Hyppää sisältöön
Futuristinen kaupunkinäkymä
Kaleidoscope: Lähiö2100-näyttelyyn tuotettu "Visio2100". havainnekuva: Vegard Aarseth

Future Visions avaa näkymiä kestävään tulevaisuuteen – Architects Declare haastaa rakennusalan mukaan visiointiin

Arkkitehtien ja maisema-arkkitehtien visualisointeja kestävästä rakennetusta ympäristöstä kokoava Future Visions -kuvapankki on avattu. Hankkeen taustalla on Suomen Architects Declare -liike.

Arkkitehtien osaamiseen kuuluu kyky visioida tulevaisuuden rakennettua ympäristöä ja tehdä tulevaisuus näkyväksi. Koko rakennusalaa tarvitaan toteuttamaan se. 

Toukokuun lopussa käynnistynyt Architects Declare Finland etsii toimintamuotojaan ja keinoja syventää koko rakennusalan sitoutumista kestävän rakentamisen periaatteisiin. Future Visions -kuvapankkiin on koottu julistuksen allekirjoittaneiden arkkitehti- ja maisema-arkkitehtitoimistojen visioita kestävästä tulevaisuudesta. Kuvien on tarkoitus inspiroida koko rakennusalaa muutokseen, joka on välttämätön ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Tarvitsemme positiivisen vision, jota voimme yhdessä lähteä tavoittelemaan.

Suomalaisten ilmastopäästöt nykyisin 10,1 tonnia vuodessa per henki, globaalit ilmastopäästöt 5,5 tonnia. Jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästäisiin, päästöjen pitäisi olla 2,5 tonnia.
L Arkkitehdit: Elinkaariarviointia. Suomalaisten ilmastopäästöjen pitäisi pudota neljäsosaan nykyisestä.

Isosta-Britanniasta alkanut Architects Declare -julistus peräänkuuluttaa koko rakennusalan osallistumista, koska rakentamisella on keskeinen rooli ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ratkaisemisessa. Reilussa vuodessa julistus on kasvanut globaaliksi liikkeeksi, jonka kattosivustona toimii Construction Declares (linkki). Useissa maissa on arkkitehtien julistuksen lisäksi avattu omat sivustot eri rakennusalan toimijoiden julistuksille. 

L Arkkitehdit: Elinkaariarviointia. Hiilijalanjälki = negatiivinen ilmastovaikutus, hiilikädenjälki = positiivinen.

Suomessa Architects Declare -julistuksen on jo allekirjoittanut 133 toimistoa – puolet maamme arkkitehti- ja maisema-arkkitehtitoimistoista. Taustatukensa liikkeelle antavat alan organisaatiot Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK.

Yli 30 toimistoa ja työryhmää lähetti visioitaan Future Visions -kuvapankkiin (linkki alla). Alle on koottu valikoima erilaisista näkökulmista ja eri mittakaavan visioista, jotka esitellään syyskuussa myös Demos Helsingin Untitled-festivaaleilla ja Suomen Green Building Councilin tapahtumassa. Kuvapankkia jatkokehitetään syksyn aikana, ja uudet visiot tullaan toivottamaan tervetulleiksi mukaan yhteisen tulevaisuuden visiointiin.

Linkki Future Visions -kuvapankkiin
Linkki Architects Declare Finland -julistukseen
Linkki globaaliin Construction Declares -kattosivustoon



#architectsdeclare
#architectsdeclarefinland


Ilmakuva Helsingin Sörnäisistä, keskellä kelpaisella ja punaisella merkityt uudet puistoalueet ja jalankulkuväylät

Tilaa liikenteeltä ihmisille
Sitowise: Rata/raitti

Junatien kaupunkisuunnittelukilpailuun tehty ehdotus tiivistää kaupunkirakennetta ja vähentää tehokkaalla liikennesuunnittelulla ajoväylien määrää yhdessä Helsingin vilkkaimmista liikenteen solmukohdista. Liikennealueiden vapauttaminen kaupunkilaisten käyttöön on yksi ehdotuksen päätavoitteista. Vanha ajoneuvosilta on valjastettu vehreäksi puistosillaksi, Junapuistoksi. Myös siltojen alla olevia hukkatiloja otetaan käyttöön. Alatasolle muodostuu metsäistä tunnelmaa luova katupuiden verkosto, ja paahteinen silta muuttuu niittyverkoston puuttuvaksi palaseksi. Kasvillisuus ehkäisee liikenteen haittoja, sitoo hiilidioksidia, puhdistaa ilmaa, vähentää hulevesitulvia ja tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.


