Arkkitehtuurikerhot 2016–2019 -hanke nosti arkkitehtuurikasvatuksen saavutettavuutta valtakunnallisesti
Tampereen pihapaja, 2018. kuva: Jolma Architects
Opetus- ja kulttuuriministeriön lastenkulttuurin saavutettavuuden kärkihankerahoituksen tuella järjestetyt arkkitehtuurikerhot tarjosivat harrastuksen vuosittain noin 130 lapselle ja nuorelle yhteensä seitsemällä paikkakunnalla.
Archinfon Arkkitehtuurikerhot 2016–2019 -hankkeessa onnistuttiin laajentamaan valtakunnallista arkkitehtuurikasvatuksen verkostoa sekä vahvistamaan arkkitehtuurikasvatusta osana lastenkulttuuria siellä, missä ei vielä ole arkkitehtuurin taiteen perusopetusta tai muuta taiteenalan vakiintunutta toimintaa. Kerhoja järjestettiin Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Oulussa, Uudessakaupungissa, Helsingissä ja Jyväskylässä. Suurin osa kerhoista järjestettiin viikoittain toistuvina ja maksuttomina.
Paikallisia menestystarinoita
Hanke perustui lastenkulttuurin, kasvatuksen ja arkkitehtuurin alan toimijoiden väliselle yhteistyölle: Oulussa yhteistyötä tehtiin Oulu-opiston ja Pohjois-Suomen SAFA:n kanssa. Seinäjoella kerhohankkeen tukena olivat kulttuuri- ja museopalvelut, Jyväskylässä kumppanina toimi Alvar Aalto -säätiö. Yhteistyötä Suomen Parkour ry:n kanssa toteutettiin Oulussa, Seinäjoella ja Helsingissä. Tärkeitä kumppaneita olivat paikalliset koulut, joiden tiloissa kurssit järjestettiin ja jotka auttoivat opetuksen markkinoinnissa.
Seinäjoella arkkitehtuurikasvatus vakiinnutti kerhotoiminnan myötä asemansa osana alueen taidekasvatustarjontaa. Kerhotoiminta on jatkunut syksyllä 2019 lastenkulttuurikeskus Louhimon alla. Arkkitehtuuri on jalkautunut entistä näkyvämmin myös osaksi koulujen Kulttuurimatkan tarjontaa. Lue lisää Kulttuurikatkan sisällöistä Louhimon sivuilta tästä linkistä. Pitkäjänteinen ja ammattimainen arkkitehtuurikasvatustoiminta on merkityksellistä paitsi lapsille, myös aikuisille: “Arkkitehtuuri on noussut halutuksi harrastusmahdollisuudeksi. Toiminnalla on ollut positiivisia vaikutuksia myös paikalliseen keskusteluun rakennetun ympäristön kysymyksistä”, toteaa Seinäjoen toiminnasta vastaava paikallinen arkkitehti ja pedagogi Mia Kellberg-Hakala.
Tampereella lukuvuosien 2016–18 arkkitehtuurikerhot olivat osaltaan vaikuttamassa uuden toimijan, Tampereen arkkitehtuurikasvatus ry:n ja Arkkitehtuurikoulu Tiilen perustamiseen keväällä 2018. Kerhotoiminta siirtyi Archinfolta tämän paikallisen yhdistyksen vastuulle saman vuoden syyslukukaudesta, ja toiminta lähti liikkeelle vilkkaana. Tällä hetkellä Tiili muun muassa järjestää arkkitehtuurikursseja 6–19-vuotiaille. Tutustu Tiilen toimintaan ja tarjontaan koulun verkkosivuilta tästä linkistä.
Uudessakaupungissa hanke osallisti vuosina 2018–19 yhtenäiskoulun oppilaita uuden Sivistys-ja hyvinvointikeskuksen valmisteluun. Kerhossa oppilaat – tulevat käyttäjät – tutustuivat arkkitehtuurin perusteisiin ja ideoivat uutta rakennusta. Lisäksi käsiteltiin vanhan koulun purkamiseen ja uuden rakentamiseen liittyviä tunteita. Kunnan päättäjät saivat arvokkaita kokemuksia lasten ja nuorten osallistumisesta suunnitteluprosessiin. Kerhoa ohjasi Sivistys- ja hyvinvointikeskuksen projektipäällikkö, arkkitehti Marko Kivistö, joka opettaa nuoria myös Uudenkaupungin ammattiopisto Novidassa. Kivistö kertoi projektista vuoden 2019 SuomiAreenan “Buustaa oppimista arkkitehtuurilla!” -keskustelussa, joka valittiin tapahtumaviikon innovatiivisimmaksi keskusteluksi. Katso keskustelun tallenne sivuillamme täältä.
Monitaiteisuutta ja elämyksellistä työskentelyä
Lastenkulttuurin saavutettavuuden kärkihanke lisäsi taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta lapsille koulupäivän jatkoksi luoduilla harrastustunneilla. Archinfon Arkkitehtuurikerhoissa vuosittain noin 130 lasta ja nuorta pääsi osallistumaan maksuttomaan, viikottaiseen arkkitehtuurikerhoon. Lisäksi hankkeeseen liittyneet markkinointityöpajat sekä näyttelyt tavoittivat moninkertaisen määrän osallistujia.
Arkkitehtuurikerhojen monialaiset työskentelytavat sekä suunnittelemalla oppiminen toimivat kerhojen pedagogisena kehyksenä. Lasten ja nuorten kiinnostuksen annettiin ohjata sisältöjen suunnittelua. Yläkoululaisia innostivat uudet teknologiat sekä arkkitehdin suunnitteluprosessiin eläytyminen. Alakoululaisia motivoi leikinomainen ja elämyksellinen työskentely mitä erilaisimpien teemojen parissa. Monitaiteisuus toteutui hienosti esimerkiksi Seinäjoella, jossa arkkitehtuurin tutkimiseen saattoi yksittäisellä kerhokerralla nivoutua musiikkia ja maalaustaidetta tai sanataidetta ja muotoilua.
Pitkäjänteinen, ammattimainen ja laadukkaasti resursoitu arkkitehtuurikasvatus tuki lasten ja nuorten paikallisidentiteetin vahvistumista, ympäristönlukutaitoa, luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä osallisuuden kokemusta ja kykyä vaikuttaa rakennetun ympäristön tulevaisuuteen.
Lue lisää:
Valtakunnallinen harrastustuntimalli -julkaisu kärkihankkesta ”Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta” saatavilla opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla tästä linkistä.
Pilottivuoden 2016–17 kokemuksia Arkkitehtuurikerhoista sivuillamme tästä linkistä.
