Hyppää sisältöön
Nainen vaaleanpunaisessa mekossa selin kameraan, ihmisiä istuu ruokapöytien ääressä. Valoisa tunnelma.
Arkkitehtipäiviä vietettiin Kuopion musiikkikeskuksessa. kuva: Petra Tiihonen / SAFA

Arkkitehtikunta kokoontui keväisessä Kuopiossa

Arkkitehtuurin alan ammattilaistapahtuma Arkkitehtipäivät kokosi parin vuoden koronarajoitusten jälkeen arkkitehdit saman katon alle kuuntelemaan esityksiä ja tapaamaan toisiaan. Arkkitehti ja arkkitehtuurijournalisti Tarja Nurmi seurasi päivien ohjelmaa.

Teksti: Tarja Nurmi

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA järjestää Arkkitehtipäivät vuorovuosin Helsingissä ja muilla paikkakunnilla. Tänä vuonna päivät voitiin järjestää ihan oikeana tapaamisena, mutta tapahtumaa pystyi seuraamaan ja keskusteluunkin osallistumaan myös Internetin välityksellä. Kaupungiksi valikoitui Kuopio, keskisuuri mutta huimaa kasvua tavoitteleva pohjoissavolainen kaupunki.

Päivät avasi liiton puheenjohtaja Henna Helander yhdessä Kuopion kaupunkisuunnittelua johtavan apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllösen kanssa. Teemana oli joillekin kenties hankalasti avautuva sana kaupunkiarkkitehtuuri.

Kuva aurinkoisesta torista, etualalla kukkia, kaukana torin laidalla vanha talo.
Kuopion kuuluisa tori on viime vuosina ollut muutosten kourissa. kuva: Tarja Nurmi

Otsikon alla esiteltiin arkkitehti Leo Kososen kehittelemää kaupunkisuunnitteluteoriaa siihen liittyvine termeineen. Avausluennollaan Kosonen valotti teoriaansa erilaisine kaupunkikudoksineen ja esitteli sen pohjalta syntyneitä aikaansaannoksia Kuopiossa, kuten Saaristokadun, Saaristokaupungin ja bussikaupunginosan toteutuksia liikenneväylineen ja siltoineen. Keskiössä oli myös Kuopion ruutukaavakeskusta, josta osia on muutettu kävelyalueiksi. Kokonaisuuteen kuuluu torin alle ajateltu liikekeskus sekä torin riisuminen pelkästä kauppa- ja kokoontumispaikan roolistaan. Toteutuksiin pystyi päivien aikana tutustumaan myös bussi- ja kävelyekskursiolla.

Lue Kososen kaupunkikudosten teoriasta Arkkitehtiuutisten numerosta 2/2022 (linkki, aukeaa uuteen välilehteen).

Suomalainen kaupunkikehitys keskustelutti

Kosonen sivusi myös viime vuosien muutoksia Kuopion kaupunkisuunnittelussa; viime vuosikymmenenä on yleistynyt käytäntö, jonka mukaan rakennusliike tai joku muu taho tilaa konsultilta suunnitelmat ja kaavamuutoksia tehdään mahdollisimman sujuvasti niitä myötäillen. Tulokset eivät kaikki suinkaan ansaitse varauksetonta kiitosta.

Lyhyen kriittisen puheenvuoron tällaisista esimerkeistä sai esittää arkkitehti Riitta Soininen. Helsinkiläistynyt Soininen on katsellut metropolihaaveisiin soljahtaneen synnyinkaupunkinsa uusinta rakentamista tarkkaan havainnoivin ja kriittisin silmin. Nykyesimerkkejä hän ehti valitettavasti esitellä vain muutamia, ennen kuin ohjelmassa piti siirtyä eteenpäin, mutta nosti esiin puistoalueelle kuin tyhjästä ilmestyneen supermarketin ja Sokeainkoulun alueelle kaavaillut suunnitelmat.

