Hyppää sisältöön
A&DO Arkkitehtuurin ja designin oppimisen keskuksen ydintiimin yhteiskuva.
Designmuseon museolehtorit Leena Svinhufvud ja Hanna Kapanen ja Arkkitehtuurimuseon yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen sekä A&DO:n kehittämispäällikkö Satu Silvanto muodostavat oppimisen keskuksen ydintiimin. kuva: A&DO

A&DO: Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskuksen toiminta käynnistyy

Kun arkkitehtuuria ja muotoilua opitaan entistä paremmin ymmärtämään, rakennetun ympäristön arvostuskin kasvaa. Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhteinen oppimiskeskus A&DO tulee toimimaan keskeisenä osana uutta arkkitehtuuri- ja designmuseota. Oppimiskeskushankkeen työryhmä kertoo projektin etenemisestä. 

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhteishanke A&DO – Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskus on edennyt suunnittelusta kehittämis- ja toteutusvaiheeseen. Suomen Kulttuurirahaston tukeman hankkeen kokopäiväisenä työntekijänä aloitti toukokuussa kehittämispäällikkö Satu Silvanto, ja hänen kanssaan ydintiimissä toimivat museolehtorit Leena Svinhufvud ja Hanna Kapanen Designmuseosta sekä yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen Arkkitehtuurimuseosta. Kaksivaiheisen Museovisio-apurahan käynnissä oleva toinen vaihe kohdistuu vuosiin 2020–2023.

Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon pedagogisia toimintoja yhteen tuova oppimiskeskushanke on päässyt hyvään vauhtiin. Mitä hankkeessa tapahtuu tällä hetkellä?

Hankkeen ytimessä on yhteistyö ja yhteissuunnittelu, ja tämän periaatteen mukaisesti olemme toimineet alusta asti. Olemme kutsuneet suunnittelualan ammattilaisia ja opiskelijoita mukaan eri osa-alueiden toteutukseen: visuaalisen suunnittelun toimisto Dog Design suunnitteli A&DO:lle leikkisän ilmeen, muotoilun maisteriopiskelija Virve Boesch Aalto-yliopistosta tekee selvitystä arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksesta Suomessa, ja taidekasvattaja ja vuorovaikutusasiantuntija Elina Kesäniemi suunnittelee A&DO:n tulevia nettisivuja osana palvelumuotoilun lopputyötään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkiin. Väliaikaiset nettisivut on jo avattu osoitteessa www.ado.fi, ja niille päivitetään ajankohtaiset uutiset. 

Museovisio-rahoituksella tehtävän hankkeen keskeinen toimenpide ja näkyvin ulostulo tulee olemaan oppimiseen innostava konttinäyttely DesignLabra, joka lähtee valtakunnalliselle kiertueelle keväällä 2021. Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon henkilökunnat yhdessä sidosryhmien kanssa aloittivat kiertonäyttelyn suunnittelun tänä syksynä, ja sisältöjä työstettiin myös Helsinki Design Weekillä ja Tampereen TAD Weekillä järjestetyissä tapahtumissa. Tampere tulee olemaan DesignLabran ensimmäinen vierailukohde, ja toisena on Lahti. DesignLabran näyttelyarkkitehtuurista vastaa Aalto-yliopiston muotoilun maisteriopiskelija Marjut Alitalo, joka koostaa näyttelyiden yhteissuunnittelun menetelmiä osana lopputyötään. 

Kuvakaappaus A&DO-sivuilta. Violetti tausta, irralliset punainen ja musta kappale, keskellä A&DO-logo, pystyssä keltainen teksti "Tutki. Ihmettele. Ko..."
Kuvakaappaus ado.fi-verkkosivuilta.

Syksyllä 2021 DesignLabran oppeja sekä muuta tietoa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksesta tarjoillaan ensimmäisessä A&DO:n järjestämässä seminaarissa. Seminaarista on tarkoitus luoda jokavuotinen koulutustapahtuma kotimaisille opetusalan, suunnittelualojen ja museoiden ammattilaisille sekä muille kiinnostuneille. Pyrimme itsekin koko ajan oppimaan lisää ja kehittämään työskentelyämme, ja tavoitteenamme on, että seuraavina vuosina DesignLabra ja seminaari tavoittaisivat vielä laajemmin ihmisiä eri puolilta Suomea.

Suomessa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus on vakiintunut merkittäväksi taide-, taito- ja ympäristökasvatuksen alueeksi. Miten koulujen arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatusta pitäisi mielestänne kehittää?

Hyvä arkkitehtuuri ja muotoilu luovat hyvää ympäristöä ja sitä kautta edellytyksiä hyvälle elämälle. Arkkitehtuurin ja muotoilun arvostus tai ymmärrys suunnitellusta ympäristöstä eivät tule tyhjästä, vaan ne saavutetaan harjoittelun tuloksena. Siksi oppimisen näkökulma on ehdottoman tärkeä ja arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen roolia eri koulutusasteilla tulisi edelleen vahvistaa.

