Aaltosiilo on uusi NEB-kumppani

Osana Toppilan selluloosatehdasta suunniteltu siilo on tärkeä osa Alvar Aallon 1920–1930-lukujen merkittävää työtä puu- ja paperiteollisuuden infrastruktuurin parissa. Esimerkiksi Sunilassa tehdasalueen siilo on sittemmin purettu, mutta Toppilassa puuhakkeen säilytykseen tarkoitettu siilo täydentää edelleen vaikuttavaa tehdaskokonaisuutta. 

Pitkään tyhjillään ollut ja huonoon kuntoon päässyt, valtakunnallisesti merkittävänä suojeltu rakennus on saanut viime vuosina uuden elämä Aalto Siilo -yhdistyksen kautta. 

Englantilainen arkkitehti Charlotte Skene Catling hankki Factum Foundation -säätiön kanssa siilon Oulun kaupungilta vuonna 2020. Siilon kehittämistä varten perustettu Aalto Siilo -yhdistys suunnittelee nyt rakennukselle uutta käyttöä.

Aaltosiilon tavoitteena on kehittää teollisen aikakauden monumentaalisesta betonirakennuksesta uusi kiertotalouden symboli. Suunnitelmat sisältävät muun muassa kulttuuritoimintaa sekä uuden kokeellisen Aalto Siilo -tutkimuskeskuksen perustamisen, jossa tiede ja taide sekä paikalliset asukkaat ja kansainväliset tutkijat kohtaavat.

NEB-arvot keskeisiä Aaltosiilon toiminnassa

NEB-aloitteen arvot – kaunista, kestävää, yhdessä – toteutuvat luontevalla tavalla Aalto-siilon toiminnassa. Olemassa olevan rakennuskannan korjaamista ja ylläpitoa sekä kiertotaloutta painottava työ siilon parissa pyrkii myös vahvistamaan asukkaiden osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä joskus ongelmalähiöksikin leimatussa Meri-Toppilassa.

Vuonna 1931 valmistunut siilo linkittyy luontevasti myös Bauhausin esteettiseen perinteeseen. Bauhausissa opettajana toiminut taiteilija Laszlo Moholy-Nagy tutustui tehdasalueeseen kesällä 1931 Alvar ja Aino Aallon vieraana. Vierailusta muistuttaa erityisesti Aino Aallon tehdasalueesta ottamat valokuvat, jotka esittelivät Arkkitehti-lehden lukijakunnalle Moholy-Nagyn kehittelemän kuuluisan konstruktivistisen valokuvaustyylin.

Rakennus on siis osaltaan ollut tuomassa Bauhaus-estetiikkaa Suomeen. Siilo tarjoaakin mahdollisuuden asettaa historiallinen Bauhaus-estetiikka ja uuden Eurooppalaisen Bauhausin kestävyystavoitteet kiinnostavalla tavalla vuoropuheluun pohtimalla, miten arkkitehtuurin avulla voidaan edelleen ratkoa laajoja yhteiskunnallisia haasteita.

Charlotte Skene Catling kuvaa RTY-lehden artikkelissa siiloa alustana suurten globaalien haasteiden kohtaamiselle ja ratkaisemiselle:

”Aalto Siilo -projekti toimii symbolina ilmastonmuutokseen liittyville suurille kysymyksille, joita maailma kohtaa tällä hetkellä, ja ehdottaa tapaa käsitellä niitä arkkitehtuurin kautta. Tämän hankkeen myötä voimme nähdä, kuinka kiertotaloussuunnitelmat voivat muuttua konkreettisiksi toimenpiteiksi, jotka hyödyttävät sekä paikallisia asukkaita että laajempaa yhteiskuntaa. Emme elä sankariarkkitehtuurin ja egon aikaa, vaan nyt on hetki työskennellä luovasti sekä yhdistää ihmisiä ja ideoita muutoksen aikaansaamiseksi.”

Aalto Siilo -yhdistyksen projektipäällikkö Valentino Tignanelli näkee NEB-kumppanuuden merkittävänä tapana tuoda paikalliset ja Euroopan laajuiset kysymykset yhteen. Tignanellin mukaan Aaltosiilo pyrkii NEB-kumppanuuden kautta edistämään erityisesti teollisen aikakauden rakennusperinnön roolia vihreässä siirtymässä, kehittämään uusia tapoja uusiokäyttää betonia sekä tuomaan tiede, taide ja rakennusperintö vuoropuheluun keskenään.

Aaltosiilo on Suomen pohjoisin NEB-kumppani. Suomen muita NEB-kumppaneita ovat Rakennustietosäätiö, Aalto-yliopisto, Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva Cumulus-verkosto, ACCAC Finland – Esteetön taide ja kulttuuri -yhdistys, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Savon soitannollinen seura sekä Turun yliopiston yhteydessä toimiva SELMA-tutkimuskeskus.

NEB-kumppanuuden ohella Aaltosiilo on ollut hiljattain esillä myös Luovan Euroopan kautta koordinoidussa Living Spaces -ohjelmassa. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan tiedonvaihtoa hyvistä kaupunkikehittämisen toimintatavoista Euroopan unionin kaupunkien, alueiden, jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien välillä. Suomea ohjelmassa edustaa Aaltosiilon ohella Helsingin kaupunginkirjasto Oodi.

Aaltosiilo osana Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta

Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Oulu2026:n pääteemana on kulttuuri-ilmastonmuutos. Pääkaupunkivuoden tavoitteena on vahvistaa kulttuurin ja taiteen roolia osana tulevaisuuden tekemistä. Aaltosiilo on yksi kulttuuripääkaupunkivuoden kärkihankkeista.

Aaltosiilon on tarkoitus avautua kävijöille osana kulttuuripääkaupunkivuotta. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on avata baari sekä näyttely- ja tapahtumatilat. Rakennus on tarkoitus saada kokonaisuudessaan valmiiksi vuoteen 2026 mennessä – sata vuotta siilon alkuperäisestä valmistumisesta.

Siilon tiloissa tullaan järjestämään useita tapahtumia jo vuoden 2025 aikana. Lue lisää Aaltosiilosta ja tulevista tapahtumista täältä.