Loppusanoissaan Soininen kuvitteli Minna Canthin istumassa kauniissa Peräniemen huvimajassa ja lausahtamassa, kuinka surkeaa touhua kaiken huseeraamisen keskellä on se, ettei hänen taloansa saada millään kunnostettua. Kuopion kaupungilla on ollut ja on edelleenkin kehitteillä miljoonahankkeita, kuten sisävesisataman massiivinen aallonmurtaja, mutta tämä tärkeä Kanttila-hanke on saanut jo kauan odottaa seuraavaa vaihettaan.

Kolme kuvaa. Vasemmalla kalju silmälasipäinen tweed-kankaisessa takissa mies puhuu mikrofoniin. Keskellä harmaahiuksinen keltaiseen pukeutunut nainen puhuu esiintymispöydän takana. Oikealla harmaantunut tummiin pukeutunut mies puhuu kädessään olevaan mikrofoniin.
Leo Kosonen, Riitta Soininen ja Ilkka Halinen. kuvat: Petra Tiihonen / SAFA

Jyväskylässä pitkään vaikuttanut arkkitehti ja rakennusneuvos Ilkka Halinen esitteli omia kokemuksiaan ja rohkeita hankkeita, jotka ovat kompastuneet suomalaisiin käytäntöihin. Esimerkiksisveitsiläisarkkitehti Peter Zumthorin upeaksi ajateltu kaupunkikortteli Jyväskylän keskustaan jäi suunnitelma-asteelle ja toteutettiin myöhemmin toisin avuin. Kunnianhimoinen konserttitalohanke Jyväskylän keskustaan on kokenut monenkirjavia vaiheita mutta onnistunee vielä joskus. Halinen kiitteli Jyväskylän kaupunginjohtajana vuosina 1994–2004 toiminutta diplomi-insinööri Pekka Kettusta, jolla oli rohkeutta ja visioita.

Halinen korosti myös oikeisiin asioihin keskittyvän keskustelun ja valppaan lehdistön roolin merkitystä.  Sikäli olikin kiinnostavaa, että seuraavan päivän Savon Sanomat sivuutti hänet ja hänen puheenvuoronsa sisällön kokonaan. Myös asiallista ja napakkaa kritiikkiä sisältänyt Riitta Soinisen puheenvuoro jäi lehtikirjoituksessa täysin paitsioon, vaikka juuri se koski kaupungin viime vuosina ottamaa uutta suuntaa ja sen lukuisia kömmähdyksiä.

Kunnianhimoisia esimerkkejä muualta

Kansainväliset esitelmöitsijät tulivat tällä kertaa Ruotsista. Keynote-luento käsitteli Malmön ilmastoneutraalin rakentamisen tiekarttaa, LFM30-hanketta ja senpitivät Anders Eriksson Modin Fojab-arkkitehtitoimistosta ja Andreas Eggertsen Teder White-arkkitehdeilta. Esitys käsitti täyttä asiaa siitä, kuinka vakavissaan ja minkälaisin menetelmin ympäristöasioita on tarkoitus Malmössä ottaa hallintaan. Mukana oli muutama työn alla oleva esimerkki arkkitehtuuriin liittyvistä kohteista.

Mies pitää esitystä suuren valkokankaan edessä, taustalla värikästä infografiikkaa ja teksti "The global goals".
Ruotsalainen Andreas Eggertsen Teder kertoi yhdessä Anders Eriksson Modinin kanssa Malmön kunnianhimoisista ilmastotavoitteista. kuva: Petra Tiihonen / SAFA

Päivän aikana kuultiin myös vetovoimastaan kiitellyn Tampereen raitolinjaan ja kaupunkisuunnitteluun liittyvä esitys, jonka piti projektiarkkitehti Iina Laakkonen, sekä edellä mainittuja Leo Kososen teorioita myötäilevä professori Raine Mäntysalon tutkimushenkinen esitys kaupunkiarkkitehtuurin tilallisesta konseptista. Seminaaripäivän päätteeksi käytiin lyhyt arkkitehtien välinen paneelikeskustelu Kasmir Jolman johdolla. Osallistujina olivat Seinäjoella ja kansainvälisesti toimiva Anssi Lassila, Lempäälän kehittämisarkkitehtiMaija Villama ja Kuopiossa kaavoitusarkkitehtina toimiva Pauli Sonninen.

