Apoli2020 on valmis – ohjelmaehdotus nostaa esiin arkkitehtuurin keinoja vaikuttaa yhteiskunnan muutoksiin

Ehdotus uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle 12. tammikuuta 2021.

Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma antaa suuntaviivoja kaikille suomalaisen arkkitehtuurin ja rakentamisen kenttään vaikuttaville toimijoille. Apoli2020 määrittelee, mitä haasteita tulisi ratkaista, ehdottaa toimenpiteitä ja esittää, millä tavoin alan toimintakyky varmistetaan.

Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa vuodesta 2019 lähtien valmistellut työryhmä on tarkastellut, miten suomalainen arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö vastaavat suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, uudet teknologiat ja kansainvälistyminen vaativat uudenlaisia ratkaisuja.

Ohjelmalla halutaan muun muassa lisätä rakennusten joustavaa käyttöä, luoda kriteerit asuntorakentamisen laadulle sekä kasvattaa arkkitehtuurin ja kulttuuriympäristön arvostusta. Ohjelmaehdotus korostaa kestävän suunnittelun ja rakentamisen merkitystä koulutuksen läpäisevänä periaatteena ja arkkitehtuurin alan roolia poikkialaisessa yhteistyössä.

Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, uudet teknologiat ja kansainvälistyminen vaativat uudenlaisia ratkaisuja.

Ehdotus uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle 12. tammikuuta. Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Riitta Kaivosoja, nosti luovutuspuheenvuorossaan esiin muun muassa työryhmän esityksen määritellä arkkitehtoninen kestävyys yhdeksi kestävyyden osa-alueeksi sekä yhteistyön merkityksen ongelmien ratkaisemisessa. Myös Ministeri Saarikko puhui yhteistyöstä:

”Tavoitteena on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Sitä tarvitaan luomaan Suomeen rakennuskulttuuria, joka vahvistaa taloutta kestävästi, tarjoaa ratkaisuja kansainvälisiin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuksia jokaiselle ihmiselle elää hyvässä ja miellyttävässä ympäristössä”, ministeri Saarikko kuvasi.

”Arkkitehtuurissa suuret linjat yhdistyvät yksilön henkilökohtaiseen kokemukseen. Pidän tärkeänä, että ymmärrämme rakennetun ympäristön merkityksen yksilön hyvinvoinnille sekä sille, kuinka hän kokee osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä”, Saarikko sanoi.

"Tavoitteena on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä."

Ohjelmaehdotus Kohti kestävää arkkitehtuuria käsittelee viittä pääteemaa: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus, talous ja kansainvälisyys, merkitys ja identiteetti sekä koulutus ja tutkimus.

”Työryhmä on ansiokkaasti tunnistanut, miten hyvän suunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen avulla voidaan edistää monien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista”, ministeri Mikkonen kiitteli.

”Panostaminen kaavoituksen ja rakentamisen laatuun vie meitä kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä, joka vaalii myös luonnon monimuotoisuutta. Ehdotukseen sisältyy useita lupaavia toimenpiteitä rakennetun ympäristön ilmastotoimien tehostamiseksi, kuten kaavoituksen päästövaikutusten arvioinnin kehittäminen sekä kiertotalouskorttelin konsepti,” Mikkonen korosti.

“Ehdotukseen sisältyy useita lupaavia toimenpiteitä rakennetun ympäristön ilmastotoimien tehostamiseksi.”

Hyvä rakennetun ympäristön suunnittelu tukee elinvoimaisuutta, sosiaalista yhdenvertaisuutta ja monimuotoistuvia elämäntapoja niin kasvavissa kaupungeissa kuin maaseuduilla. Työryhmä nostaa esiin, miten asukkaiden osallistumista kaavoitus- ja suunnitteluprosesseihin voidaan kehittää. Ohjelmassa esitetään myös muun muassa etätyöskentelyä tukevia yhteistiloja sekä asuntorakentamisen laadun arviointiin laadittavaa kriteeristöä. Tietoisuutta rakennetun ympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin halutaan lisätä, ja näiden asioiden välinen yhteys halutaan tuoda entistä vahvemmin niin sosiaali- ja terveyspoliittiseen kuin maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun.

Apoli2020 esittää toimia, joilla vahvistetaan suomalaisen arkkitehtuurin vientiä ja Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailumaana. Tulevalla arkkitehtuuri- ja designmuseolla tullee olemaan keskeinen rooli arkkitehtuurin näyttely- ja tapahtumakulttuurin vahvistamisessa. Työryhmä ehdottaa myös perustettavaksi palkintoa arkkitehtuuriltaan korkeatasoiselle kestävälle rakentamiselle.

Laajasta asiantuntijajoukosta muodostettu työryhmä nostaa esiin myös arkkitehtuurin ja rakennusalan muuttuvasta osaamistarpeesta huolehtimisen ja rakennetun ympäristön tutkimukseen panostamisen. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen roolia tulee työryhmän esityksen mukaan vahvistaa esimerkiksi korostamalla sen merkitystä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelmien kehittämisessä.

Tulevalla arkkitehtuuri- ja designmuseolla tullee olemaan keskeinen rooli arkkitehtuurin näyttely- ja tapahtumakulttuurin vahvistamisessa.

Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui yli 20 vuotta sitten vuonna 1998. Toukokuussa 2019 opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö asettivat työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Apoli2020-työryhmässä on ollut mukana edustajia ministeriöistä, virastoista, kunnista, järjestöistä ja koulutuksen toimijoista sekä arkkitehtien ammattikunnasta. Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo toimi työryhmän sihteeristönä.

Ohjelmaehdotus lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka pohjalta viimeistellään lopullinen ohjelma. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö tulevat sopimaan ohjelman seurannasta.

Linkki ohjelmaehdotukseen:
”Kohti kestävää arkkitehtuuria. Ehdotus uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi”

#apoli2020