, joilla on positiivinen sosiaalinen vaikutus. Tuomaristoon kuului arkkitehtien lisäksi asiantuntijoita sisäministeriöstä, Suomen Punaisesta Rististä ja Suomen Pakolaisavusta. Anonyymi kilpailu oli kaikille avoin. Kilpailussa jaettiin kolme ensimmäistä sijaa ja neljä kunniamainintaa. Ensimmäisen sijan jakoivat ehdotukset nimimerkeillä 181081 (Saksa), 808389 Society lab (Italia) ja We house refugees (Suomi). Palkittujen ehdotusten tekijätAlvar Aalto Säätiön johtaja Tommi Lindh esitteli videon välityksellä Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosan kansainvälinen ideakilpailun tulokset. Kilpailuun jätettiin määräaikaan mennessä 688 ehdotusta. Tommi Lindh kiitti voittanutta ehdotusta tunnelmasta ja herkästä muodonannosta sekä siitä, miten se lisää ulkotilojen käytettävyyttä. Kilpailun voitti ehdotus "Silmu", jonka takana oli nuorista arkkitehdeista koostuva ryhmä Sini Rahikainen, Hannele Cederström, Inka Norros, Kirsti Paloheimo, Maria Kleimola.[caption id="attachment_6750" align="alignnone" width="618"] Käynnissä seminaarin intensiivinen loppukeskustelu. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Tilaisuus päättyi Asuntoreformi nyt? -asiantuntijakeskusteluun, jonka panelisteina olivat virastopäällikkö Mikko Aho Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, Asuntoreformiyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Penttilä sekä toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen SPR:n Helsingin Uudenmaan piiristä. Keskustelua moderoi museonjohtaja Juulia Kauste, joka muun muassa haastoi panelisteja pohtimaan kokeilevuuden merkitystä. Hannu Penttilä toi esiin luovuuden ja paikan hengen merkityksen ja sitä kautta kaupunkisuunnittelun roolin. Kohtuuhintaista asumista tulee voida tarjota kaikille asumisen laadusta tinkimättä. Mikko Aho totesi dynaamisen kaupunkikehityksen edellyttävän yhteiskunnallista valmiutta rohkeisiin kaupunkisuunnittelulinjauksiin.Riitta Salastie
Arkkitehtuurin päivän seminaarin suosio jatkuu. Astoria-saliin mahdutettiin melkein 300 hengen yleisö. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu ranskalainen arkkitehti Jean-Philippe Vassal (s. 1954), jolla on toimisto yhdessä Anne Lacatonin kanssa. Toimisto tunnetaan erilaisista rakennus- ja kaupunkisuunnittelun projekteistaan, mm. Dunkerquen nykytaidekeskus, Palais de Tokyo Pariisissa, Nantesin arkkitehtuurikoulu, Cité Manifeste Mulhousessa sekä Café Architektur Zentrum Wienissä. Vassalin esityksen keskiössä olivat erityisesti erilaiset sosiaalisen asuntotuotannon hankkeet ja elementtikerrostalojen uudistamisprojektit, kuten Tour Bois le Prêtre Pariisissa. Tällä hetkellä toimisto työstää Bordeaux’n Grand Parc asuntoalueen (530 asuntoa) muutos- ja korjausrakentamishanketta ja suunnittelee asuin- ja toimistotornia Geneveen.Vassalin esityksen avainsanoiksi nousivat eettisyys, kokeellisuus, ennakkoluulottomien ratkaisumallien hakeminen sekä taloudellisuus. Vassalin radikaalina mottona on "samalla hinnalla kaksinkertainen neliömäärä", minkä hän myös osoittanut mahdolliseksi toteuttaa. Mielihyvän merkityksen korostaminen asumisessa merkitsee Vassalille enemmän tilaa. Kerrostaloasunnossa tulisi olla samat mukavuudet kuin omakotitalossa, esimerkiksi oma ulkotila, mahdollisuus kiertää asuntoa sekä standardiasuntoon verrattuna tuplasti tilaa. Vassal kritisoi vallalla olevaa ajattelutapaa, jossa rakennuksia puretaan taajamista samaan aikaan, kun niissä vallitsee huutava asuntopula. Samalla heitetään hukkaan taloudellisia ja henkisiä resursseja. Purkaminen on rahan tuhlausta eikä asuntoihin sisältyvää laatua ja asumisen henkisiä sisältöjä (resurssiviisaus) osata nähdä. Myös minimiasunnon käsitettä hän piti vääränä. Radikaaleilla ajatuksillaan kohtuuhintaisen asunnon käsitteestä Vassal loi myös innostavan pohjan päivän muille keskusteluille[caption id="attachment_7861" align="alignnone" width="618"]
