Arkkitehdeilla vahva edustus uudessa eduskunnassa

Ilmastonmuutoksen ohella muun muassa kaupunkipolitiikka on viime vuosina noussut yhä kiinteämmäksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Valtiollisessa päätöksenteossa arkkitehtuurin ja kaupunkien puolia pitää nyt kolme rakennetun ympäristön ammattilaista. Uudelle kansanedustajakaudelle valittiin RKP:n Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi Uudenmaan vaalipiiristä. Aikaisemmin kunnallispolitiikassa vaikuttanut Jenni Pitko on uutena kansanedustajana Oulun vaalipiirin ainoa Vihreän liiton edustaja.

Vuoden 2019 vaalit muistetaan erityisesti ilmastovaaleina, ja niin puolueiden kuin ehdokkaidenkin vaaliohjelmissa nousee vahvasti esille ilmastonmuutoksen torjuminen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet. Kestävän kaupunkikehityksen tukeminen ja hyvän elinympäristön rakentaminen ovat ilmastonmuutoksen vastaisen työn ytimessä. Alue- ja kaupunkipolitiikassa puhututtavat kestävän rakentamisen lisäksi kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen aiheuttamat haasteet, segregaatiokehitys, kestävät liikennemuodot ja uudistuksen alla oleva maankäyttö- ja rakennuslaki.

Veronica Rehn-Kivi toivoo lisää taidetta rakennettuun ympäristöön

Veronica Rehn-Kivi on valmistunut arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1988 ja työskennellyt muun muassa Kaija ja Heikki Sirenin toimistossa. Ennen politiikkaan siirtymistään hän toimi Espoon rakennusvalvonnan päällikkönä. Viime kaudella eduskuntaan Carl Haglundin tilalle noussut Rehn-Kivi on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä valmistelemassa muun muassa sote-uudistusta.

Rehn-Kivi asuu Kauniaisissa, jossa hänen suosikkipaikkansa on Lars Sonckin suunnittelema jugend-huvila Vallmogård (1907). Kirjailija Mikael Lybeckille suunniteltu huvila toimii nykyään kulttuurikeskuksena ja juhlatilana. ”Huvila ja sen ympäristö vanhoine punamultaisine liitereineen ja etelään viettävine, keväisin valkovuokkoja täynnä olevine pihoineen on kulttuuriympäristöä parhaimmillaan”, Rehn-Kivi kommentoi arvokasta kulttuurikohdetta.

Yksi tämän hetken oleellisimpia aluepoliittisia kysymyksiä on kuntakehityksen epätasapaino, huoltosuhteen heikkeneminen maaseutukunnissa ja muuttoliikkeen suuntautuminen keskustaajamiin ja kaupunkiseuduille. Veronica Rehn-Kivi, mihin suunnittelun ja rakentamisen painopisteet tulisi mielestäsi koko Suomen tasolla suunnata?

Olen aikaisemmin ollut sitä mieltä, että koko Suomi on pidettävä asuttuna, mutta muuttoliike keskustaajamiin on sen verran suurta, että keskusta-alueiden ja hyvien liikenneyhteyksien päässä olevien lähiympäristöalueiden rakentamiseen on asetettava painopiste.

Nostit yhdeksi vaaliteemoistasi yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämisen. Miten arkkitehtuurin alalla tällä hetkellä vallitsevaan työvoimapulaan tulisi mielestäsi vastata? Onko arkkitehdin koulutuksesta ollut hyötyä politiikassa ja lainsäädännön valmistelussa?

Arkkitehdin koulutus ja ammatti antaa hyvän lähtökohdan melkein mihin tahansa tehtäviin, koska kokonaiskuvan hahmottaminen asiasta kuin asiasta on yleensä hyvä ja nopea. Myös yhdyskuntasuunnittelu luo hyvän alustan yhteiskunnan suunnitteluun. Itse olen rakennusvalvontajohtajana ollut tiukasti tekemisissä lainsäädännön kanssa, mikä on helpottanut minua kansanedustajana ymmärtämään lakiesitysten sisältöä. Alan työvoimapulaan voitaisiin vastata muun muassa helpottamalla ulkomaisen työvoiman saatavuutta.

Olet toiminut valtion rakennustaidetoimikunnassa. Millä tavalla taidetta tulisi lisätä rakennetussa ympäristössä?

Taiteen ja rakennustaiteen edistämistä tulee jatkossakin tukea mahdollisimman laajasti. Rakennetulla ympäristöllä on suuri merkitys hyvinvointiimme, vaikka moni ei sitä tiedosta. Hyviä esimerkkejä taiteen lisäämisestä arjen ympäristöihimme on muun muassa Arabianrannassa. Prosenttiliike taiteelle on kannatettava asia!

Tämän hetken suurin poliittinen reformi on sote- ja maakuntauudistus, jonka valmistelussa olet ollut mukana. Millainen rooli kaupungeilla ja kunnilla pitäisi mielestäsi uudistuksessa olla?

