Apolin valmistelu
Leena Rossi osallistui joulukuiseen apoli2020-työpajaan, jossa pohdittiin elämisen murrosta. kuva: Kimmo Rönkä.
Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön johdolla laadittu valtioneuvostotason strategia-asiakirja ja toimenpideohjelma. Ohjelmatyössä on ollut tiiviisti mukana myös työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelma ulottuu vuoteen 2035 saakka.
Suomen valtakunnallisen apolin päivitystyö
Suomen ensimmäinen valtakunnallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma [LINKKI] ilmestyi vuonna 1998. Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma julkaistiin viidellä kielellä ja sitä esiteltiin laajasti sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Ohelma oli yksi ensimmäisiä arkkitehtuuripoliittisia ohjelmia maailmassa ja se herätti suurta kiinnostusta maailmalla.
Vuoden 1998 arkkitehtuuripoliittisen ohjelman kautta pyrittiin parantamaan etenkin rakentamisen laatua, antamaan sisältöä kestävän kehityksen periaatteisiin kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä lisäämään avoimuutta ja vuorovaikutusta
Uuden apolin tavoitteet ovat monelta osin ensimmäisen apolin kanssa samansuuntaisia, mutta erityisesti ilmastomuutoksen kiihtymisen myötä rakennettuun ympäristöön liittyvät ilmastotavoitteet asettavat arkkitehtuuripolitiikalle uusia tavoitteita.
Myös eurooppalaisen arkkitehtuuripolitiikan kehitys (tuoreimpana esimerkiksi Davosin julistus ja Uusi eurooppalainen Bauhaus) ovat määrittäneet uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteita ja painopisteitä.
Uuden ohjelman valmistelutyö
Arkkitehtuuripolitiikan jatkokehityksestä käytiin 2000-luvun alussa pitkään keskusteluja eri ministeriöiden ja valtion rakennustaidetoimikunnan kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö asettivat lopulta vuonna 2019 työryhmän laatimaan ehdotuksen Suomen uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi
Laajaan ja osaamiseltaan monipuoliseen työryhmään ja asiantuntijaryhmään osallistui edustajia eri ministeriöistä, virastoista, kunnista, järjestöistä ja koulutuksen toimijoista sekä arkkitehtien ammattikunnasta. Työryhmän ja asiantuntijaryhmän kokousten lisäksi järjestettiin neljä työpajaa, joihin kutsuttiin laaja joukko sidosryhmien edustajia.
Työryhmän ohjelmaehdotus Kohti kestävää arkkitehtuuria valmistui vuoden 2020 lopussa. Helmikuun 2021 alussa ohjelma lähetettiin lausuntokierrokselle. Lausuntoja vastaanotettiin yhteensä 77 kappaletta.
Loppuvuonna 2021 järjestettiin myös toistakymmentä sidosryhmä-tapaamista ohjelmaehdotuksesta lausuntoja antaneiden tahojen, kuten kaupunkien, liittojen, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Tapaamisissa käytiin läpi sidosryhmien lausuntojen sisältöä ja ydinkysymyksiä sekä ohjelman toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
Ohjelmaehdotus on viimeistelty lopulliseksi valtakunnalliseksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi lausuntopalautteen, sidosryhmäkeskustelujen ja tutkijoilta saadun palautteen pohjalta ministeriöiden ja virastojen edustajien muodostamassa työryhmässä. Työhön on osallistunut myös ohjelmatyöryhmän jäseniä ja sihteeristöä.
Työryhmä laati ehdotuksen uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi, joka viimeisteltiin lausuntokierroksen ja tutkijapalautteen pohjalta. Valmis ohjelma julkaistiin tammikuussa 2022.
Archinfo toimi apoli-työryhmän sihteerinä
Archinfo toimi vuosina 2019–2020 opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön asettaman Apoli2020-työryhmän sihteerinä. Archinfon sihteeristöön kuuluivat Hanna Harris, Miina Jutila, Katarina Siltavuori, Eeva Astala, Heini Lehtinen ja Katja Lindroos
Apolin uudistustyön aikana Archinfo järjesti yhdessä ministeriöiden kanssa apoli-työpajoja, joihin osallistui laaja joukko asiantuntijoita julkiselta, yksityiseltä ja koulutussektorilta.
Työpajojen yhteydessä kuvatuilla lyhyillä videoklipeillä asiantuntijat kertovat, miksi uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma tarvitaan.
Archinfo on myös mukana apoli-koordinaatioryhmässä, jonka muodostavat opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Taiteen editämiskeskus, Museovirasto ja Archinfo. Ryhmän tehtävänä on tukea apolin toimeenpanoa, viestiä ohjelmaan liittyvistä ajankohtaisista asioista sidosryhmilleen ja seurata apolin toimenpiteiden toteumaa omalla toimialallaan.
