1970-luvun rivitalossa asuminen ruokkii inspiraatiota arkkitehtuuriin ja designiin

Sininen etuovi luo mukavan kontrastin tiilestä rakennettua ulkoseinää vasten. Sisältä aukeaa 115 neliömetrin kokoinen rivitaloasunto. Asunto, jonka oleskelutiloja valaisevat suuret kattoikkunat, on täynnä entisöityjä huonekaluja, joita talon asukkaat ovat itse ostaneet ja joille he ovat antaneet uuden elämän. 

Olemme turkulaisessa, 50 vuotta sitten valmistuneessa rivitalossa, jonka suunnitteli arkkitehti Pekka Pitkänen (1927–2018). Talosta ja sen eri sisustus- ja entisöintiprojekteista kertova Instagram-tili @70luvuntalossa on kerännyt laajasti arkkitehtuurista ja designista kiinnostuneita ihmisiä seuraamaan seinien sisällä tapahtuvaa elämää. 

Rivitaloasumista ei yleensä pidetä kovinkaan jännittävänä, ja arkkitehtien luovimmat ratkaisut harvoin näyttäytyvät niissä. Rivitaloasumisen ei kuitenkaan tarvitse olla tylsää, ja parhaimmillaan se voi sytyttää kiinnostuksen arkkitehtuuriin ja designiin uudella tavalla. 

Halusimme kuulla keväällä 2021 Pitkäsen suunnittelemaan taloon muuttaneilta Danielilta ja Annilta, mitä talossa asuminen on opettanut kestävästä arkkitehtuurista ja miksi sitä tulisi vaalia.

Mikä on palkitsevinta 50-vuotta vanhassa, merkittävän arkkitehdin suunnittelemassa talossa asumisessa?

Isot oleskelutilat, luonnonvalo, atriumpiha. Kaikki kotimme tilat wc- ja suihkutiloja lukuun ottamatta ovat avoimia. Ruokailutila ja olohuone ovat yhtä tilaa, keittiössä ei ole ovea, ja päivisin makuuhuoneiden ovet ovat auki. Oleskelutiloja yhdistää myös runsas valo, jota tulee eri suunnista. Kattoikkunat valaisevat keittiön ja oleskelutilan.

Entä onko talossa asioita, joita haluaisitte muuttaa? Mikä on haastavinta?

Itse arkkitehtuurissa ei ole mitään, mitä haluaisimme vaihtaa. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on kylpyhuoneen remontointi.

Mistä ajatus sisustus- ja huonekaluprojektien esittelemiselle instagramissa lähti?

Danielilla heräsi mielenkiinto vanhoihin huonekaluihin ja niiden kunnostamiseen vuonna 2019, kun hän bongasi Tori.fistä vanhan senkin ilmaiseksi. Pienellä ehostuksella senkistä tuli tyylikäs. Vanhoja huonekaluja alkoi kerääntyä, ja seuraavana vuonna Daniel teki Instagramiin tilin, jonka tarkoituksena oli toimia päiväkirjana eri huonekaluprojekteja varten.

Ajan saatossa kuvista ja videoista alkoi kuitenkin kiinnostua yhä useampi, ja muutto nykyiseen kotiin muutti kaiken kertaheitolla. Tilistä tuli huomattavasti monipuolisempi, ja siitä syntyi kanava kaikille arkkitehtuurista, huonekaluista, entisöinnistä ja kauniista asioista kiinnostuneille.

Vanhojen huonekalujen kunnostus ja entisöinti luo hyvän kontrastin nykyajan kulutuskeskeiselle elämäntavalle. Miksi mielestänne ihmisten pitäisi panostaa kunnostamiseen uusien kalusteiden ostamisen sijaan?

Vanhat huonekalut ovat persoonallisia, kantavat mukanaan tarinaa ja tuovat kotiin kuin kotiin vahvan kontrastin ja tunnelman. Pienikin huolenpito vanhasta huonekalusta voi tuoda sille useamman lisävuoden. Vanhoissa huonekaluissa myös patina ja virheet saavat näkyä, pieni kolhu tai naarmu pinnassa ei haittaa. Vanhat huonekalut on tehty usein harkiten ja laadukkaita materiaaleja käyttäen, joten ne myös kestävät aikaa sukupolvelta toiseen. 

Mikä on palkitsevinta vanhojen huonekalujen entisöinnissä? 

Oma kädenjälki palkitsee aina, erityisesti jos esine tuo päivittäin iloa. Pyrimme ostamaan ja kunnostamaan huonekaluja, jotka ovat käytännöllisiä. Aalto-jakkara toimii niin istuimena, sivupöytänä kuin koristeena. Jos se alkaa kyllästyttää tai oma visuaalinen mieli kaipaa tekemistä, on kiva verhoilla jakkara kauniilla kankaalla. Pehmustettu jakkara toimii rahina ja vierailla on mukavampi istua.

Pelkästään Varsinais-Suomessa valmistui viime vuonna yli 3 000 uutta kerrostalo- ja 1 000 pientaloasuntoa. Pitäisikö 1960- ja 70-lukujen taloja säästää nykyistä enemmän purkamisen ja uudiskohteiden rakentamisen sijaan?

Rakennusajankohdasta huolimatta rakennuksia pitäisi säännöllisesti huoltaa ja ylläpitää. Valitettavasti 60–70-luvun rakennuksissa on useampia riskirakenteita, joiden takia huoltamisen merkitys on erityisen tärkeää. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia on ehdottomasti suojeltava ja kunnostettava, eikä niitä pidä purkaa ja rakentaa tilalle uutta. Turussa hyvä esimerkki on Pallivahan kirkko (Pekka Pitkänen, 1968), joka on ollut purku-uhan alla kymmenen vuoden ajan. Nyt purkaminen on lähellä, ja tilalle on jo suunniteltu uusia kerrostaloja. 

Tuntuu, että purkuinto kulkee 50 vuoden sykleissä. Nyt puretaan 1970-luvun rakennuksia, kun taas 1970-luvulla purettiin vimmatusti 1920-luvun arkkitehtuuria.

Sosiaalisessa mediassa on useita arkkitehtuuria tai designia käsitteleviä tilejä. Mitä suomalaisia tilejä itse seuraatte?

Instagramissa on lukuisia tilejä, jotka inspiroivat ja joita seuraamme päivittäin. Modernin arkkitehtuurin ystävälle suosittelemme erityisesti valokuvaaja Tuukka Niemen @nordicmodernism-tiliä, jossa on hänen upeita kuviaan 1930-70-luvun rakennuksista.