Hyppää sisältöön
Anni Laurila.

Anni Laurila: Mitä suomalaisarkkitehdit voivat tehdä globaalin ilmastohaasteen ratkaisemiseksi?

Ehdotus uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi luovutetaan ministereille tammikuussa. Arkkitehti Anni Laurila on osallistunut ohjelmatyöhön työryhmän jäsenenä ja tuonut pohdittavaksi erityisesti suomalaisen rakennusalan toimijoiden vaikutusmahdollisuudet koko maailmaa uhkaavassa ilmastokriisissä.


Teksti: Anni Laurila

Ehdotus Suomen uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi on lähes valmis. Yksi ohjelman päätavoitteista on ilmastonmuutoksen torjuminen arkkitehtuurin keinoin. Ilmastonmuutos on yksi selvimmistä, suurimmista globaaleista haasteistamme.

Nykyisillä päästöillä lähestymme yli kolmen celsiusasteen lämpenemistä, Pariisin ilmastonsopimuksessa tavoitellun 1,5°C sijaan. Muutokset ovat jo täällä. Maailman mittaushistoriassa, vuodesta 1850 lähtien, lämpimimmät kuusi vuotta ovat olleet vuosien 2015–2020 välillä.1 Mutta kuinka merkittäviä toimia meidän tulee tehdä turvataksemme tuleva?

Yksi konkreettinen tapa hahmottaa tarvittavien toimien kokoluokkaa on tämä: Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman raportin mukaan vuosien 2020–2030 välillä meidän tulisi leikata päästöjämme vuosittain lähes kolme prosenttia kahden asteen tavoitetta varten ja yli 7 % vuosittain päästäksemme 1,5 asteen tavoitteeseen. YK:n United in Science 2020 -raportti taas arvioi, että koronan mullistamana vuonna 2020 päästömme vähenivät kokonaisuudessaan noin 4–7 prosenttia.2 Meidän siis tulisi joka vuosi tästä eteenpäin löytää keinot keskimäärin saman kokoluokan päästövähennyksiin, uudelleen ja uudelleen.

Kestävää päästövähennystä ei kuitenkaan voi tehdä vastaavilla äkkinäisillä, kriisitilanteen aiheuttamilla alasajoilla: jo nyt päästöt ovat olleet lähellä tasoa, jolla ne olivat ennen koronaa. Millaisiin toimiin siis seuraavina vuosina ryhdymme vähentääksemme päästöjä vastaavan määrän, mutta kestävämmin ja tarkoituksenmukaisemmin?

Koronan mullistamana vuonna 2020 päästömme vähenivät noin 4–7 prosenttia. Meidän tulisi joka vuosi löytää keinot keskimäärin saman kokoluokan päästövähennyksiin, uudelleen ja uudelleen.

Rakennusalan rooli kestävyyden ja ilmastonmuutoksen suunnassa on kiistämätön. Sekä globaalisti että Suomessa rakennusala ja rakennettu ympäristö aiheuttavat noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä.3 Keinoja on monia, ja joka vuosi oppimme lisää. Samat ratkaisut eivät kuitenkaan päde kaikkialle; eri kohteissa eri toimet ovat sekä vaikuttavampia että helpompia toteuttaa. Siksi esitän tässä muutamia nostoja, johon tuon sekä kotimaisen että globaalin näkökulman.

Lämmittäminen ja jäähdyttäminen. Kylmässä Suomessa yksi isoista tekijöistä on lämmitys, sillä se vie neljäsosan Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Lämmitykseen käytettävän energian tulisi olla uusiutuvaa ja tiloja tulisi voida lämmittää riittävästi mahdollisimman vähällä energialla. Globaalisti katsottuna jäähdytys on kuitenkin vielä suurempi haaste ratkaistavaksi. Ilmastointilaitteiden maailmanlaajuisen energian kysynnän odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, sillä pääosin lämpimät maat kokevat sekä voimakasta väestön kasvua että elintason kohenemista.4

Liikkuminen. Kestävää liikkumista tukeva kaupunkirakenne vähentää liikkumisen päästöjä. Meidän on myös hyvä näyttää tätä suuntaa niille maailman kaupungeille, jotka kasvavat paljon voimakkaammin kuin omamme. Vuoteen 2050 mennessä kaupungeissa asuvien ihmisten määrän ennustetaan globaalisti nousevan 55 prosentista 70 prosenttiin.5

Rakennusmateriaalit. Päästöjä tulee tarkastella mahdollisimman objektiivisesti kokonaispäästöistä käsin, välilliset vaikutukset huomioiden. Esimerkiksi sementin arvioidaan tuottavan noin 8 % maailman hiilidioksidipäästöistä, ja sen käytön tulisi laskea vuosittain 16 % vuoteen 2030 mennessä.6 Tähän ei kuitenkaan liity ainoastaan kyseisen materiaalin päästöt, vaan myös uuden rakentamisen valtava skaala ja se, että betoni on yleisimmin käytetty rakennusmateriaali. Olennaista on siis välttää turhaa purkamista ja uudelleenrakentamista. Samalla esimerkiksi puun loppukäyttökohteista rakennus on yleensä kestävin vaihtoehto, sillä puun sitoma hiili säilyy tällöin pisimpään sidottuna.