Riitta Nikula vastaamassa yleisön kysymyksiin. Kuva Juho Haavisto, MFA.[/caption]Riitta Nikulan esityksen otsikkona oli Asuntoja kaikille - sata vuotta asuntopulaa. Esityksen lähtökohtana olivat 1917 pidetyn Suomen ensimmäisen asuntokongressin pöytäkirjat, jotka ovat dokumentti asuntopulasta, kurjista asunto-oloista ja ajatuksista tilanteen korjaamiseksi lähes sadan vuoden takaa. Tavoitteena oli päästä asumisen kurjuudesta säädyllisiin asunto-oloihin. Historian kulku tuotti kuitenkin jatkuvasti uutta hätää. Arkkitehdit alkoivat jo ensimmäisen maailmansodan aikana suuntautua intensiivisesti asuntoarkkitehtuuriin. Nikulan mukaan voi jopa sanoa, että asuntopulasta muodostui arkkitehtuurin modernisoitumisen veturi. 1930 Alvar Aalto keskittyi asuntoon arkkitehtuurin keskeisenä probleemina ja kehitti kotien toivottujen ominaisuuksien pohjalta uusia talotyyppejä.Asuntopula ei lopu, mutta sen luonne muuttuu. Kun pohjoisessa puretaan tyhjilleen jääneitä kerrostaloja, Helsingin seudulta lasketaan puuttuvan 20 000 asuntoa. Hyvän kodin yleistä määritelmää ei Nikulan mukaan enää ole ja hyvän asumisen määritelmä myös muuttuu elinkaaren ja ikääntymisen mukana. Hyvinä vuosina kehitetyt asuntojen kokoa ja varustelua säätelevät normit ovat kääntyneet itseään vastaan. Erilaiset elämänmuodot vaativat erilaisia koteja. Pakolaisten asuntojen suunnittelukilpailua Nikula piti tärkeänä muistutuksena todellisesta asuntopulasta.[caption id="attachment_6748" align="alignnone" width="618"]
Professorit pohtimassa asumiskysymyksiä. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Uusia näkökulmia asumiseen -teemasta olivat keskustelemassa korkeakoulujen asumisen oppituolien nykyiset haltijat, eli professorit Hannu Huttunen Aalto-yliopistosta, Markku Hedman Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä Janne Pihlajaniemi Oulun yliopistosta. Keskustelun vetäjänä toimi arkkitehti Samuli Miettinen. Vassalin esityksen tavoin esiin nousivat eettiset teemat: rakennukset eivät ole vain esteettisiä objekteja vaan osa ympäröivää yhteiskuntaa ja asuminen, kuten Markku Hedman kiteytti, suunnittelijan omantunnon kysymys. Suureksi ongelmaksi koettiin eurooppalaisen asuntotypologian monotonisuus sekä erityisesti Suomessa rakennusalan kilpailun puute.Väliajan ja Alvar Aallon 118-vuotispäivän maljojen nauttimisen jälkeen tutustuttiin Rajalta kotiin – Asumisen ratkaisuja turvapaikanhakijoille -kilpailun antiin. Valtiovallan tervehdyksen esitti kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, jolle luovutettiin kooste kilpailun tuloksista. Juryn puheenjohtaja arkkitehti Marco Steinberg esitteli palkitut ehdotukset, jonka jälkeen kuultiin kilpailussa palkittujen tekijöiden puheenvuorot.[caption id="attachment_6758" align="alignnone" width="618"]
Onnittelut ministeriltä. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Marco Steinberg pohti omassa puheenvuorossaan sitä, ovatko ajankohtaiseen pakolaiskeskusteluun liittyvät ilmiöt sittenkään niin uusia ja ovatko ihmisiä yhdistävät tekijät sittenkin suurempia kuin erottavat tekijät. Hän näki tilaisuudessa myös mahdollisuuksia luoda jotain uutta, jota seikkaa myös ministeri Vehviläinen omassa puheessaan korosti.[caption id="attachment_6749" align="alignnone" width="618"]
