Hyppää sisältöön
Korkea tila, jossa pilarit ja koristeellinen parvikerros. Edessä nainen osoittaa valkokangasta, yleisö istuu.
Hankejohtaja Kaarina Gould kertoi arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen kuulumisia Sonckin salissa Helsingissä. kuva: Anna Rusi

Uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota luodaan avoimella yhteistyöllä

Arkkitehtuurin ja muotoilun yhteinen museohanke etenee myötätuulessa. Kesäkuussa hankejohtaja Kaarina Gould kertoi, mitä hankkeelle tällä hetkellä kuuluu. “Maailman parhainta museota” konseptoidaan moniäänisesti ja erilaiset käyttäjät huomioiden.

Valmisteilla oleva uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo tähtää paljon enempään kuin kahden museon yhdistämiseen ja uuteen museorakennukseen: sen tavoitteena on luoda kokonaan uudenlainen, oivaltava ja kokonaisvaltainen museokokemus ja näkemyksellinen tulevaisuuden museo.

Reilu vuosi sitten hankkeelle perustettiin organisaatio, jonka johtajana toimii Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtajan tehtävästä museoprojektiin siirtynyt Kaarina Gould. Hankeorganisaatio valmistelee hankesuunnitelman, jonka pohjalta lopullinen toteutuspäätös voidaan tehdä. Tavoitteena on saada toteutuspäätös vuoden 2023 alkupuolella.

Viime vuonna Suomen valtio ja Helsingin kaupunki sitoutuivat pääomittamaan uutta museosäätiötä 60 miljoonalla eurolla kumpikin. Lisäksi yksityistä rahoitusta on kerätty täydentämään yhteensä 150 miljoonan euron pääomatavoitetta.

Kesän 2022 aikana kaupunki ja valtio aikovat perustaa kiinteistöosakeyhtiön kehittämään rakennushanketta ja järjestämään arkkitehtuurikilpailun.

Tämän  vuoden huhtikuussa hanke nytkähti suuren askeleen eteenpäin, kun valtio ja Helsingin kaupunki perustivat säätiön arkkitehtuuri- ja designmuseota varten. Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön tehtävänä on perustaa Helsingin Eteläsatamaan uusi museo, johon nykyiset Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo sulautuvat. Säätiön alaisuudessa toimivassa hankeorganisaatiossa työskentelee Gouldin lisäksi projektipäällikkö Reetta Turtiainen ja viestinnän suunnittelija Pyry Waltari

Suunniteltu uudisrakennus tulisi liittymään osaksi laajempaa Helsingin Makasiinirannan kehityshanketta. Makasiinirannasta on jo käynnissä marraskuussa ratkeava kansainvälinen laatu- ja konseptikilpailu, jossa museohankkeelle on varattu paikka. Museon uudisrakennusta varten tullaan kuitenkin järjestämään erillinen arkkitehtuurikilpailu. Kesän 2022 aikana kaupunki ja valtio aikovat perustaa kiinteistöosakeyhtiön kehittämään rakennushanketta ja järjestämään kilpailun.

Uuden museon tavoitteena on paitsi tuoda yhteen Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kokoelmat, myös rakentaa aikaisempaa kattavampi kokonaisuus – olla vielä enemmän, kuin osiensa summa. Tarkoituksena on rakentaa museota maailman mittakaavassa ja tuoda kentälle uusi, laajalti toiminnallinen ja kaupunkilaisia osallistava elämyskeskus.

Kansainvälinen, silti paikallinen

Hankejohtaja Kaarina Gould uskoo, että kaupungissa on yhä tilaa ja tarvetta uudenlaisille kohtaamispaikoille. Museo toimisi paitsi alustana alojen kehittymiselle ja uuden oppimiselle, myös osana ihmisten arkea. Arkkitehtuuri- ja designmuseon asiantuntijarooliin liittyisi siten vahva paikallisuus: museon halutaan olevan hyvä naapuri.

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon tilatarve on akuutti. Kummankin museon laajat kokoelmat vaativat suurempia, museotoiminnalle mitoitettuja tiloja päästäkseen näytille arvoisessaan ympäristössä. Nykyisissä puitteissa näytteille pääsevät vain harvat ja valitut. 

Museovierailun ytimessä on tekeminen, kokeminen ja palautuminen.

Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo pyrkii määrittelemään itse museokokemuksen uudelleen. Saman katon alta löytyisivät perinteiset museotilat – näyttelyhallit, kauppa ja ravintola – mutta suunnitteilla on yhdistää kokonaisuuteen yllättävä ja oivaltava kaupunkilaisten oleskelutila, joka houkuttelisi paikalle entistä laajempia ja moninaisempia yleisöjä. Vierailun ytimessä on tekeminen, kokeminen ja palautuminen. Museossa halutaan tarjota oppimisen ja oleskelun lisäksi tilaa hengittää ja eheytyä. 

Tilojen ja toimintojen suunnittelu tehdään laajassa yhteistyössä, kaupunkilaisia ja mahdollisia uusia kävijöitä kuunnellen. Hankkeessa on kuultu erilaisia fokusryhmiä, joiden ajatusten pohjalta tulevia toimintoja kehitetään. Gould kertoo organisaation tähtäävän aitoon inklusiivisuuteen: hanke etenee käyttäjien tarpeet edellä, säilyttäen kuitenkin muotoilun ja arkkitehtuurin asiantuntijuuden ja tietopalvelut toimintojen keskiössä. 

Projekti tähtää myös globaalisti korkealle, ja hankkeessa on vahvasti mukana kansainvälisiä ammattilaisia, jotka uskovat uuden museon kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Museohanke aikoo edistää suomalaisen arkkitehtuurin ja designin asemaa maailmalla tarjoamalla tilat ja puitteet merkityksellisille kohtaamisille, inspiroivalle oppimiselle ja kansainväliselle vuoropuhelulle. 

Mitä tarkoittaa maailman paras?

Kesäkuun puolivälissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kuultiin yleisöäkin osallistava paneelikeskustelu, jossa pohdittiin, miten tehdä Helsinkiin maailman paras museo. Gouldin luotsaamaan keskusteluun osallistuivat Finnish Design Infon projektipäällikkö Katja Lindroos, SAFA:n varapuheenjohtaja Inari Virkkala, Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg sekä kuraattori ja kirjoittaja Nimco Kulmiye Hussein

Maailman parhaan museon käsitteeseen yhdistyi ajatuksia esimerkiksi yhteistyöstä, erilaisten näkökulmien hyödyntämisestä ja ainutlaatuisuudesta. Panelisteja inspiroi prosessin laaja-alaisuus: museon potentiaali innostajana, sekä kansallisesti että kansainvälisesti ymmärrystä lisäävänä toimijana. Kuten Lindroos huomautti, maailman parhaan museon sijaan voisi puhua maailman parhaasta prosessista, kehitystyöstä, johon kaikilla on mahdollisuus ottaa osaa. 

Keskustelussa otettiin kantaa myös museohankkeen haasteisiin. Arkkitehtuuri ja muotoilu, etenkin museokontekstissa, saatetaan suuren yleisön parissa nähdä elitistisinä, pienen piirin kenttänä. Museohanke tähtääkin vanhojen mielikuvien murtamiseen ja tuomaan näitä suunnittelualoja lähemmäs arkea. Malmbergin mukaan ongelma pohjaa ulkopuolisuuden tunteeseen ja ratkaisu voisi löytyä jaettujen kokemusten parista. Hussein ja Lindroos painottivat kumpikin verkostojen merkitystä: avoin, erilaisia ryhmiä osallistava keskustelu ehkäisee eristäytyneisyyttä. Limittämällä museotoiminnot muuhun kaupunkiin myös tulokset säteilevät Eteläsatamaa kauemmas. 

Museohanke tähtää vanhojen mielikuvien murtamiseen ja tuomaan arkkitehtuuria ja muotoilua lähemmäs ihmisten arkea.

Panelisteja puhutti museotoimintojen lisäksi tulevan näyttelysisällön luonne. Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon tarkoitus on lisätä ymmärrystä aloista ja madaltaa kynnystä osallistua. Sen sijaan, että kerrotaan mitä osataan, näyttelyjen toivottiin tuottavan tärkeäksi koettua sisältöä. Virkkala painotti esimerkiksi museon roolia keskustelualustana. Asiantuntijuuden tehtävänä olisi luoda keskustelulle tietyt raamit ja tuoda dialogiin syvyyttä, mutta mahdollisuus osallistua kuuluu kaikille. 

Sekä Gould että panelistit uskovat hankkeen mahdollisuuteen luoda uusi museokonsepti. Projekti etenee luovassa vaiheessaan kunnianhimoisesti kohti tavoitteita, pohjaten paikallisuuteen ja kaupunkilaisiin, mutta huomioiden myös museon suuren painoarvon kansainvälisellä kentällä. 

Teksti: Anna Rusi