Hyppää sisältöön
""

Vapaa-kollektiivin esseekokoelma ravistelee hyvän arkkitehtuurin määritelmää

Murroksen arkkitehdit -esseekokoelma nostaa esiin arkkitehtien keskuudessa kuplivan toiveen ja ymmärryksen ilmastomurroksen välttämättömyydestä. Esseekokoelman toimittajat, arkkitehdit Iines Karkulahti, Charlotte Nyholm ja Meri Wiikinkoski Vapaa Collectivesta ovat kutsuneet kirjoittajiksi yhdeksän ilmastomurroksen ääntä arkkitehtikunnasta ja sen ulkopuolelta.

Teksti: Iines Karkulahti, Charlotte Nyholm ja Meri Wiikinkoski

Ilmastokriisi tulee muuttamaan koko rakentamisen alaa radikaalisti. Aikamme paras arkkitehtuuri on määriteltävä uudelleen ja arkkitehtien keskuudessa murros on jo alkanut.

Jos rakentamisesta aiheutuvan ympäristötuhon pysäyttämiseksi olisi olemassa yksi selkeä ratkaisu, se olisi toivottavasti jo valtavirtaa ja koko ongelma historiaa. Näin ei kuitenkaan ole, sillä näennäisen kestäväkään rakentaminen ei ole ongelmatonta ilmasto- ja biodiversiteettikriisin edellyttäessä alalta täyskäännöstä. Esimerkiksi puurakentaminenkin vaatii usein päästöintensiivisiä perustuksia ja hiilinieluina toimivien metsien hakkuita. Emme myöskään voi kokonaan lopettaa rakentamista. Tie mielekkääseen tulevaisuuteen ei ole yksiääninen tai suoraviivainen, joten kokonaisuuden hahmottaminen ja siihen tarttuminen vaatii useiden erilaisten näkökulmien huomioimista. 

Uskomme, että ilmiön kompleksisuuden myöntävä ja moniääninen julkaisu mahdollisista tulevaisuuksista on yhtä lailla tarpeen murroksen aikaansaamiseksi, kuin tekeillä olevat konkreettiset ohjekirjat. Toivomme, että nämä esseet vievät arkkitehtuurin ja rakentamisen alalla käytävää ympäristökeskustelua eteenpäin siten, että myös tästä julkaisusta vielä puuttuville oivalluksille ja näkökannoille löytyy jatkossa yhä enemmän foorumeita.

Tie mielekkääseen tulevaisuuteen ei ole yksiääninen tai suoraviivainen, joten kokonaisuuden hahmottaminen ja siihen tarttuminen vaatii useiden erilaisten näkökulmien huomioimista. 

Esseekokoelma tarkastelee ilmasto- ja biodiversiteettikriisin sekä arkkitehtuurin suhdetta kolmen teeman kautta. Ensimmäisenä taustoitetaan arkkitehtuurin poliittisuuden ja vallan luonnetta. Valtio-opin väitöskirjatutkija Aleksi Lohtaja tarkastelee esseessään arkkitehtuurin poliittista ulottuvuutta todeten, että ilmastokriisin aikana arkkitehtien on toiminnassaan ja ilmaisussaan hylättävä näennäisen neutraali palveluntuottajan roolinsa ja syleiltävä jälleen omaa muutosvoimaansa. Suunnittelumaantieteilijä Efe Ogbeide puolestaan avaa arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun valtapositioita sekä rakennetun ympäristön vaikuttimia käyttäen esimerkkinä markkinavetoista kaupunkikehittämistä.

Toinen teema pureutuu ilmastokestävän arkkitehtuurin ongelman monitahoisuuteen käsittelemällä pelkkien päästöjen sijaan laajemmin luonnonvarojen kulutusta: päästöjä, mutta myös jättettä, saasteita sekä laji- ja luontokatoa. Neljä kirjoittajaa avaavat sitä, miltä arkkitehtuurin siirtymä tällä hetkellä näyttää.

