Hyppää sisältöön
Kaksi ihmistä erämaassa puisen tuvan edessä, taustalla auringonlasku.
kuva: Rayann Elzein

Arkkitehtuuria ja muotoilua pohjoisessa luonnossa – uusi verkkosivusto on avattu

Kansallispuistoissa on korona-aikana käynyt kuhina, ja luontomatkailusta on tullut trendikästä kaikkialla Pohjoismaissa. Design in Nordic Nature -hanke kokosi yhteen pohjoismaisia suunnitteluratkaisuja, jotka tekevät retkeilystä ja luonnossa liikkumisesta viihtyisää ja saavutettavaa. Hankkeen yhteydessä kuultiin myös keskustelujen sarja.

Luonto- ja erämatkailun suosio on viime vuosina ollut jatkuvassa nousussa, ja koronapandemian käännettyä kaukokaipuun kohti lähialueita retkeilyn suosio suorastaan räjähti. Matkailijamäärien kasvaessa kansallispuistojen ja retkeilykohteiden infrastruktuuriin kohdistuu uudenlaisia paineita, niin retkeilijöiden turvallisuuden, rakenteiden kestävyyden kuin herkän luonnon suojelemisenkin näkökulmasta.

Toukokuun alussa julkistettiin uusi verkkosivusto, jolle on koottu tietoa ja esimerkkejä eri Pohjoismaiden luontomatkailurakenteista. Julkistamisen alla huhtikuussa Islannin suurlähetystöissä Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa järjestettiin aihetta syventävien keskustelujen sarja. 

Suomessa keskusteluun oli kutsuttu erämaa-arkkitehtuuriin erikoistunut arkkitehti Manu Humppi ja islantilaisesta luonnosta inspiraatiota ammentava muotoilija Tinna Gunnarsdóttir. Heidän kanssaan keskustelivat Design in Nordic Nature -projektia Islannin design- ja arkkitehtuurikeskuksessa luotsannut arkkitehti Anna-Maria Bogadóttir ja Suomen osuudesta Archinfossa vastannut arkkitehti Miina Jutila.

Vanhaa vaalien, uutta luoden

Molemmilla suunnittelijoilla on henkilökohtainen, vahva suhde luontoon. Vaikka luonto Islannissa ja Suomessa on hyvin erilaista, niitä yhdistää pohjoismaisen luonnon puhtaus, koskemattomuus ja ainutlaatuisuus. Erämaat ovat vuosisatojen ajan tarjonneet elinkeinoja, raaka-aineita, suojaa ja virkistystä, mutta luonnon hyvinvointi ja säilyminen vaatii vastavuoroisuutta. 

Yleensä luontoturistit hakevat matkaltaan rauhaa, hiljaisuutta ja yhteyttä luontoon. Koko ikänsä retkeilyä ja vaeltamista harrastanut Humppi muistuttelikin, ettei kansallispuistoihin ja erämaihin matkusteta arkkitehtuurin tai muotoilun vuoksi vaan nauttimaan luonnosta. Arkkitehdin tai muotoilijan työnä on vain suunnitella puitteet tai raamit, jotka mahdollistavat kokemuksen. 

Erämaahan suunniteltaessa eteen tulee tavallisuudesta poikkeavia haasteita. Etäisyyksien ja vaikeakulkuisen maaston vuoksi esimerkiksi autiotupien rakentamisessa käytännöllisyys on vietävä pienintäkin yksityiskohtaa myöten loppuun saakka. Humppi kertoo hakevansa inspiraatiota historiasta: esimerkiksi Rautulammin autiotupien modernin ilmeen taakse kätkeytyy pitkät retkeilyperinteet. 

Lue lisää Manu Humpin suunnitteluperiaatteista Archinfon Valokeilassa-sarjassa tästä linkistä.

Suunnittelun kestävät ja käytännölliset ratkaisut tukevat kohteiden pitkäikäisyyttä ja ajattomuutta, mutta samalla ne viestivät luonnonsuojelun ja kestävyyden merkityksestä tuleville sukupolville. Kiertotalous ja kierrätysmateriaalien käyttö sopii luonnon sykliseen luonteeseen: vanhasta syntyy uutta, joka jälleen omalta osaltaan tukee ympäristön elpymistä. 

Hyvin suunnitelluilla rakenteilla luontoa voidaan suojella turismin aiheuttamalta kulumiselta esimerkiksi ohjaamalla ihmisvirrat tietyille reiteille, jolloin ympäröivä luonto säilyy mahdollisimman koskemattomana. Manu Humppi tosin sanoo itse mieluiten kulkevansa omia polkujaan, kokenut suunnistaja kun on, ja Tinna Gunnarsdóttirillakin on toisenlainen lähestymistapa: erämaahan piilotetuilla teoksillaan hän pyrkii pikemminkin eksyttämään kävijät eri reiteille, jolloin ei synny kulku-uria. Joka tapauksessa, luonnon vaikutukset hyvinvoinnillemme ovat kiistämättömät, ja ympäristöä vaalimalla turvaamme myös oman tulevaisuutemme.