Kuopiota koskevien esitysten ja erityisesti Riitta Soinisen puheenvuoron jälkeen moni jäi kaipaamaan avointa keskustelua kaupungin nykykehityksestä. Lyhyt paneelikeskustelukaan ei onnistunut pureutumaan Kuopion ongelmiin; kun tuhotaan olemassa olevia rakennuksia ja kaupunkikokonaisuuksia, eivät kaupungin erikoisluonnetta korostavat tarinat enää auta.

Iloa vakavien aiheiden lomassa

Varsinaisen nauramaan laittaneen yllätysruiskeen pitkän luentopäivän lomaan toi paikallinen koomikkohahmo, hämmentävän näköiseksikin mainittu entinen koulukeittäjä ”Tyyne Kettunen”, oikealta nimeltään Johanna Keinänen.

Kaksi kuvaa. Vasemmalla nainen beesissä mekossa, hattu päässä ja käsilaukku käsivarrella vauhdikkaassa asennossa. Oikealla pimeän salin valkokankaalla kuva naisesta, joka puhuu.
Koomikko Johanna Keinäsen hahmo Tyyne Kettunen hauskuutti yleisöä. Archinfo lähetti Arkkitehtipäiville videotervehdyksen Design in Nordic Nature -hankkeen julkistamisesta. kuvat: Petra Tiihonen / SAFA

Kaksipäiväisen seminaarin toisena päivänä kuultiin vielä yksi luento, jonka piti tekniikan tohtori Emilia Rönkkö. Luennon aiheena oli kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä ja paikkana Kuopion kirjasto- ja museokorttelin tyylikkääseen kuosiin uusittu kirjaston luentosali. Oli hauska sattuma, että tärkeän luennon kuva-aineiston väritys, samoin kuin luennoitsijan oranssi pusero ja mustat design-kengät, sointuivat loistavasti 1960-luvun henkeen kauniiksi muokatun salin väreihin ja kalusteisiin – mahtavaa!

Totutun tavan mukaan Arkkitehtipäivillä jaettiin myös Safan vuosittaiset palkinnot ja päivien ohjelmaan sisältyi myös kävely- ja bussiekskursioita. Kaupunki järjesti vastaanoton kaupungintalon komeassa juhlasalissa, ja jatkoja vietettiin kesään heräilevän matkustajasataman komeassa 1800-luvun tulli- ja pakkahuoneessa.

Kaksi kuvaa. Vasemmalla ihmisiä ruokapöydissä korkeassa, valoisassa tilassa. Oikealla ihmisiä seisoo suurten kristallikruunujen valaisemassa vabhassa salissa.
Kuopion musiikkikeskus toimi Arkkitehtipäivien tapahtumapaikkana, ja seminaarin päätteeksi Kuopion kaupunki järjesti vastaanoton kaupungintalolla. kuvat: Tarja Nurmi

Lue Arkkitehtipäivillä jaetuista palkinnoista SAFA:n sivuilta:

Nuoren arkkitehdin Wuorio-palkinto Eero Okkoselle – tutkielma avaa näkymän Helsingin asuntorakentamiseen 1900-luvun alussa

SAFA myöntää Otto-Iivari Meurman -palkinnon Jyväskylän kaupunkisuunnittelun kehittäjälle, TkT Leena Rossille

SAFA-palkinto 2022 Museovirastolle korjaustiedon välittämisestä

SAFA:n Kestävän kehityksen Tunnustuspaanu Kalevan navetan pelastushankkeelle