Yksi fuktionalismin merkittävimmistä teoksista, vuonna 1933 valmistunut Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion tuberkuloosiparantola, odottaa uutta omistajaa. Parantolan säilyttämiseksi kokonaistaideteoksena on laadittu vetoomus. Sairaalatoiminta päättyi kiinteistössä vuonna 2015, minkä jälkeen osaa rakennusryhmästä on käytetty lasten ja nuorten kuntoutustoimintaan. Parantolan omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, joka strategiassaan on päättänyt luopua kaikista alueen kiinteistöistä sekä niihin liittyvästä suuresta maa-alueesta. Ostotarjousten sisäänjättöaika päättyi elokuussa, mutta nyt sitä on jatkettu marraskuun loppuun (ks.
Helsingin Sanomat 18.9.2018).Museovirasto on määritellyt parantolan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja parantolaa on ehdotettu Unescon maailmanperintöluetteloon, mutta esimerkiksi sairaalan alkuperäisiä irtokalusteita ei voi lailla suojella.Pro Paimio – Committee for Securing the Future of the Paimio Sanatorium -työvaliokunta on laatinut vetoomuksen, joka luovutetaan sairaanhoitopiirille ja uudelle omistajalle. Vetoomuksen allekirjoittajat osoittavat tukensa rakennuksen kokonaisvaltaiseksi säilymiseksi ja pyytävät, että uusissa käytöissä ja ylläpidossa kunnioitetaan Alvar ja Aino Aallon merkkiteosta ja muutoksissa kuullaan Alvar Aalto -säätiön asiantuntemusta.
Vetoomuksen voi allekirjoittaa tästä.
Pro Paimio – Paimion parantolan pelastaminen
Pro Paimio -työvaliokunnan sihteeri, ympäristöneuvos Jussi Rautsi kirjoittaa vetoomuksen taustoista:Nuori arkkitehtipari uudisti ison sairaalan vaativan rakennustyypin ottamalla lähtökohdaksi potilaan näkökulman. Parantola julkaistiin heti sen valmistuttua vuonna 1933 kansainvälisissä arkkitehtuurilehdissä. Se näytti maailmalle sisällissodasta toipuvan Suomen kehittyvän kohti hyvinvointivaltiota.Paimion parantola tuli äskettäin yllättäen myyntiin. Sen tulevaisuus on auki. Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn puheenjohtaja
Henna Helander on aloittanut toimet sinne sopivan uuden käytön löytämiseksi. Hänen johtamansa Pro Paimio -työvaliokunta valmistelee jatkotoimia, ja lähiaikoina perustetaan laajapohjainen Pro Paimio -toimikunta.
Ehdotukset kestävän ja suojelevan uuden käytön peruspilareiksiPaimion parantola on arkkitehtuurin tunnetuimpia kokonaisteoksia, ja siitä voidaan ottaa opiksi nykyäänkin. Uudessa käytössä on suojeltava parantolan arkkitehtuuri, sisutus ja kalustus rakennuksen eri osissa siten kuin Alvar Aalto -säätiö ohjeistaa. Irtaimiston siirtäminen pois estetään.Rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Niitä ylläpitävät kokeneet huoltohenkilöt. Uuden käytön pitää turvata tämä ylläpito. Parantolan uuden käytön pitää luoda työpaikkoja Paimioon ja olla vetovoimainen tutustumiskohde ja siten tuoda kävijöitä alueelle ja Suomeen.Parantolan suunnittelu oli Alvar ja Aino Aallolle innovatiivista työtä. Työtä jatketaan sijoittamalla rakennukseen uutta teknologiaa, kuten aurinkovoimaa ja geotermistä energiaa. Näin parantola palvelee ilmastonmuutoksen estämistä ja siihen varautumista. Siitä tehdään rakennussuojelun ja uuden teknologian yhteensovittamisen esimerkki koko maailmalle.Uusista omistusmuodoista paras olisi laajapohjainen säätiö. Valtion tulee ottaa selkeä vastuu rakennuksen kohtalosta. Parantolan saaminen UNESCOn maailmaperintölistalle oli vireillä jo 20 vuotta sitten Aallon syntymän 100-vuotisjuhlavuoden prioriteettina. Nyt, Euroopan kulttuuriperinnön teemavuonna, Aallon merkkiteos on pelastettava.Pro Paimio -liike on aloittanut tiedotuskampanjan ulkomaille. Nimiä kerätään osoittamaan maailman arkkitehtikunnan huoli mestariteoksen kohtalosta. Paimion parantolalla oli merkitys lääketieteenkin kehittymisessä, minkä vuoksi myös lääkärikunnalla tulee olemaan edustus Pro Paimio -toimikunnassa.Osa rakennuksesta on Mannerheimin lastensuojeluliiton käytössä. Nyt alkavissa neuvotteluissa Pro Paimion edustajien lähtökohtana on tehokas yhteistyö sairaanhoitopiirin ja Paimion kaupungin sekä muiden parantolan pelastamista ajavien toimijoiden kanssa.
Teksti: Jussi Rautsi
Lisätietoja
paimio@alvaraalto.fi 
