Arkkitehtuurin päivää 2018 vietettiin onnellisessa ympäristössä
kuva: Salla Bedard / MFA
Helmikuun 3. päivänä, Alvar Aallon syntymän 120-vuotispäivänä, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo avasi ovensa yli kahdellesadalle arkkitehtuurin ystävälle. Päivän aikana kuultiin erilaisia näkökulmia arkkitehtuurin ja suunnittelun mahdollisuuksista onnellisen ympäristön luomiseksi ja juhlistettiin arkkitehtuuria Aalto120-brunssilla.
Arkkitehtuurin päivän aiemmista vuosista poikkeava ohjelmakokonaisuus sai innostuneen vastaanoton. Seminaariosuuksien ja opastettujen kierrosten paikat varattiin loppuun parissa päivässä, ja brunssikin täyttyi ääriään myöten. Mahdollisuus päästä tutustumaan Alvar Aallon merkkirakennukseen ja viettämään siellä kokonainen päivä – ja samalla kuulla kiinnostavia puheenvuoroja ja tavata tuttuja ja kollegoita – vaikutti mieluisalta tavalta viettää helmikuista lauantaita.
Katso videokooste päivän tunnelmasta (2 min):
Aamupäivän puheenvuorot keskittyivät tulevaisuuden kouluun, kaupungin väreihin ja kaupunkitilaan, puhujina arkkitehti Erkko Aarti AOR Arkkitehdeilta, väritutkija Saara Pyykkö Aalto-yliopistosta ja maisema-arkkitehti Malin Blomqvist MASU Planningistä. Iltapäivällä keskusteltiin talkshow-hengessä asumisesta ja asuinrakentamisesta. Ajatuksiaan jakoivat arkkitehti Pia Ilonen, ilmiörakentaja Tero Vanhanen ja ohjaaja-käsikirjoittaja Lulu Salmi. Keskustelua luotsasi Lähiöfestin tuottaja Katja Lindroos. Seminaariosuuksien puheenvuorot ovat katsottavissa alla olevista linkeistä.
Ohjelmasessioiden aikana lapsille järjestettiin arkkitehtuurityöpaja ja tutustumiskierros Kelan rakennukseen. Aikuisetkin pääsivät erilaisille opastetuille kierroksille, joita vetivät väritutkija Harald Arnkil, Alvar Aalto -säätiön arkkitehti Jonas Malmberg ja tanssitaiteilija Helena Ratinen. Kierroksilla päästiin tutustumaan yleisötilojen lisäksi muun muassa Viipurin kirjaston pikkusisareen eli Kelan kirjastoon sekä edustustiloihin. Ratisen "Koe Aalto liikkuen" -kierros oli demo tulevasta tanssiteoksesta, jonka hän toteuttaa Kelaan Keski-Suomen Tanssin Keskuksen kanssa.
Kelan henkilöstöruokala tarjosi ainutlaatuiset puitteet Aalto120-brunssille. Brunssilla maisteltiin muun muassa tunturisilliä, tilliperunoita ja lehtikaalipiirakkaa. Merkkipäivää juhlistettiin kuohuviinillä, ja jälkiruokapöydän kruunasivat Savoy-maljakon muotoiset suklaakonvehdit.
Alvar Aallon suunnitteleman Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon (1956) esittely löytyy tästä.
Arkkitehtuurin päivää vietettiin nyt kahdeksannen kerran. Vuosittain Alvar Aallon syntymäpäivänä 3.2. vietettävän tapahtuman järjestävät yhdessä Archinfo, Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtuurimuseo ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.
Sessio I / Onnellinen ympäristö
Kesto 1 h 30 min
Tulevaisuuden koulu
Jätkäsaaren koulun suunnittelija Erkko Aarti AOR Arkkitehdeista puhui tulevaisuuden koulusta ja oppimisympäristöjen muutoksesta. Minkälainen vaikutus rajattoman tiedon saatavuudella on oppimiseen, opettamiseen ja oppimisympäristöihin? Mitä keinoja arkkitehtuurilla on onnellisen oppimisympäristön luomisessa?
Aartin mukaan suunnittelussa on otettava huomioon, että tulevaisuudessa koulun merkitys yhteisönä korostuu ja ilmiöpohjainen oppiminen on arkipäivää. Vaikka perinteinen luokkahuone ei katoa, rinnalle tuleva avoin tila on opetuksessa yhä merkittävämmässä roolissa. Koulun arkkitehtuurin tulisi ohjata ja rohkaista liikkumista tilojen välillä, konkretisoida ja havainnoida oppimista sekä luoda tiloja vuorovaikutukseen ja kohtaamisiin. Koulurakennus luo pohjan oppimiselle.
