Arkkitehtuuria pandemian keskellä

Kevät 2020 on osoittanut ennennäkemättömällä tavalla yhteiskunnan toimintakykyisyyden merkityksen. Koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana nostamme esiin Finnish Architecture Navigatorissa julkaistuja sosiaali- ja terveyspalvelurakennuksia, jotka muistuttavat näiden seinien sisällä tapahtuvasta elintärkeästä työstä.

Koronaviruspandemia on viime viikkoina pistänyt elämäntavat uusiksi maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Päivittäin ihmiset seuraavat kehittyviä kansainvälisiä tilastoja: missä tartunnat ovat lähteneet kasvuun, missä tehohoitoa tarvitaan kipeimmin, ja onko toivon pilkahduksia nähtävissä poikkeustoimien purressa tartuntaketjuihin. Tartuntakäyrien hillintää kuvaava flatten the curve on noussut lentäväksi lauseeksi merkitsemään koronan vastaisia toimia.

Valtioilla, joilla on vahvat julkiset terveyspalvelut ja rakenteellisesti toimiva yhteiskunta, voivat todennäköisemmin selvitä viruksen aiheuttamasta tilanteesta pienemmillä menetyksillä. Sosiaalinen tasa-arvo onkin keskeinen strategia kulkutautien vastaisessa taistelussa. 

Yksi valoisimmista esimerkeistä kriisin hoidossa on tähän mennessä ollut Saksa, jonka terveydenhuoltojärjestelmä on Euroopan mittapuulla yksi tehokkaimmista ja kattavimmista. Saksa onkin onnistunut pitämään vakavien koronatapausten ”käyrän” maltillisena ja jopa tarjonnut tehohoitoapua muun muassa Italialle, jossa pandemia on tähän mennessä aiheuttanut eniten menetyksiä.

Suomessa käynnistyi maaliskuun lopussa valtionhallinnon toimesta historialliset toimenpiteet viruksen leviämisen hidastamiseksi. Käyttöön otettiin valmiuslaki, joka puuttui yksilönvapauksiin tavalla, jota ei ole koettu sitten viime sotien. Hallituksen määräämät toimenpiteet edellyttävät myös kansalaisilta aktiivista vastuunottoa itsestään ja muista ihmisistä. Poikkeustilan myötä onkin virinnyt ilahduttavia solidaarisia ilmiöitä, jotka leviävät tehokkaasti sosiaalisen median välityksellä. Naapuriapuketjuja on syntynyt riskiryhmien avuksi ja pienyrittäjiä tuetaan erilaisilla kampanjoilla. Monet muusikot ovat ilahduttaneet kotikaranteenilaisia videokonserteilla. Mesenaatti.me-sivuston Korona Aid -kampanjalla pääsee puolestaan tukemaan kulttuurin, journalismin ja taiteen pieniä toimijoita, joiden toiminta on uhattuna poikkeustilan takia. Tutustu sivustoon tästä linkistä.

Suomalaista yhteiskuntajärjestelmää on tapana tarkastella suhteessa muihin Pohjoismaihin. Pohjoismainen hyvinvointivaltio yhteiskuntajärjestelmänä perustuu vahvoille julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille, joiden lisäksi avoin koulutuspolku muodostaa yhden hyvinvointivaltion tukipilareista. 

Pohjoismaista mallia on pidetty yhtenä maailmanhistorian menestyksekkäimpänä tasa-arvoprojektina. Rakennetussa ympäristössämme se ilmenee muun muassa sairaaloiden, terveyskeskusten, koulujen ja päiväkotien verkostona. Poikkeustilassa yksilöihin kohdistuvat rajoitustoimenpiteet ovat olleet kiinteässä suhteessa juuri julkisiin palveluihin. Sairaaloiden lisäksi hoivayksiköissä, kouluissa, päiväkodeissa ja lapsiperheiden kodeissa tehdään nyt merkittävää työtä yhteiskunnallisen vakauden takaamiseksi. 

Poikkeustilan aikana jaamme sosiaalisen median kanavissamme Finnish Architecture Navigatorissa julkaistuja hyvinvointivaltion tukipilareiden arkkitehtuurikohteita, jotka muistuttavat näiden seinien sisällä tapahtuvasta elintärkeästä työstä. Jaetuista kohteista vanhimmat on rakennettu aikana, jolloin hyvinvointivaltiota ei järjestelmänä vielä tunnettu. Uusimmat kohteet ovat valmistuneet aivan viime vuosina.

Hyvinvoinnin arkkitehtuurin kohteita löytyy navi.finnisharchitecture.fi-sivustolta aihesanalla welfare. Tutustu kohteisiin tästä linkistä.