Arkkitehtuurin ja muotoilun aihealueet sidotaan usein kuvataiteen ja käsityön opetukseen, mutta koulukentältä olemme saaneet viestiä, että arkkitehtuuri- ja muotoiluoppimisen menetelmiä voitaisiin hyvin sisällyttää eri oppiaineiden välisiin oppimiskokonaisuuksiinkin. Nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen taidoista esimerkiksi L7, Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, voidaan luontevasti toteuttaa juuri arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksena. Myös oppimiskokonaisuuksista, joissa näitä menetelmiä on yhdistetty koulun ilmiöopiskeluun, on saatu hyviä kokemuksia.

Arkkitehtuurin ja muotoilun arvostus tai ymmärrys suunnitellusta ympäristöstä eivät tule tyhjästä, vaan ne saavutetaan harjoittelun tuloksena. 

Tutkiva ote ja projektimaisuus ovat arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatukselle ominaisia työtapoja. Erilaisten vaikeidenkin kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen, ja niiden ratkaisujen pohtiminen yhdessä vahvistaa kokemusta osallisuudesta, ja matkalla saadaan tietoa vaikuttamisen mahdollisuuksista. Uskomme, että tällä tavalla luodaan toivoa ja näköaloja tulevaisuuteen. Samalla omaksutaan tulevaisuuden taitoja, kuten luovaa ongelmanratkaisua, tiimityötä, kriittistä ja analyyttista ajattelua sekä yritteliästä asennetta. Näitä taitoja voi soveltaa alalla kuin alalla. 

Oppimisen kehittämiseksi tarvitaan monipuolisia välineitä, ja mielestämme niitä on hyvä tuottaa verkostomaisesti. A&DO:n tavoitteena on luoda työkaluja, joiden kehittämisessä hyödynnetään monialaista osaamista, asiantuntijuutta ja kulttuuriympäristöä. Osaamisen vahvistumista tuetaan opettajien ja kasvattajien valtakunnallisella täydennyskoulutuksella. Yhtenä kokeilupolkuna toimii DesignLabra, joka ruokkii käsitystämme siitä, miten ympäristömme rakentuu. Se virittää tarkastelemaan ympäristöä arkkitehtuurin ja muotoilun näkökulmasta. 

Ensimmäisessä Museovisio-vaiheessa vuosina 2018–19 oppimiskeskushanketta suunniteltiin, nyt toisessa vaiheessa sitä toteutetaan. Millainen visio teillä on tulevasta?

Arkkitehtuuri ja muotoilu kuuluvat kaikille. Toivomme, että A&DO:n tarjoamat arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen välineet laajentavat suomalaisten ymmärrystä omasta lähiympäristöstään ja ympäristön suunnittelun, arkkitehtuurin ja muotoilun prosesseista. Uskomme, että paremman arkkitehtuurin ja muotoilun lukutaidon myötä kaiken ikäiset kansalaiset ymmärtävät entistä paremmin, miten suunnitteluratkaisuilla voidaan tukea kestävää kehitystä, millainen rooli esteettisellä ympäristöllä on hyvän elämän tukena ja miten he voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Näemme nämä tärkeinä kansalaistaitoina.

Tavoitteena on, että A&DO-keskus muodostuu keskeiseksi ja pysyväksi osaksi uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota.

Tavoitteena on, että hankekauden jälkeen A&DO-keskus muodostuu keskeiseksi ja pysyväksi osaksi uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota. Suomen Kulttuurirahaston museoille kohdentama Museovisio-apuraha tähtää uusien yleisöjen saavuttamiseen yhä kiinnostavampien sisältöjen avulla. Designmuseolle ja Arkkitehtuurimuseolle hanke antaa hienon mahdollisuuden kehittää valtakunnallista toimintaa ja myös miettiä, miten tavoitamme entistä paremmin ihmiset tärkeän asiamme äärelle.

A&DO-hanke ja tuleva oppimisen keskus nojaavat yhteissuunnitteluun ja jatkuvan oppimisen periaatteisiin. Pyrimme kaikessa toiminnassa avoimuuteen ja saavutettavuuteen. Haluamme madaltaa kynnystä arkkitehtuuriin ja muotoiluun. Empaattinen, utelias, vastuullinen ja avoin yhteisö – sitä haluamme olla!


A&DO – Arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskus -hankkeen työryhmässä ovat mukana Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon lisäksi arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen keskeiset toimijat Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkki, Suomen Muotoilukasvatusseura SuoMu ja Ornamo. Työryhmän tukena on lokakuussa 2020 toimintansa aloittanut ohjausryhmä, jota johtaa Designmuseon johtaja Jukka Savolainen. Ohjausryhmään on kutsuttu mukaan tahoja, jotka tukevat valtakunnallisuuden tavoitetta ja vahvistavat perustuksia keskuksen pysyvälle toiminnalle hankekauden jälkeen.