Hyppää sisältöön
""
kuva: Miina Jutila

Kuulemistilaisuuden palautteen perusteella apoli2020-luonnoksen päälinjat osoittavat oikeaan suuntaan

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön 1.9.2020 järjestämässä kuulemistilaisuudessa esiteltiin tekeillä olevan uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen pääkohdat. Verkossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui lähes 120 sidosryhmien edustajaa, ja palautetta sai antaa myös verkkokyselyssä.

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelmatyö, apoli2020, on edennyt siihen pisteeseen, että ohjelmaehdotuksen pääkohtia voitiin syyskuun alussa esitellä laajalle joukolle sidosryhmien edustajia ja saada heiltä arvokasta palautetta siitä, ollaanko ehdotuksessa oikeilla raiteilla. Työryhmä työstää ohjelmaehdotusta vielä syys- ja lokakuussa.

Kuulemistilaisuuteen kutsuttiin kaikki prosessin aikana järjestettyihin työpajoihin kutsutut asiantuntijat ja sidosryhmien edustajat, yhteensä lähes 500 henkilöä. Tilaisuudessa esiteltiin luonnos arkkitehtuuripoliittisen ohjelman visioksi sekä kiteytykset viiteen lukuun jaotelluista tavoitteista ja toimenpiteistä. Luvut käsittelevät ilmastonmuutosta, yhdenvertaisuutta, elämäntapojen murrosta, taloutta ja kansainvälisyyttä sekä arkkitehtuurin arvostusta ja koulutusta.

Työryhmän puheenjohtaja ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä toimi kuulemistilaisuuden puheenjohtajana. Lukujen sisältöjä esittelivät yliarkkitehti Harri Hakaste (YM) ja kulttuuriasiainneuvos Petra Havu (OKM), jotka toimivat työryhmän varapuheenjohtajina, sekä sihteeristön puolesta viestintäpäällikkö Miina Jutila Archinfosta.

Kysymyksiä ja kommentteja esitettiin tilaisuudessa sekä suullisesti että pikaviesteillä, ja lisäksi kaikille kutsutuille tarjottiin mahdollisuus antaa tilaisuuden jälkeen palautetta verkkokyselyssä. Palautetta tuli runsaasti, ja se oli hyvin paneutunutta. Työryhmä käsittelee palautetta seuraavassa kokouksessaan.

Kohti kaikin tavoin kestävää rakennettua ympäristöä

Ohjelmaehdotuksen päälinjoja koskeneet kommentit olivat pääpiirteissään myönteistä ja antoivat hyvän tuen työn jatkamiselle eteenpäin. Palautteen mukaan ohjelmaehdotuksessa käsiteltävät teemat ja näkökulmat ovat kiinni ajassa ja ennakoivat tulevaa. Luonnoksen eri osioissa todettiin olevan vielä jonkin verran jäsentymättömyyttä ja päällekkäisyyksiä, ja karsimisen ja kiteyttämisen uskottiin lisäävän ohjelman vaikuttavuutta. Luonnoksina esitellyiltä toimenpideaihioilta toivottiin lopulliseen ohjelmaehdotukseen enemmän konkretiaa.

Ohjelmaa läpileikkaavaa tavoitetta niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin kestävän rakennetun ympäristön luomisesta pidettiin hyvänä. Myös esteettisen kestävyyden ja arkkitehtonisen kestävyyden merkityksestä muistutettiin, samoin kuin taiteen vaikutuksesta ympäristökokemukseen. Ohjelmalta toivottiin kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön vielä vahvempaa huomioimista ja arkkitehtuurin korostamista myös rakennustaiteena.

Useissa palautteissa nousi esiin kaikkia ikäluokkia koskevan arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen vahvistaminen ja sen liittäminen kiinteämmin osaksi peruskoulujen ja toisen asteen opetusta. Arkkitehtien työkuvan laajeneminen ja vastuiden lisääntyminen sekä näiden seurauksena tarve arkkitehtien täydennyskoulutukselle nostettiin esiin, samoin kuin tarve tilaaja- ja hankintaosaamisen lisäämiselle.

Ohjelmatyön loppusuora häämöttää

Kuulemistilaisuuden jälkeen työryhmä käsittelee palautetta ja tekee ohjelmaehdotukseen muutoksia ja täsmennyksiä. Työryhmän 11 jäsentä ja 10 asiantuntijaa edustavat laajasti eri arkkitehtuurin alan organisaatioita, yliopistoja, kolmea ministeriötä, Metsähallitusta, Opetushallitusta, Kuntaliittoa ja Museovirastoa sekä kaupunkeja, tulevaisuustutkimusta ja arkkitehtien ammattikuntaa. Lisäksi ohjelmatyötä tukeneisiin työpajoihin on osallistunut lähemmäs kaksisataa eri alojen asiantuntijaa ja sidosryhmien edustajaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä on työskennellyt uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimiseksi loppukeväästä 2019. Koronapandemian aiheuttamista aikataulu- ja kokouskäytäntömuutoksista huolimatta työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi alkuperäiseen määräaikaan, tämän vuoden lokakuun 30. päivään mennessä. Sen jälkeen ohjelmaehdotus tuotetaan raportiksi, joka luovutetaan tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle loppuvuodesta 2020.

Teksti: Miina Jutila