Itse en näe lisäarvoa maakuntahallinnolla, vaan toivon, että voimme viedä sote-uudistusta eteenpäin tukemalla kuntien mahdollisuuksia palvelujen järjestäjinä ja pääasiallisina tuottajina, joko kunnat yksin tai kuntayhtymäratkaisuin.

Jenni Pitko peräänkuuluttaa kunnianhimoista ilmasto- ja kaupunkipolitiikkaa

32-vuotias Jenni Pitko on jo ehtinyt olla monessa mukana. Eduskuntaan hän nousi Oulun kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan ja vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan paikalta. Ennen siirtymistään politiikkaan hän toimi arkkitehdin ammatissa seitsemän vuoden ajan. Kokemusta luottamustehtävistä Pitkolla on muun muassa Oulun arkkitehtikillan hallituksen puheenjohtajana ja SAFA:n hallituksen opiskelijajäsenenä. Eduskuntavaaliohjelmansa teemojen mukaisesti Pitko kertoo pyrkivänsä arkkitehtina suunnittelemaan elinympäristöjä, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia ja kannustavat ihmisiä terveellisiin elämäntapoihin. Tärkeää hänelle on lisäksi köyhyyden vähentäminen ja eriarvoistumiseen puuttuminen.

Omaksi suosikkipaikakseen kotikunnassaan tuore kansanedustaja nostaa jokisuiston pyöräreitit, sillä Oulussa pyörällä liikkuminen on helppoa ympäri vuoden. ”Suistossa voi nauttia laadukkaista rakennetuista asuinympäristöistä, kuten Toivoniemestä, sekä kauniisti hoidetuista puistoista ja toisaalta villistä luonnosta ihan keskustan kupeessa”, Pitko perustelee valintaansa.

Arkkitehdit ovat rakennetun ympäristön ja suunnittelun ammattilaisia. Jenni Pitko, millä tavoin koet arkkitehdin ammatin ja koulutuksen auttaneen sinua politiikassa?

Arkkitehdin tehtävissä olen tottunut sovittamaan yhteen eri tahojen intressejä ja arvoja. Tästä taidosta on ollut hyötyä politiikassa toimimisessa, sillä politiikassa mitään ei voi saada aikaiseksi yksin tai tekemällä yhteistyötä vain samalla tavalla ajattelevien kanssa. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnassa saimme vahvat eväät vaikutusten arvioimiselle, ja koko ala on yleisasenteeltaan mielestäni hyvin ratkaisukeskeinen.

Mitkä ovat tärkeimmät henkilökohtaiset tavoitteesi vaalikaudella – millaista Suomea aiot rakentaa?

Haluan rakentaa Suomea, joka nostaa lapsia, nuoria ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä ylöspäin ja jossa kaikilla olisi mahdollisuus saavuttaa oma paras potentiaalinsa. Yhteiskunnan rakenteiden tulee tasoittaa taustoistamme johtuvia eroja ja vähentää eriarvoisuutta. Henkilökohtainen tavoitteeni on vaikuttaa edellä mainitsemieni asioiden lisäksi siihen, että maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus tehdään rakentamisen laadun parantaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen edellä. Aion myös vaikuttaa koulutuksen rahojen palauttamiseen.

Vuoden 2019 vaalit nousivat mediassa esiin ilmastovaaleina. Mitä kestävä kaupunkikehitys sinulle merkitsee ja millaisia toimenpiteitä tulevan hallituksen tulisi mielestäsi tehdä kestävän rakentamisen ja hiilineutraaliuden edistämiseksi?

Tulevan hallituksen täytyy tehdä kunnianhimoista ilmasto- ja kaupunkipolitiikkaa. Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, ja kaupunkien kasvua tulee ohjata yhdyskuntia eheyttävästi, kestäviä liikennemuotojen tukien. Kaupunkien kasvussa on myös panostettava viihtyisyyteen ja riittäviin viherverkostoihin. Kaupunkiseutujen välisiä junayhteyksiä tulee parantaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimia tulee panostaa ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien kehittämiseen ja materiaalien kierron parantamiseen. Rakennuksille voitaisiin asettaa hiilibudjetti, joka tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen mutta jättää keinovalikoiman rakentajalle avoimeksi.

Mainitset olevasi feministi ja tasa-arvoisen Suomen rakentaja. Miten naisten tasavertaista urakehitystä arkkitehtuurin alalla voitaisiin tukea nykyistä paremmin?

Naisten määrä valmistuvista arkkitehdeistä on jo yhtä suuri kuin miesten, mutta edelleen toimistojen johdossa näkyy hyvin vähän naisia ja arkkitehtuuri- ja urapalkinnot näyttävät menevän pääasiassa miehille. Naisten työmarkkina-asemaa parantaisi palkkojen avoimuus ja julkisuus esimerkiksi Islannin mallin mukaisesti, jossa yritys voi saada palkkatasa-arvosta kertovan sertifikaatin. Perhevapaajärjestelmän uusiminen on tehtävä niin, että se lisää isien vastuuta lasten hoitamisesta ja mahdollistaa esimerkiksi osapäiväisen työn tekemisen, kun lapset ovat vielä pieniä. Työelämässä tarvitaan joustoja ja ymmärrystä erilaisille elämäntilanteille.