Rajalta kotiin -kilpailun palkittujen ryhmien edustajat juryn puheenjohtajan Marco Steinbergin haastattelussa. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Arkkitehtuurimuseo järjesti Rajalta kotiin -kilpailun yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto SAFAn kanssa 19.10.–30.11.2015. Kilpailulla etsittiin ratkaisuja turvapaikanhakijoiden asumiseen ennen oleskelulupapäätöksen saamista ja pysyvämmän asumisen löytymistä. Kilpailuohjelma peräänkuulutti konkreettisia ratkaisuja, jotka tukevat pitkän ajan asumisen tavoitteita, joilla on positiivinen sosiaalinen vaikutus. Tuomaristoon kuului arkkitehtien lisäksi asiantuntijoita sisäministeriöstä, Suomen Punaisesta Rististä ja Suomen Pakolaisavusta. Anonyymi kilpailu oli kaikille avoin. Kilpailussa jaettiin kolme ensimmäistä sijaa ja neljä kunniamainintaa. Ensimmäisen sijan jakoivat ehdotukset nimimerkeillä 181081 (Saksa), 808389 Society lab (Italia) ja We house refugees (Suomi). Palkittujen ehdotusten tekijätAlvar Aalto Säätiön johtaja Tommi Lindh esitteli videon välityksellä Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosan kansainvälinen ideakilpailun tulokset. Kilpailuun jätettiin määräaikaan mennessä 688 ehdotusta. Tommi Lindh kiitti voittanutta ehdotusta tunnelmasta ja herkästä muodonannosta sekä siitä, miten se lisää ulkotilojen käytettävyyttä. Kilpailun voitti ehdotus "Silmu", jonka takana oli nuorista arkkitehdeista koostuva ryhmä Sini Rahikainen, Hannele Cederström, Inka Norros, Kirsti Paloheimo, Maria Kleimola.[caption id="attachment_6750" align="alignnone" width="618"]
Käynnissä seminaarin intensiivinen loppukeskustelu. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Tilaisuus päättyi Asuntoreformi nyt? -asiantuntijakeskusteluun, jonka panelisteina olivat virastopäällikkö Mikko Aho Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, Asuntoreformiyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Penttilä sekä toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen SPR:n Helsingin Uudenmaan piiristä. Keskustelua moderoi museonjohtaja Juulia Kauste, joka muun muassa haastoi panelisteja pohtimaan kokeilevuuden merkitystä. Hannu Penttilä toi esiin luovuuden ja paikan hengen merkityksen ja sitä kautta kaupunkisuunnittelun roolin. Kohtuuhintaista asumista tulee voida tarjota kaikille asumisen laadusta tinkimättä. Mikko Aho totesi dynaamisen kaupunkikehityksen edellyttävän yhteiskunnallista valmiutta rohkeisiin kaupunkisuunnittelulinjauksiin.Riitta Salastie
Arkkitehtuurin päivän seminaarin suosio jatkuu. Astoria-saliin mahdutettiin melkein 300 hengen yleisö. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Tilaisuuden pääpuhujaksi oli kutsuttu ranskalainen arkkitehti Jean-Philippe Vassal (s. 1954), jolla on toimisto yhdessä Anne Lacatonin kanssa. Toimisto tunnetaan erilaisista rakennus- ja kaupunkisuunnittelun projekteistaan, mm. Dunkerquen nykytaidekeskus, Palais de Tokyo Pariisissa, Nantesin arkkitehtuurikoulu, Cité Manifeste Mulhousessa sekä Café Architektur Zentrum Wienissä. Vassalin esityksen keskiössä olivat erityisesti erilaiset sosiaalisen asuntotuotannon hankkeet ja elementtikerrostalojen uudistamisprojektit, kuten Tour Bois le Prêtre Pariisissa. Tällä hetkellä toimisto työstää Bordeaux’n