Uusin Arkkitehti-lehti nostaa esiin modernismin korjaamisen.Suurin osa rakennuskannastamme on itsenäisyyden aikana rakennettua modernia arkkitehtuuria. Sitä tullaan lähivuosina enenevässä määrin kunnostamaan, korjaamaan, muuttamaan, laajentamaan ja myös purkamaan. Arkkitehti-lehti juhlistaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta keskustelemalla modernin korjaamisen periaatteista ja käytännöistä.Esimerkkeinä esitellään kahden vuonna 1970 valmistuneen merkkirakennuksen korjaukset: Alvar Aallon Teknillisen korkeakoulun pääkirjaston ja Aarne Ervin Töölön kirjaston. Näissä molemmissa arkkitehtoniset arvot on sovitettu yhteen digitalisoitumisen aiheuttamien uudenlaisten toimintatapojen kanssa. Lehdessä kerrotaan myös modernismin kansainvälisestikin arvostetuimpiin teoksiin lukeutuvan Paimion parantolan syntyvaiheista laman kiristämällä 1930-luvulla. Dosentti Kimmo Sarje tarkastelee modernia Viipuria luoneen arkkitehti Uno Ullbergin tuotantoa kirjailija Olavi Paavolaisen kirjoitusten kautta. Uuden ja vanhan yhteensovittamista viimeaikaisissa taidemuseoiden laajennuksissa tarkastelee avausartikkelissa professori Anna-Maija Ylimaula.Suomalaisen rakennusperinnön juuret ulottuvat paljon valtiollista itsenäisyyttä vanhempiin aikoihin. Lehdessä on esillä Haminan Marian kirkon korjaus. Kivikirkko rakennettiin Ruotsin vallan aikana 1400-luvulla, kunnostettiin ja uudistettiin Venäjän vallan aikana 1820-luvulla, ja sitä on korjattu moneen kertaan itsenäisyyden aikana. Yhteiskunnan muuttuessa myös perinteinen kirkkoinstituutio etsii tilanteeseen sopivia toimintatapoja. Lehdessä esitellään myös OOPEAA:n suunnittelema, viime syksynä valmistunut Suvelan kappeli, joka nuorisokeskuksineen ja päiväkoteineen palvelee monikulttuuriseksi muuttunutta lähiötä ja on samalla alueen uusi maamerkki.Lisää Arkkitehti-lehdestä osoitteessa www.ark.fi.