Sopeutuminen. Koska rakennettua ympäristöä tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin, jo nyt on huomioitava sopeutuminen mahdollisiin muutoksiin, esimerkiksi biodiversiteetin turvaamisella ja hulevesien hallinnalla. Tässäkin kansainvälinen näkökulma on oleellinen: kohoavan lämpötilan aiheuttamat ongelmat eri puolilla maailmaa ja nouseva merenpinta vaikuttaisivat monin tavoin myös Suomeen, sillä ne aiheuttaisivat ilmastopakolaisuutta ja ruuantuotannon häiriöitä.

Koulutus. Kestävyys ja ilmastonmuutos tulevat olemaan rakennusalan ajankohtainen aihe vuosiksi eteenpäin, ja tietomme niistä kehittyy jatkuvasti. Täydennyskoulutus on olennaisessa roolissa, jotta tutkintonsa jo suorittaneilla rakennusalan ammattilaisilla olisi riittävä asiantuntemus alati kehittyvistä ratkaisuista.

Esteettisyys. Kestävyyden on osoitettava kulkevan käsi kädessä esteettisyyden kanssa. Arkkitehtien on näytettävä suuntaa niille monille tavoille, jolla kestävyys on kaunis ja miellyttävä osa rakennettua ympäristöämme. Esimerkiksi vuosi vuodelta kehittyvää aurinkovoimaa voi integroida yhä sulavammaksi osaksi arkkitehtuuria.

Lainsäädäntö. On arvioitu, että vuoteen 2060 mennessä rakennettu kerrosala koko maailmassa tulee tuplaantumaan ja kaksi kolmasosaa tästä on maissa, joissa ei tällä hetkellä esimerkiksi ole kunnollisia energian käyttöön ja tehokkuuteen liittyviä rakennusmääräyksiä.7 Paikallisen lainsäädäntömme kehittämisen ohella voimme näyttää toimivia käytäntöjä myös EU:n rajojen ulkopuolelle.

Samalla, kun voimme tehdä Suomessa osuutemme ilmastohaasteen ratkaisemiseksi ja näyttää esimerkkiä kestävästä hyvinvoinnista, on hyvä pohtia mahdollisuuksiamme vaikuttaa kansainvälisesti.

Eli samalla, kun voimme tehdä Suomessa osuutemme ilmastohaasteen ratkaisemiseksi ja näyttää esimerkkiä kestävästä hyvinvoinnista, on hyvä pohtia mahdollisuuksiamme vaikuttaa kansainvälisesti. Oletko sinä sellaisen aiheen asiantuntija, jolle et ehkä vielä tiedosta olevan tarvetta myös Suomen ulkopuolella? Missä kohdin voit tehdä päätöksiä, jotka merkitsevät tämän globaalin kokonaisuuden kannalta eniten? Mitkä ovat juuri sinun suurimmat vaikutusmahdollisuutesi tähän yhteiseen haasteeseemme?


1 World Meteorological Organization, 2020 on track to be one of three warmest years on record. 2.12.2020. (linkki)

2 World Meteorological Organization, United Science Report: Climate Change has not stopped for COVID19. 9.9.2020. (linkki)

3 UN Environment Programme (2020), 2020 Global Status Report for Buildings and Construction. (linkki

4 IEA – International Energy Agency (2020), Cooling. Tracking Report. (linkki)

5 United Nations, Department of Economic and Social Affairs, 68% of the world population projected to live in urban areas by 2050, says UN. 11.5.2018. (linkki)

6 Johanna Lehne & Felix Preston (2018), Chatham House Report: Making Concrete Change. Innovation in Low-carbon Cement and Concrete. (linkki)

7 UN Environment and International Energy Agency (2018): Towards a zero-emission, efficient, and resilient buildings and construction sector. Global Status Report 2017. (linkki)


Arkkitehti Anni Laurila toimii rakennus- ja kaupunkisuunnittelun ohella arkkitehtuurin ilmastonäkökulmien ja tulevaisuuden muutosten asiantuntijana. Hän on pitänyt näistä aiheista useita luentoja ja oli ehdolla Vuoden Puhujaksi 2019. Anni on perehtynyt ilmastohaasteiden ratkaisemiseen muun muassa Green Building Councilin jäsenenä, Al Goren ilmastokoulutuksessa ja NASA:lla Kaliforniassa järjestetyssä Global Solutions -ohjelmassa Global Impact Challenge -voittonsa myötä. Apoli2020-ohjelmatyössä Anni on toiminut työryhmän jäsenenä.