Arkkitehtuurin Finlandia -kohteet julkistettu – voittajan valitsee Paula Vesala
Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokkaat 2020 ovat K-kampus Helsingin Kalasatamassa, Kotkan Toritalo, Olympiastadionin peruskorjaus ja Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus. kuvat: Mika Huisman, Jani Prunnila, Wellu Hämäläinen, Andreas Meischner
Palkintoehdokkaat ovat K-Kampus Helsingin Kalasatamassa, Kotkan Toritalo, Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus ja Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus Otaniemessä. Voittaja julkistetaan maailman arkkitehtuuripäivänä 5.10.
Näkyvimmän arkkitehtuuripalkintomme, Arkkitehtuurin Finlandian, valitsee tänä vuonna muusikko, näyttelijä Paula Vesala. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää palkinnon nyt seitsemättä kertaa.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsee vuosittain vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Paula Vesalan musiikki on erityinen yhdistelmä taiteellista tinkimättömyyttä ja koko kansan tavoittavia pophittejä. Monipuolinen taiteilija on palkittu myös Juha Vainio -palkinnolla vuonna 2016 ja ensimmäisenä naisena Reino Helismaa -sanoittajapalkinnolla 2019. Paula Vesala on ainoa nainen, joka on ollut ehdolla sekä Emma- että Jussi-palkinnon saajaksi.
Kohteet edustavat arkkitehtuurin iättömiä arvoja
Koronakevät vaikutti kohteiden valikoimaan tänä vuonna. Vierailurajoitusten takia ulkomaankohteiden ohella koulut, päiväkodit ja hoitolaitokset siirtyivät ensi vuoteen.
”Nyt ehdolle asetetut kohteet edustavat tuoreella tavalla arkkitehtuurin iättömiä arvoja: paikan ja käyttäjän huomioon ottamista, valoisuutta ja huolellista suunnittelua”, esiraadin puheenjohtaja Tuomo Siitonen perustelee.
Kohteet valinneeseen esiraatiin kuuluivat professori Tuomo Siitosen lisäksi arkkitehti Simo Freese, arkkitehti Teemu Hirvilammi ja arkkitehti, humanitäärisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Saija Hollmén. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.
JKMM Arkkitehtien suunnittelema K-ryhmän uusi päätoimitalo, K-Kampus, valmistui vuonna 2019 Helsingin Kalasatamaan. Rakennus edustaa viimeaikaista mallia työympäristöstä: työpiste on päivittäin valittavissa julkisivun äärelle sijoittuvilta työtilavyöhykkeiltä. Esiraadin mukaan väljästi mitoitetuista sisääntulo- ja kokoontumistiloista ravintoloineen ja kahvioineen on kekseliäästi muodostettu kolmiulotteinen tapahtumatila, joka hallitsee aulanäkymiä. Muotogeometria yhdistyy luonnonläheisiin ja lämpimiin materiaaleihin ja ulottuu huolella suunnitelluista yksityiskohdista rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin. Arkkitehtuurin keinoin viestitään asiakkaille ja työntekijöille optimistista kuvaa yrityksen arvoista.
Arkkitehti Jani Prunnilan suunnittelema, vuonna 2019 Kotkaan valmistunut Toritalo on esiraadin mukaan oivallinen esimerkki siitä, miten vakiintunutta kaupunkiympäristöä voidaan täydentää oman aikansa arkkitehtuurilla. Uusi asuintalo asettuu sovinnollisesti eri aikakausien rakennusten väliin ja kiinnittyy osaksi Kotkan kauppatorin kaupunkikuvaa. Esiraati nostaa esiin arkkitehdin ja tilaajan hedelmällisen yhteistyön, joka näkyy kulttuuritietoisina ratkaisuina. Toritalo on syntynyt tavallisista asuntorakentamisen aineksista, mutta taitavalla suunnittelulla ja kulttuuritahdolla se yltää raadin arvion mukaan huomattavaksi arkkitehtuuriksi.
Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin arkkitehtuurikilpailuvoittoon 1933 pohjautuva Helsingin Olympiastadion torneineen on Helsingin tunnetuimpia maamerkkejä ja olympiarakennuksistamme tärkein. Rakennuksella on monivaiheinen historia, jota äskettäin valmistunut Arkkitehtitoimisto K2S:n ja Arkkitehdit NRT:n suunnittelema korjaus- ja uudistustyö jatkaa. Prosessiin kuului teknisten, taloudellisten ja toiminnallisten seikkojen lisäksi huolellinen restaurointiteoreettinen pohdinta, mikä esiraadin mukaan näkyy lopputuloksessa. Suurista muutoksista huolimatta Olympiastadionin puhdaslinjainen arkkitehtuuri on säilynyt tunnistettavana, mistä näyttävin esimerkki on uusi linjakas katos. Hankalatkin vaatimukset on sovitettu suojelukohteeseen sen arvon ymmärtävällä tavalla. Suunnittelussa on hallittu paitsi iso mittakaava, myös yksityiskohdat ja materiaalit. Laajennukset, jotka ovat pinta-alaltaan alkuperäistä rakennusta suuremmat, täydentävät kokonaisuutta murentamatta stadionin majesteetillista asemaa kaupunkikuvassa.
Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus on korttelikokonaisuus, johon kuuluvat Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennus Väre, Aalto -yliopiston kauppakorkeakoulu, sekä kauppakeskus A Bloc. Kokonaisuus pohjautuu Verstas Arkkitehtien kilpailuvoittoon vuodelta 2013. Esiraati arvioi, että rikas tilallinen sommittelu ja rakennusmassan jakaminen pienempiin, korkeudeltaan vaihteleviin ’taloihin talon sisällä’ sovittavat kookkaan rakennuksen ympäristöönsä, Alvar Aallon ikoniseen kampussuunnitelmaan. Sisätiloissa rakennusmassojen väliin jäävät vaihtelevat tilasarjat luovat mahdollisuuksia kohtaamisiin ja monialaiseen tekemiseen. Kauppakorkeakoulun tilat henkivät käyttäjänsä imagoa, ja Väreessä taidekoulun käsillä tekemisen perinne on tehty näkyväksi.
Linkki: Tutustu finalistikohteisiin Finnish Architecture Navigator -verkkopalvelussa.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Tuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.