Grand Parc asuntoalueen (530 asuntoa) muutos- ja korjausrakentamishanketta ja suunnittelee asuin- ja toimistotornia Geneveen.Vassalin esityksen avainsanoiksi nousivat eettisyys, kokeellisuus, ennakkoluulottomien ratkaisumallien hakeminen sekä taloudellisuus. Vassalin radikaalina mottona on "samalla hinnalla kaksinkertainen neliömäärä", minkä hän myös osoittanut mahdolliseksi toteuttaa. Mielihyvän merkityksen korostaminen asumisessa merkitsee Vassalille enemmän tilaa. Kerrostaloasunnossa tulisi olla samat mukavuudet kuin omakotitalossa, esimerkiksi oma ulkotila, mahdollisuus kiertää asuntoa sekä standardiasuntoon verrattuna tuplasti tilaa. Vassal kritisoi vallalla olevaa ajattelutapaa, jossa rakennuksia puretaan taajamista samaan aikaan, kun niissä vallitsee huutava asuntopula. Samalla heitetään hukkaan taloudellisia ja henkisiä resursseja. Purkaminen on rahan tuhlausta eikä asuntoihin sisältyvää laatua ja asumisen henkisiä sisältöjä (resurssiviisaus) osata nähdä. Myös minimiasunnon käsitettä hän piti vääränä. Radikaaleilla ajatuksillaan kohtuuhintaisen asunnon käsitteestä Vassal loi myös innostavan pohjan päivän muille keskusteluille[caption id="attachment_7861" align="alignnone" width="618"]
Riitta Nikula vastaamassa yleisön kysymyksiin. Kuva Juho Haavisto, MFA.[/caption]Riitta Nikulan esityksen otsikkona oli Asuntoja kaikille - sata vuotta asuntopulaa. Esityksen lähtökohtana olivat 1917 pidetyn Suomen ensimmäisen asuntokongressin pöytäkirjat, jotka ovat dokumentti asuntopulasta, kurjista asunto-oloista ja ajatuksista tilanteen korjaamiseksi lähes sadan vuoden takaa. Tavoitteena oli päästä asumisen kurjuudesta säädyllisiin asunto-oloihin. Historian kulku tuotti kuitenkin jatkuvasti uutta hätää. Arkkitehdit alkoivat jo ensimmäisen maailmansodan aikana suuntautua intensiivisesti asuntoarkkitehtuuriin. Nikulan mukaan voi jopa sanoa, että asuntopulasta muodostui arkkitehtuurin modernisoitumisen veturi. 1930 Alvar Aalto keskittyi asuntoon arkkitehtuurin keskeisenä probleemina ja kehitti kotien toivottujen ominaisuuksien pohjalta uusia talotyyppejä.Asuntopula ei lopu, mutta sen luonne muuttuu. Kun pohjoisessa puretaan tyhjilleen jääneitä kerrostaloja, Helsingin seudulta lasketaan puuttuvan 20 000 asuntoa. Hyvän kodin yleistä määritelmää ei Nikulan mukaan enää ole ja hyvän asumisen määritelmä myös muuttuu elinkaaren ja ikääntymisen mukana. Hyvinä vuosina kehitetyt asuntojen kokoa ja varustelua säätelevät normit ovat kääntyneet itseään vastaan. Erilaiset elämänmuodot vaativat erilaisia koteja. Pakolaisten asuntojen suunnittelukilpailua Nikula piti tärkeänä muistutuksena todellisesta asuntopulasta.[caption id="attachment_6748" align="alignnone" width="618"]
Professorit pohtimassa asumiskysymyksiä. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Uusia näkökulmia asumiseen -teemasta olivat keskustelemassa korkeakoulujen asumisen oppituolien nykyiset haltijat, eli professorit Hannu Huttunen Aalto-yliopistosta, Markku Hedman Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä Janne Pihlajaniemi Oulun yliopistosta. Keskustelun vetäjänä toimi arkkitehti Samuli Miettinen. Vassalin esityksen tavoin esiin nousivat eettiset teemat: rakennukset eivät ole vain esteettisiä objekteja vaan osa ympäröivää yhteiskuntaa ja asuminen, kuten Markku Hedman kiteytti, suunnittelijan omantunnon kysymys. Suureksi ongelmaksi koettiin eurooppalaisen asuntotypologian monotonisuus sekä erityisesti Suomessa rakennusalan kilpailun puute.Väliajan ja Alvar Aallon 118-vuotispäivän maljojen nauttimisen jälkeen tutustuttiin Rajalta kotiin – Asumisen ratkaisuja turvapaikanhakijoille -kilpailun antiin. Valtiovallan tervehdyksen esitti kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, jolle luovutettiin kooste kilpailun tuloksista. Juryn puheenjohtaja arkkitehti Marco Steinberg esitteli palkitut ehdotukset, jonka jälkeen kuultiin kilpailussa palkittujen tekijöiden puheenvuorot.