Muodikkuutta pidetään usein merkkinä pinnallisuudesta – ainakin arkkitehtuurissa. Kulttuuritoimittaja Jonni Roos ajattelee toisin. Hän näkee muodin ja arkkitehtuurin suhteen hedelmällisenä mahdollisuuksien maisemana. Muodin kyky antaa muoto ihmisten toiveille ja kaipuulle on alue, josta arkkitehtuuri voisi ottaa oppia.Arkkitehdin uusi numero tuo esiin muodin, taiteen ja arkkitehtuurin välisiä vuorovaikutuksia. Kriitikko Otso Kantokorpi kirjoittaa kuvataiteilija Jorma Hautalan ja arkkitehtien yhteistyöstä, jollaista tarvittaisiin paljon enemmän. Värien ja mittasuhteiden harmoniaa tavoitellaan niin rakennuksissa kuin maalauksissa. Myös värikkäistä taloistaan tunnettu arkkitehti Pentti Kareoja valottaa tätä monitasoista suhdetta.Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen on kiinnostunut tilasta. ”Se, miten koen tilan visuaalisuuden ja materiaalisuuden, mutta ennen kaikkea sen historian, on teokseni pohjana.” Kaikkonen haluaa tehdä taidetta tavalliselle kadunkulkijalle ja tuoda kaupunkitilaan jotakin lisää. Perinteisesti taide ja tila kohtaavat taidemuseoissa, jotka ovat ajankohtainen aihe Suomessa. Pyhiinvaelluskohteeksi muodostunut, lähellä New Yorkia sijaitseva Dia:Beacon osoittaa, että vanha tehdasrakennuskin voi muuttua erittäin toimivaksi ja kokemukselliseksi taidemuseoksi.Taiteiden välisen matkan käynnistää näytelmä ”Vapaaehtoinen vanki”, jossa historialliset tosiasiat ovat lähtökohtana tarinalle taloista, kirjoista ja kohtaloista. Näytelmän kirjoitti suunnittelijana menestystä saavuttanut Ala-arkkitehtien Antti Nousjoki.Arkkitehti-lehdessä esitellään neljä keskenään hyvin erilaista rakennusta: pariisilainen muotitalo, savolainen kirjasto, näyttelijäperheen koti ja metroliikennettä ylistävä asema.
Esitellyt rakennukset
Pekka Littow, La Petite Maison de Couture Anna Ruohonen, Pariisi
Tuomas Siitonen, Talo M-M, Helsinki
Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, Siilitien metroasema, Helsinki
Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen, Savonlinnan uusi pääkirjasto Joeli