Arkkitehtien vahvuus on Anders Adlercreutzin mielestä luova ajattelu

Anders Adlercreutz aloitti toisen kautensa eduskunnassa. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1999 Teknillisestä korkeakoulusta, minkä jälkeen 20-vuotinen työura on johtanut Arkkitehtitoimisto A-Konsulttien osakkaaksi. Adlercreutzin mukaan ammatinvalintaan sekä arkkitehtina että poliitikkona on ohjannut kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja hyvän elinympäristön luomiseen. Kirkkonummen kunnallispolitiikasta ponnistanut poliitikko viihtyy hyvin kotikuntansa ulkosaaristossa, ja Adlercreutz mainitseekin Itämeren suojelemisen yhdeksi tärkeimmistä ympäristöön liittyvistä vaaliteemoistaan. Hän on yhdessä useiden muiden kansanedustajien kanssa allekirjoittanut Green Building Council Finlandin kiertotalouslupauksen, jossa allekirjoittaneet sitoutuvat edistämään kiertotalouden tuomista rakentamisen lainsäädäntöön.

Rakennus- ja suunnittelualan järjestöt, mukaan lukien SAFA ja ATL, ajavat rakennetusta ympäristöstä vastaavan ministerin tehtävän perustamista. Koetko itse uuden ministeriön perustamisen tärkeäksi, Anders Adlercreutz?

Iso osa kansallisomaisuudestamme koostuu rakennuksista, ja myös iso osa ilmastopäästöistämme liittyy rakennuksiin ja rakentamiseen. Tästä näkökulmasta on tärkeää, että asiaan kiinnitetään riittävästi huomiota. Pidän perusteltuna, että rakennetulla ympäristöllä olisi oma ministerin toimi. En kuitenkaan katso, että sillä pitäisi olla oma ministeriönsä, vaan se voisi toimia osana ympäristöministeriötä. Pidän asiaa esillä sopivissa tilaisuuksissa.

Kuluvalla hallituskaudella aloitettiin maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu. Mikä uudessa laissa on mielestäsi tärkeintä ottaa huomioon?

Se, miten turvataan hyvä ympäristö. Tällä hetkellä iso osa huomiosta on keskittynyt prosessien sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen. Vähintään yhtä tärkeää on se, että prosessien kautta synnytetään hyvää ympäristöä.

Nostit yhdeksi vaaliteemoistasi koulutuksen ja lapset. Kuinka tukisit ja kehittäisit arkkitehtuurikasvatusta ja alan yliopistokoulutusta?

Arkkitehtuurikasvatus ja tilallinen hahmottaminen yleensä, ympäristön havainnoiminen ja sen analysointi – näitä asioita tulisi opetussuunnitelmassa korostaa. Taideaineiden asemaa ei tulisi kaventaa. Luonnontieteitäkin tarvitaan, mutta luova ajattelu edellyttää myös luovaa kykyä – taitoa, jota taidenaineiden kautta voi harjaannuttaa. Yliopistokoulutuksen osalta aloituspaikkojen lukumäärää pitäisi lisätä. Arkkitehdeista on pulaa niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Arkkitehdin osaamisella on käyttöä myös perinteisen toimenkuvan ulkopuolella.

Suomen arkkitehtitoimistot ovat usein pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Kuinka näiden kasvuedellytyksiä voisi mielestäsi parantaa tai tukea?

Yleisellä tasolla suurimmat haasteet liittyvät palkkaamisen riskiin sekä sivukulujen rakenteisiin ja määrään. Arkkitehtialalla erityinen ongelma on työvoiman saatavuus.

Kaikki kolme uudessa eduskunnassa vaikuttavaa arkkitehtia ovat sitä mieltä, että arkkitehdin ammattinimike pitäisi suojata lainsäädännöllä, jolloin suunnittelijoiden ammattiosaaminen olisi mahdollista varmistaa. Tämä oli myös yksi SAFA:n ja ATL:n hallitusohjelmatavoitteista. Samaa mieltä haastateltavat ovat myös kestävästä kaupunkikehityksestä suunnittelun ja rakentamisen elinehtona. Myös vireillä oleva hanke uudeksi arkkitehtuuri- ja designmuseoksi saa osakseen kannatusta – erityisesti sen toteuttaminen avoimena arkkitehtuurikilpailuna ja monen sektorin yhteisrahoituksella. Jotta museohanke toteutuisi, parhaillaan muodostettavan uuden hallituksen pitäisi ottaa se ohjelmaansa. Myös tästä näkökulmasta on kiinnostavaa nähdä, ketkä maatamme seuraavat neljä vuotta johtavat.