Hyppää sisältöön
Vanha värikuva kadusta, vasemmalla matala puutalo, oikealla tiilikerrostalo, kadulla autoja ja Koffin kuorma.auto
Pamfletin kuvitusta. Kalevankadun puutalot on rakennettu 1800-luvun alkupuolella, ja ne ovat Helsingin keskustan vanhimpia alkuperäisellä paikallaan säilyneitä puurakennuksia. Kojamo ehdotti vuonna 2018 niiden purkamista ja siirtämistä pois. kuva: Pekka Punkari 1977 / Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin kaupunkisuunnittelua kritisoiva pamfletti kirvoittaa keskustelua

Neljän arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijan toimittama teos Kenen kaupunki? on saanut runsaasti huomiota mediassa. Pamfletin mukaan Helsingin kaupunkisuunnittelu on ulkoistettu kiinteistösijoittajille ja rakennusyhtiöille.

Juhana Heikosen, Harri Hautajärven, Petteri Kummalan ja Timo Tuomen toimittamassa Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla -kirjassa Helsingin kaupunkisuunnittelua ja hallintoa kritisoidaan voimakkaasti. Suunnitteluprosesseja pidetään salamyhkäisinä ja suunnittelua ohjaavia arvoja kyseenalaisina. Vastaavaa julkilausumaa ei olla nähty sitten Vilhelm Helanderin ja Mikael Sundmanin vuonna 1970 kirjoittaman Kenen Helsinki -pamfletin.

Esipuheessa, joka on otsikoitu ajatuksia herättävästi “Helsingin kulttuuriympäristö myytävänä”, kirjan toimittajat kuvaavat tavoitteitaan: “Haluamme herättää keskustelua yhteisen pääkaupunkimme arvoista, identiteetistä ja ominaispiirteistä. Peräänkuulutamme kaupunkia, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa tärkeimmälle sijalle palaisi yhteinen etu: yleinen viihtyvyys, ympäristöterveys, ilmastokestävyys ja kulttuuriympäristön vaaliminen.”

Artikkeleita on ollut kirjoittamassa 19 kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja kulttuuriympäristöjen asiantuntijaa. Heidän näkemystensä mukaan kirjassa esiteltävät kymmenen kohdetta uhkaavat Helsingin erityispiirteitä ja ovat lähtökohdiltaan kiistanalaisia. Etenkin korkeaa rakentamista ja massiivisia hankekokonaisuuksia kritisoidaan. Kirja esittää myös parannusehdotuksia. 

Pamflettiin voi tutustua tästä linkistä.

Palstamillimetrit voi laskea metreissä

Pamfletti sai monet keskeiset suomalaismediat käsittelemään aihetta. Keskustelun viritti Arkkitehti-lehti numerossa 1/2021 (linkki) julkaisemallaan pamfletin toimittajien haastattelulla, mutta varsinaisen mediaryöpyn käynnisti Yle artikkelillaan “Joukko arkkitehteja syyttää Helsinkiä rakentamisen salamyhkäisyydestä ja ‘uuskorporatismista’ – tuore kirja: tulevaan jättiareenaan liittyy kytkykaupat” (Yle 11.3.2021, linkki). 

Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho kumosi myöhemmin samana päivänä (Yle 11.3.2021, linkki) pamfletin väitteet siitä, että Helsingin maankäyttöpolitiikan päätäntävalta olisi siirtymässä muutamalle kiinteistösijoittajalle. Myöhemmin Helsingin Sanomissa (HS 17.3.2021, linkki) Aho sanoi:

“Sijoittajat eivät sanele, mitä Helsinkiin rakennetaan, vaan kuskin paikalla istuu koko ajan kaupunki. Meillä on kaavoitusmonopoli. Mutta en pidä lainkaan huonona asiana sitä, että sijoittajat haluavat sijoittaa kaupunkiin.”

Arkkitehti, emeritusprofessori Juhani Pallasmaa yhtyi pamfletin sanomaan kritisoimalla Helsinkiä muun muassa liian tiiviistä rakentamisesta ja kaupunkikuvan liiallisesta muuttamisesta (Yle 15.3.2021, linkki). Samassa artikkelissa Helsingin asemakaavapäällikkö Marja Piimies vastasi kritiikkiin toteamalla, että esimerkiksi tornitalot eivät uhkaa kaupungin identiteettiä vaan muodostavat siihen luontevasti uuden kerrostuman. 

Pamfletin herättämistä ajatuksista keskusteltiin myös Ylen Kulttuuriykkösen “Arkkitehtuurisota – uudistetaanko Helsinkiä liian hätäisesti” -radiolähetyksessä 22.3. (linkki), jossa kuultiin toimialajohtaja Ahoa sekä arkkitehti, taiteilijaprofessori Juha Ilosta ja taidehistorioitsija, emeritaprofessori Riitta Nikulaa. Ilonen kritisoi käynnissä olevan Rautatieaseman viereisen Elielinaukion suunnittelun lähtökohtia ja piti tavoitetta 40 000 kerrosneliömetristä käsittämättömänä:

“Elielinaukio ei ole paikka, joka erityisesti huutaisi uutta rakentamista. Mutta jos sinne jotakin rakennetaan, luontevampi tapa olisi virkatyönä tai yleisellä kilpailulla tutkia, mitä mahdollisuuksia paikalla on paikan ehdoilla, ja sen kautta määritellä, kuinka paljon siihen on hyvä rakentaa”, sanoi Ilonen.

Helsingin kaupunkisuunnittelu on kirvoittanut myös useita mielipidekirjoituksia. Muun muassa aktiiviseksi arkkitehtuurin harrastajaksi tunnettu entinen pääministeri Paavo Lipponen kritisoi mielipidekirjoituksessaan Elielinaukion suunnitelmia (HS 10.3.2021, linkki).

Mitä tästä seuraa?

Helsingin Sanomien järjestämässä yhteisessä keskustelussa (HS 20.3.2021, linkki) pamfletin toimittajat ja Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava virkamiesjohtaja Aho löysivät myös yhteisiä säveliä.

“Elielinaukio ja Asema-aukio tarvitsevat ehdottomasti parannuksia. Me emme vastusta rakentamista sinänsä vaan rakentamisen määrää”, sanoi Harri Hautajärvi, ja Mikko Aho vastasi: “Olen täysin samaa mieltä siitä, että kaupungissa pitää olla oleskelupaikkoja ja vihreää, tätä on pandemia korostanut.”

Keskustelu aiheesta jatkuu kiivaana sosiaalisen median kanavissa. Mielenkiintoisia kysymyksiä ovat, johtaako pamfletti ja sen käynnistämä kansalaiskeskustelu muutoksiin ja millä tavalla aihe nousee esiin tulevissa kunnallisvaaleissa.

Teksti: Miina Jutila, Taavi Lindfors


Kenen kaupunki -kirja kansi: harmaalla taustalla keltainen kappale ja teksti.

Kenen kaupunki? – Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla

Toimittajat: Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen, Petteri Kummala ja Timo Tuomi

Julkaisijat ja kustantajat: Docomomo Suomi Finland, ICOMOSin Suomen osasto, Rakennustaiteen Seura ja Rakennusperintö-SAFA. Helsinki 2021.