Arkkitehti-lehden uusi numero pohtii tekoälyn ja rakennusmateriaalien kehityksen vaikutuksia arkkitehtuuriin

Sekä digitaalisuuden että materiaalien kehittyminen vaikuttavat tällä hetkellä arkkitehtien työhön. Arkkitehti-lehden uusimmassa numerossa asiantuntijat valottavat tekoälyn tämänhetkisiä mahdollisuuksia esimerkiksi kiertotalouden edistämisessä ja luovan työn apuna.

“Parhaimmillaan tekoälyavusteinen analytiikka lisää suunnittelun faktapohjaisuutta ja antaa enemmän tilaa arvopohjaisille keskusteluille”, kirjoittaa arkkitehti Niko Kautonen, joka tekee väitöstutkimusta tekoälyn käytön mahdollisuuksista ja haasteista kaupukisuunnittelussa. Esiin nousee myös monia pulmia: tietotekniikan väitöskirjatutkija ja arkkitehtuurin kandidaatti Ville Paananen muistuttaa tekoäly-yritysten epäeettisistä toimintatavoista ja datakeskusten suurista ilmastopäästöistä. Tekoälyn vaikutuksia arkkitehtuuriin pohditaan yhteensä kuudessa kirjoituksessa.

Toisena aiheena numerossa tarkastellaan sitä, miten tarve kehittää vähähiilisempiä ja pitkäikäisempiä vaihtoehtoja nykyisille rakennusmateriaaleille on johtanut niin tuotantomenetelmien uudistamiseen ja materiaali-innovaatioihin kuin teollistumisen myötä lähes unohtuneiden tekniikoiden elvyttämiseen.

Ekologisesti kestävään rakentamiseen erikoistunut arkkitehti Pekka Hänninen selvittää, mistä materiaaleista tällä hetkellä kannattaa rakentaa, jotta luonnovaroja säästyy ja päästöt ovat mahdollisimman vähäisiä. Nuorten arkkitehtien You Tell Me -kollektiivin jäsen Seela Pentikäinen keskustelee kiertotalouden parissa työskentelevän arkkitehti Satu Ratisen ja Trash Design -muotoiluyhteisön perustajan, muotosuunnittelija Isa Kukkapuro-Enbomin kanssa siitä, millaista on käyttää suunnittelutyössä jonkun toisen hylkäämiä materiaaleja. Arkkitehti ja kriitikko Tarja Nurmi vierailee Berliinissä kiertotalouden periaatteilla toteutetussa talossa, joka on rakennettu entiseen olutpanimon varastorakennukseen.

Numerossa esiteltävät projektit havainnollistavat, millaisia muotoja materiaalien uudelleenajattelu on saanut suomalaisessa nykyarkkitehtuurissa. Esimerkiksi Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen -toimiston suunnittelema, luontevasti Helsingin Töölön funkkistalojen joukkoon istuva kerrostalo on muurattu kennoharkoista ja Arkkitehtitoimisto Livadyn rivitalo Helsingin Huopalahdessa on koottu uudenlaisista aaltopuu-massiivipuuelementeistä. Huopalahden asuinkasarmi löytyy myös Finnish Architecture Navigator -verkkopalvelusta.

Kolmas esiteltävä helsinkiläiskohde on sosiaalisessa mediassakin paljon huomiota osakseen saanut Rakennusasiaintoimisto Aarteen hirsirakenteinen rivitalo Honkasuolla. Collaboratorion Inkooseen suunnitteleman pientalon ulkoseinät on rakennettu maatalouden ylijäämäolkea hyödyntävistä olkielementeistä, kun taas MUUAN-toimiston suunnittelema CLT-massiivipuusta rakennettu päiväkoti Oulussa on saanut ylleen rakennusperinteeseen viittaavan kattomuodon. Lehdessä esitellään myös AOR Arkkitehtien Luhankaan Päijänteen saareen suunnittelema saunarakennus, jonka ytimenä on omasta metsästä kaadetuista hirsistä sahattu kehikko.

Lue lisää osoitteessa ark.fi.