Kestävän luontomatkailun perusta rakentuu kunnioitukselle ja vastavuoroisuudelle. kuvat: Terhi Tuovinen, Tuuli Kassi

Kokemuksia ja tarinoita

Luonto mielletään usein kaupunki- ja arkielämän vastakohdaksi, tietynlaiseksi pakoreitiksi hetkisestä elämästä. Luontoon sijoittuva arkkitehtuuri ja muotoilu voi tarjota mahdollisuuden eskapismiin: se voi yhdistyä osaksi ympäristöään, sulkematta matkailijaa luonnosta erilliseksi.

Stepping Stones -teoksessaan Tinna Gunnarsdóttir yhdisti joenuoman erottamat alueet uudeksi kokonaisuudeksi pienellä, yksinkertaisella teolla: hän asetteli veteen askelluskivet, joita pitkin joki on helpompi ylittää. Aikaisemmin vain hyväjalkaisten saavutettavissa olevat retkeilymaastot avartuvat näin luonnon omin ehdoin – maisemaan ei aina tarvitse tuoda sinne kuulumattomia, keinotekoisia rakenteita. 

Luontomatkailu on monelle rauhoittava ja itsetutkiskeluun painottuva retki, mutta matkaan voi liittyä yllättäviäkin kohtaamisia. Autiotuvassa, laavulla tai nuotiopaikalla toisilleen tuntemattomat retkeilijät tapaavat ja jakavat yhteisen, usein vahvan kokemuksen, kunnes kunkin matka taas jatkuu uusille poluille. Suoja luo puitteet kohtaamisille, tarinoiden jakamiselle ja uusien kirjoittamiselle.

Luontoa muokatessa joudutaan väistämättä tasapainottelemaan eri arvojen ja ristiriitojen välimaastossa. Biodiversiteetin ja maiseman lisäksi myös kulttuuriperintöä tulee varjella. Esimerkiksi Suomen luonnosta löytyy jatkuvasti uusia muinaismuistoja, joista vanhimmat ajoittuvat aina kivikaudelle asti. Muinaisjäänteet ja kivikautiset maisemat on tärkeä liittää osaksi uusia luonnonsuojelun ja luontoon suunnittelun toimintamalleja, jotta menneisyys pääsee elämään mutta silti lepäämään omassa arvossaan.

Retkeilykäyttö rasittaa ympäristöä ja jättää pysyvän jäljen maisemaan, mutta toisaalta paras tapa herättää halu suojella luontoa on kokea sen viehätys omakohtaisesti. Maisemien menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus voidaan sitoa arkkitehtuurin ja muotoilun avulla yhteen, jotta kansallismaisemien pitkä historia olisi kaikkien nähtävissä ja koettavissa – ympäröivän luonnon ehdoilla, nyt ja tulevaisuudessa. 

Suunnittelu koskettaa luontoa ja onnistuessaan tukee ympäristöään. Gunnarsdóttirin teos Stepping Stones for Héðinsfjörður sekä Manu Humpin suunnittelemat Rautulammin autiotuvat. kuvat: Tinna Gunnarsdóttir, Manu Humppi
Eri maiden keskustelut löytyvät podcasteina

Neljässä Pohjoismaassa käytyjen keskustelujen kehyksenä toiminut Design in Nordic Nature -projekti on osa Pohjoismaisen ministerineuvoston kestävän matkailun hanketta, joka käynnistettiin Islannin puheenjohtajuuskaudella vuonna 2019. Hankkeen muut osat käsittelevät puhdasta energiaa ja luonnonsuojelua.

Retkeilyä tukeviin rakenteisiin keskittyvä osio avaa näkymiä luontomatkailua ohjaaviin lakeihin, strategioihin ja käytäntöihin eri Pohjoismaissa ja pohtii erityisesti arktisen alueen luontorakentamisen perinteitä ja tulevaisuutta. Uusia suunnittelukohteita on koottu design-atlakseen, joka esittelee 62 kohdetta eri puolilla Pohjoismaita. Suomesta mukana on 15 erimittakaavaista ja käyttötarkoitukseltaan erilaista suunnittelukohdetta. Suomen osuutta koosti Archinfon kanssa arkkitehti Tuuli Kassi.

Tutustu hankkeen sisältöihin verkkosivustolla natnorth.is. Sivustolta löytyy myös kaikki Dialogues on Design in Nature -keskustelut, jotka on julkaistu podcasteina.

Teksti: Anna Rusi