Arkkitehti, professori Kimmo Lylykangas punnitsee, mitä olisi huomioitava, jos suunnittelukilpailujen ehdotuksia halutaan arvioida arkkitehtonisen laadun lisäksi myös päästönäkökulmasta. Tutkija ja Villi vyöhyke ry:n perustaja Jere Nieminen puolestaan valottaa sitä, minkälainen aktiivinen suhde kaupunkiluonnon ja kaupunkilaisten välille voi syntyä, kun suunnittelemme myös muita lajeja varten. Arkkitehti ja väitöskirjatutkija Ninni Westerholm avaa, mitä askeleita kiertotalouden laajamittainen käyttöönottaminen rakentamisessa edellyttäisi. Arkkitehti Mira Kyllönen pohtii, mitä rakennusten korjaaminen on ja mitä sen tässä ajassa pitäisi olla.

Kolmanneksi tärkeäksi teemaksi nousee uuden ajan arkkitehtius ja suunnittelutyön merkityksellisyys. KuM, väitöskirjatutkija Antti Majava BIOS-tutkimusryhmästä analysoi teknoutopioiden relevanssia luonnontuhon pysäyttämisessä sekä visioi arkkitehtien potentiaalia ekologisen jälleenrakennustaiteen generalisteina. Arkkitehti ja historiantutkija, apulaisprofessori Panu Savolainen puolestaan perkaa arkkitehtuurin sankarimyyttiä ja tämän ajan sankaritekoja. Lopuksi arkkitehti ja väitöskirjatutkija Maiju Suomi vie lukijat kauneuden äärelle pohtien arkkitehtuurin mahdollisuutta saattaa luonto ja ihminen takaisin yhteen.

Se, kuinka arkkitehdit onnistuvat reagoimaan ilmastokriisiin, on aikamme ammatillisesti kiinnostavin kysymys, jonka vastaus tulee jäämään arkkitehtuurin historiaan.

Murroksen arkkitehdit saa oivaltamaan kuinka monitahoisia ja edelleen aliarvioituja ongelmia ilmaston lämpeneminen ja luontokato arkkitehtuurin näkökulmasta ovat. Toisaalta se osoittaa, että nykyisenkaltaiselle tekemiselle on olemassa vaihtoehtoja, jotka ovat kiinnostavampia ja inspiroivampia kuin tämänhetkinen toimintamallimme. 

Koska yhteiskunnan osa-alueet tuottavat eri määriä ilmastopäästöjä, myös ilmastotoimien vaatiman murroksen suuruus vaihtelee alakohtaisesti. Merkittävänä päästöjen tuottajana koko rakennetun ympäristön ala on vääjäämättömän murroksen edessä. Asian ratkaisu ei ole vain yhden ammattiryhmän käsissä, mutta se ei ole riittävä syy jättäytyä murroksen ulkokehälle. Se, kuinka arkkitehdit onnistuvat reagoimaan ilmastokriisiin, on aikamme ammatillisesti kiinnostavin kysymys, jonka vastaus tulee jäämään arkkitehtuurin historiaan.

Välittömien uhkien keskellä ilmastokriisi, joka on kuitenkin monien muiden kriisien juurisyy, jää helposti vähemmälle huomiolle. Tämän julkaisun kirjoittajat tarttuvat ilmastokriisin tuomaan murrokseen mahdollisuutena hahmotella tavoittelemisen arvoisia tulevaisuuksia.

Murroksen arkkitehdit on avoimesti luettavissa suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.vapaacollective.fi. Julkaisun tekemistä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.


Julkaisun sisältöön syvennytään Archinfon, SAFA:n ja ATL:n yhteisellä toimistolla järjestettävässä, kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa 12.4.2022 klo 16–17.30. Tilaisuus on osa 3A Talks -sarjaa. Tilaisuudessa Charlotte Nyholm ja Iines Karkulahti yhdessä Aleksi Lohtajan, Antti Majavan ja Maiju Suomen kanssa taustoittavat julkaisun teemoja ja jatkavat esseiden aloittamaa dialogia. Tapahtuman kieli on suomi. Lisätietoa tapahtumasta löytyy tästä linkistä.