Aino Aallon syntymästä on torstaina 25. tammikuuta 130 vuotta
Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Aino Aalto on yksi 1900-luvun alkupuolen merkittävimpiä suomalaisia suunnittelijoita, jonka kädenjälki ulottuu arkkitehtuuriin, käyttö- ja taidelasiin sekä huonekaluihin. Miehensä Alvar Aallon kanssa hän vei suomalaista arkkitehtuuria ja taideteollisuutta myös kansainvälisille kentille.
Aino Marsio syntyi vuonna 1894 kolmentoista lapsen työläisperheeseen Helsingissä ja ponnisti näistä oloista vuonna 1913 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin laitokselle, josta siihen mennessä oli valmistunut arkkitehdiksi vain kolmetoista naista. Marsion valmistuessa vuonna 1920 hän työskenteli arkkitehti Oiva Kallion toimistossa. Urapolku jatkui vuonna 1923 Jyväskylään, jossa Marsio toimi piirtäjänä arkkitehti Gunnar A. Wahlroosin toimistossa. Seuraavan vuoden alussa hän siirtyi töihin Alvar Aallon toimistoon, ja jo lokakuussa he menivät naimisiin.
Yhteistyössä Alvar Aallon kanssa Aino Aalto toteutti useita merkkirakennuksia, joista on muodostunut suomalaisen arkkitehtuurin symboleja. Aallon toimiston merkkitöitä Aino Aallon elinaikana olivat muun muassa Paimion parantola (1933), Viipurin kirjasto (1935), Aaltojen kotitalo (1936) sekä Villa Mairea (1939), joiden kaikkien suunnittelussa Ainon rooli oli merkittävä.
Monet Aallon toimiston kilpailuehdotuksista jätettiin Aino ja Alvar Aallon yhteisinä ehdotuksina. Kansainvälisellä saralla Aallot olivat keskeisessä roolissa muun muassa Pariisin (1937) ja New Yorkin (1939) maailmannäyttelypaviljonkien Suomen osastojen suunnittelijoina.
Tasavertaisesta suunnittelusta huolimatta Aino Aalto on jäänyt kuuluisan miehensä varjoon, sillä yhdessä tehdyt työt usein kirjattiin toimiston nimellä. Aino suunnitteli rakennuksia kuitenkin myös itsenäisesti, kuten Aaltojen perheen kesähuvilan Villa Floran (1926) Alajärvellä ja Noormarkun lastentalon ja terveystalon (1945). Aino Aalto oli myös vuonna 1942 perustamassa Suomen naisarkkitehtien yhdistystä Architectaa, joka on maailman vanhin naisarkkitehtien yhdistys.
Aino Aallon suunnittelutyöt eivät rajautuneet pelkästään rakennuksiin, ja hänet tunnetaankin erityisesti lasisuunnittelijana. Aino Aallon kuuluisimpiin lasisarjoihin kuuluu Bölgeblick, jota Iittala edelleen valmistaa nimellä Aino Aalto. Artekin perustajajäsenenä ja toimitusjohtajana Aino Aallon kädenjälki näkyy myös useissa edelleen myynnissä olevissa huonekaluissa, valaisimissa sekä keramiikassa.
Aino Aallon juhlapäivän kunniaksi 25. tammikuuta 2024 Alvar Aalto -säätiö järjestää Jyväskylän Aalto2-museokeskuksessa Virpi Suutarin ohjaaman Aalto-dokumenttielokuvan esityksen, tekstiilipajan ja Aino Aalto -teemaisen opastuksen. Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät täältä.
Tutustu Aino Marsio-Aallon töihin Finnish Architecture Navigatorissa.