[caption id="attachment_6758" align="alignnone" width="618"]
Onnittelut ministeriltä. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Marco Steinberg pohti omassa puheenvuorossaan sitä, ovatko ajankohtaiseen pakolaiskeskusteluun liittyvät ilmiöt sittenkään niin uusia ja ovatko ihmisiä yhdistävät tekijät sittenkin suurempia kuin erottavat tekijät. Hän näki tilaisuudessa myös mahdollisuuksia luoda jotain uutta, jota seikkaa myös ministeri Vehviläinen omassa puheessaan korosti.[caption id="attachment_6749" align="alignnone" width="618"]
Rajalta kotiin -kilpailun palkittujen ryhmien edustajat juryn puheenjohtajan Marco Steinbergin haastattelussa. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Arkkitehtuurimuseo järjesti Rajalta kotiin -kilpailun yhteistyössä Suomen arkkitehtiliitto SAFAn kanssa 19.10.–30.11.2015. Kilpailulla etsittiin ratkaisuja turvapaikanhakijoiden asumiseen ennen oleskelulupapäätöksen saamista ja pysyvämmän asumisen löytymistä. Kilpailuohjelma peräänkuulutti konkreettisia ratkaisuja, jotka tukevat pitkän ajan asumisen tavoitteita, joilla on positiivinen sosiaalinen vaikutus. Tuomaristoon kuului arkkitehtien lisäksi asiantuntijoita sisäministeriöstä, Suomen Punaisesta Rististä ja Suomen Pakolaisavusta. Anonyymi kilpailu oli kaikille avoin. Kilpailussa jaettiin kolme ensimmäistä sijaa ja neljä kunniamainintaa. Ensimmäisen sijan jakoivat ehdotukset nimimerkeillä 181081 (Saksa), 808389 Society lab (Italia) ja We house refugees (Suomi). Palkittujen ehdotusten tekijätAlvar Aalto Säätiön johtaja Tommi Lindh esitteli videon välityksellä Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosan kansainvälinen ideakilpailun tulokset. Kilpailuun jätettiin määräaikaan mennessä 688 ehdotusta. Tommi Lindh kiitti voittanutta ehdotusta tunnelmasta ja herkästä muodonannosta sekä siitä, miten se lisää ulkotilojen käytettävyyttä. Kilpailun voitti ehdotus "Silmu", jonka takana oli nuorista arkkitehdeista koostuva ryhmä Sini Rahikainen, Hannele Cederström, Inka Norros, Kirsti Paloheimo, Maria Kleimola.[caption id="attachment_6750" align="alignnone" width="618"]
Käynnissä seminaarin intensiivinen loppukeskustelu. Kuva Juho Haavisto, MFA[/caption]Tilaisuus päättyi Asuntoreformi nyt? -asiantuntijakeskusteluun, jonka panelisteina olivat virastopäällikkö Mikko Aho Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, Asuntoreformiyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Penttilä sekä toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen SPR:n Helsingin Uudenmaan piiristä. Keskustelua moderoi museonjohtaja Juulia Kauste, joka muun muassa haastoi panelisteja pohtimaan kokeilevuuden merkitystä. Hannu Penttilä toi esiin luovuuden ja paikan hengen merkityksen ja sitä kautta kaupunkisuunnittelun roolin. Kohtuuhintaista asumista tulee voida tarjota kaikille asumisen laadusta tinkimättä. Mikko Aho totesi dynaamisen kaupunkikehityksen edellyttävän yhteiskunnallista valmiutta rohkeisiin kaupunkisuunnittelulinjauksiin.Riitta Salastie