Erkko Aartin esitykseen pääsee suoraan tästä.
Kaupungin värit
Väritutkija Saara Pyykkö herätteli kuulijoita pohtimaan, mistä tulevat kaupungin värit. Minkälaisin sanoin arkkitehtuurin väreistä puhutaan? Mitkä tekijät vaikuttavat värien näköhavaintoon? Väitöskirjaa uusien alueiden värisuunnittelusta kirjoittava Pyykkö kertoi lisäksi kuuden Helsingin asuinalueen värisuunnitelmasta.
Väriä on kaikkialla, materiaalillakin on värinsä. Monet asiat, kuten vuodenaika ja valaistus tai etäisyys ja ympäröivä maisema, vaikuttavat värin havaitsemiseen. Pyykön mielestä on merkityksellistä ymmärtää, että arkkitehtuurin väristä voi puhua hyvin monin eri tavoin. Jopa sanat, joita käytetään arkkitehtuurin värien kuvaamiseen, voivat saada moninaisia merkityksiä. Lisäksi kaupunkien väreistä puhuttaessa arkkitehdin ja kaupunkisuunnittelun suhde korostuu. Pyykön mukaan värit tulisikin ottaa huomioon jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa.
Saara Pyykön esitykseen pääset suoraan tästä.
Ihmisen tila kaupungissa
Maisema-arkkitehti Malin Blomqvist johdatteli kuulijansa onnelliseen ympäristöön puhumalla ihmisen tilasta kaupungissa. Kaupunkitilassa ihmiset kohtaavat ja liikkuvat, ja ihmisvirrat sitovat kaupungin yhteen. Liikkumisen intensiteetti ja kaupungin mittakaava luovat puitteet rakennusten välisille tiloille. Tila luo liikkumisen koreografian.
Hyvä muotoilu luo perustan hyvälle kaupunkitilalle, ja kestävä ja joustava materialiteetti on Blomqvistin mukaan tärkeää. Suunnittelulla on suuri vaikutus kaupunkitilan käyttöön, ja ihmisen tilaa kaupungissa voi muuttaa pienikin ele, esimerkiksi penkki. Myös vehreys on oleellinen osa kaupunkitilaa. Hyvään kaupunkitilaan ei kuitenkaan ole yleispätevää konseptia tai reseptiä, sillä ihmisten tarpeet ovat erilaisia eri kulttuureissa ja sosiaalisissa konteksteissa. Blomqvist toivoo, että muistettaisiin tehdä monimuotoista kaupunkia, joka sallii jatkuvan kehittymisen. Kaupunki ei ole pysyvä tila vaan jatkuva prosessi.
Malin Blomqvistin esitykseen pääset suoraan tästä.
Sessio II / Onnellinen asuminen
1 h 20 min
Talkshow'ssa Katja Lindroosin vieraina oli kolme asuntorakentamista eri suunnista katsovaa keskustelijaa. Firan liiketoiminnan kehittäjänä toimiva arkkitehti Tero Vanhanen edusti keskustelussa rakennusliikettä, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin perustaja Pia Ilonen asuntotuotannon monipuolistamista ja ohjaaja-käsikirjoittaja Lulu Salmi asukasta ja omatoimirakentajaa.
Pia Ilosen mukaan onnellisen asumisen kulmakivenä on ihmisen mahdollisuus vaikuttaa omaan tilaansa kaupungissa. Kaupungin tulisi luoda sellaiset edellytykset, että ihmisellä on mahdollisuus päästä asumaan kohtuuhintaisesti haluamaansa paikkaan. Jokaisen pitäisi pystyä vaikuttamaan omaan asuntoonsa ja voida tehdä siitä itselleen onnellinen ympäristö.
Lulu Salmi pääsi suunnittelemaan ja rakentamaan oman kotinsa Arabianrannan Tila-loft-taloon. Hänen mukaansa onnellisesta asuinympäristöstä puhuttaessa tärkeiksi nousevat yhteiset tilat ja läsnäolo. Tero Vanhasta kiehtoo moninaisuuden ykseys – onnellista tilaa on monenlaista, maalaismaisemista metropoleihin. Hänen mukaansa käyttäjien, kiinteistön ja kodin välisellä vuorovaikutuksella on suuri rooli asuntotuotannon kehittämisessä.
