Arkkitehtuurimuseon uudet näyttelyt herättävät henkiin toteutuneita ja toteutumattomia unelmia
Eliel Saarisen akvarelli Suur-Merijoen kartanosta on konservoitu näyttelyä varten. kuva: MFA
Vuoden päänäyttely Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi vie katsojan Gesellius–Lindgren–Saarinen-trion maailmaan ja herättää nyt jo tuhoutuneen merkkiteoksen henkiin Arkkitehtuurimuseon isossa näyttelysalissa. Pienessä salissa perehdytään P. E. Blomstedtin radikaaliin Kansanteatteri-suunnitelmaan, jota arkkitehtiopiskelijat ovat tutkineet ja tulkinneet. Näyttelyistä kirjoittaa viestintäharjoittelijamme Anna Hakala.
Arkkitehtuurimuseon kevään näyttelyt tuovat Helsinkiin menneiden vuosikymmenien rakennusperintöä, kun Suur-Merijoen kartanosta pelastettu esineistö esitetään yhdessä Arkkitehtuurimuseon ainutkertaisten aineistojen kanssa. Aalto-yliopiston ja museon yhteistyöprojektina syntynyt näyttely Radical Theatre – Kansanteatteri herättää henkiin P.E. Blomstedtin toteutumattoman suunnitelman aikansa moderneimmasta teatterirakennuksesta.
Kansallisromantiikkaa rajan takaa
Arkkitehtuurimuseon isossa salissa auennut näyttely herättää henkiin jugendin tunnelmia, kun tunnetun arkkitehtitrio Gesellius–Lindgren–Saarisen piirustukset ylellisestä Suur-Merijoen kartanosta pääsevät esille yhdessä valokuvien ja kartanosta pelastetun alkuperäisen esineistön kanssa. Pääosassa näyttelyssä ovat arkkitehtitoimiston kauniit akvarellityöt, joista osa on saatu taidemesenaattien panoksen avulla konservoitua alkuperäiseen kuntoonsa. Vuonna 2017 Kansallismuseolta Arkkitehtuurimuseolle siirtyneet piirustukset ja maalaustyöt ovat Eliel Saarisen ja Armas Lindgrenin käsialaa.
Paljon toivottu jugend-aiheinen näyttely on koottu yhteistyössä Tampereen Milavida-museon kanssa. Arkkitehtuuripiirustukset näyttelyyn on kuratoinut Arkkitehtuurimuseon amanuenssi Anna Autio ja Museo Milavidan puolesta kuraattoreina olivat Ilona Koivistoja Mari Lind.
Vuosina 1902–03 rakennettu Suur-Merijoen kartano Viipurin maalaiskunnassa oli jugendarkkitehtuurin kokonaistaideteos ja aikansa julkisin koti, jonka pietarilainen liikemies Maximilian Neuscheller rakennutti perheelleen kesähuvilaksi sekä aktiivisesti toimivaksi maatilaksi. Kunnianhimoinen suunnittelutehtävä annettiin nuorten arkkitehtien Hermann Geselliuksen (1874–1916), Armas Lindgrenin (1874–1929) ja Eliel Saarisen (1873–1950) perustamalle toimistolle.
Ajanmukaisen jugendsuunnittelun tapaan Suuri-Merijoen kartano toteutettiin tilavana, valoisana ja ilmavana kokonaistaideteoksena, jonka toimisto toteutti harvinaisen kokonaisvaltaisena suunnittelutyönä yhdessä laajan taiteilijakollektiivin kanssa rakennuksen sisustusta, huonekaluja, ornamentteja ja taideteoksia myöten. Esimerkiksi Loja Saarinen ja Felix Nylund suunnittelivat kartanon makuuhuoneen veistokset ja Eliel Saarinen ryijyn, jonka Suomen Käsityön Ystävät on toteuttanut.
Suur-Merijoen kartanon näyttelyn yhteydessä yleisölle on tarjolla laaja ohjelmisto, joka pitää sisällään mm. jugendryijy-ruusujen ompelua sekä luentoja muun muassa Loja Saarisesta ja Armas Lindgrenistä. Koko näyttelyn ohjelmistoon pääset tutustumaan Arkkitehtuurimuseon sivuilta tästä linkistä.
Radikaalia teatteritaidetta neonvaloissa
Aikansa modernisti P. E. Blomstedt (1900–1935) suunnitteli 1930-luvulla Hakaniemen torille Kansanteatterin, jonka tarkoituksena oli ilmentää taiteilijan radikaaleja ajatuksia näyttämötaiteen uudistamisesta mutta jäi kunnallispoliittisten syiden ja rahoittajien vetäytymisen vuoksi lopulta rakentamatta. Toteutuessaan teatteri olisi mahdollistanut uusien näyttämötaiteellisten ideoiden hyödyntämisen ja ollut Euroopan modernein teatterikompleksi. Arkkitehtuurimuseon näyttelyssä toteutumaton mutta huolellinen suunnitelma esitetään lukuisten Blomstedtin piirustusten sekä 30-luvun tunnelmaan johdattelevan modernin näyttelytekniikan avulla.
Blomstedt itse oli aikanaan kiinnostunut teatterista ja sen filosofiasta ja suunnitteli Kansan Näyttämölle ja Koiton Näyttämölle moniaistisen teatteri- ja ravintolarakennuksen, joka välittää tunnelmaa suurkaupunkielämästä neonvalojen loisteessa. Kansanteatterin suunnitelma linkittyy vahvasti myös Blomstedtin Helsingin laajenemista koskevaan kaavoitussuunnitelmaan, joka oli yksi hänen monista tutkielmistaan kaupunkisuunnittelun saralla. Arkkitehdin ura osui murroskauteen pohjoismaisen klassismin tehdessä tilaa modernismille, ja hänen tunnetuimmat teoksensa edustavat funktionalistista tyyliä. Kansanteatterin suunnitelma on vapaampi ja kuvastaa suunnittelijalle tyypillistä vahvaa ilmaisua.
Arkkitehtuurimuseon näyttely järjestetään yhteistyössä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin maisteriopiskelijoiden Exhibiting Architecture -kurssin kanssa. Kurssin aikana opiskelijat tutustuivat arkkitehtuurin näyttelyesittämiseen, hioivat näyttelysuunnitelmia sekä valmistelivat Arkkitehtuurimuseoon toteutuneen näyttelykokonaisuuden. Aalto-yliopiston ja museon yhteistyöprojekti toimii valaisevana esimerkkinä museokokoelman hyödyntämisestä arkkitehtuurin opetuksessa.
Aalto-yliopiston kurssin ovat ohjanneet professori Jenni Reuter sekä opettajat Tuomas Siitonen ja Maiju Suomi. Näyttelyn kuraattorina toimi Elina Standertskjöld.
Suur-Merijoen kartano – jugendin helmi
6.3.–8.9.2019
Arkkitehtuurimuseon iso sali
Radical Theatre – Kansanteatteri
6.3.–2.6.2019
Arkkitehtuurimuseon pieni sali