Havainnekuva ylhäältä kohti rakennettua aluetta saaressa

Kylämäistä asumista kaupungissa
Tomi Jaskari, Tuomas Klaus: Vartiosaaren ekologinen kaupunkikylä

Tulevaisuuden lähiörakentaminen voi tiivistyvässä kaupungissa olla maankäytöltään tehokasta mutta mittakaavaltaan inhimillistä. Vartiosaari – asumista kaikille -kilpailuun laadittu suunnitelma on visio raideliikenteeseen tukeutuvasta ekotehokkaasta, pienimittakaavaisesta ja tiiviistä kaupunkikylästä. Kylän kompakti muoto säästää ympäröivää luontoa ja mahdollistaa eko- ja kustannustehokkaat kunnallistekniset ratkaisut. Pienimittakaavainen rakentaminen luo kylälle omaleimaisen identiteetin ja inhimillisen mittakaavan. Kylä suunniteltiin jalankulun ehdoilla, jolloin katutilat voidaan mitoittaa tiiviimmiksi. Lisäksi sosiaalinen ympäristö kohenee, kun rauhalliset katutilat mahdollistavat satunnaiskohtaamiset ja spontaanit tapahtumat.


Yläkuvassa vesi on alhaalla, alakuvassa tulvii

Tulvamaiseman mahdollisuudet
LOCI maisema-arkkitehdit: Kirkkojärvenpuiston tulva

Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää varautua merien, järvien ja jokien tulvimiseen. Espoonjokilaaksossa sijaitseva Kirkkojärven tulvapuisto on suunniteltu paikalla sijainneen entisen järven, nykyisen joen tulvimisen ehdoin. Joella on oma tilansa laajentua, kun kävely- ja toiminnalliset alueet sijaitsevat tulvarajan yläpuolella. Tulviin varautuminen on taloudellisesti paljon kannattavampaa kuin tulvien tuhojen korjaaminen. Hyvällä suunnittelulla tulva-alueista voidaan luoda viihtyisää, luonnonvoimat havainnollistavaa ympäristöä, jolloin joen tulviminen voidaan nähdä mahdollisuutena ja voimavarana eikä suuria kustannuksia aiheuttavana harmina. Tulvimiseen, kuten muihin tulevaisuuden ääriolosuhteisiin, on varauduttava ennakoiden.


Kiertotalouskaavio

Kiertotalouskylä rohkaisee vuorovaikutukseen
Arkkitehtistudio M10: Konsepti post-agraariselle kaupungille

Nuorten arkkitehtien Europan 15 -kilpailuun tehty ehdotus uudistetusta Anttilasta edistää kiertotalouden ratkaisuja ja rohkaisee yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja yritystoimintaan. Tuusulan historialliseen maisemaan istutetut erityyppiset asunnot, uudenlainen maanviljely ja etätyömahdollisuudet on nivottu yhteen pienkauppojen, vapaa-ajan toimintojen, tutkimuksen ja monitoimisten julkisten tilojen kanssa. Omavaraisuutta lisäävät kotien kattopuutarhat ja rakennusmateriaalien upcycle-asemaksi muunnettu säilytettävä lato. Paikallinen ravintola tarjoaa ekologista ja eettistä lähiruokaa, ja kelluva sauna lämmitetään oman kylän jätteiden kiertokulusta kasvavalla puulla. Uusi kyläyhteisö ja tilakokemukset vahvistavat paikan identiteettiä.


Kaksi pyramidin muotoista, laatikoista koostuvaa rakennelmaa

Visio puurakenteisesta vertikaalikylästä
Ark Brut: Puupyramidi

Massiivipuurakenteisista moduuleista kootussa megastruktuurissa elää ja työskentelee noin kolme tuhatta ihmistä. Rakennelma on pyramidimainen, koska sen muoto on tukeva ja paino jakautuu laajalle alalle. Fraktaalinen rakenne varmistaa, että myös pyramidin sisäosiin saadaan valoa, ilmaa ja vehreyttä. Pyramidissa käytetään hyväksi ristiinliimatun tai -pultatun massiivipuuelementin ominaisuutta: jokainen seinä toimii myös palkkina. Moduulin koko on 6 x 12 metriä, ja toistuva yksikkö on kolmesta ja puolesta moduulista pinottu pikkupyramidi. Järjestelmällisen struktuurin rikkovat ensimmäisen kerroksen läpi kulkeva raitiotie, 9.–12. kerroksessa sijaitseva koulu sekä taivaspihat useissa kerroksissa. Pyramidin pohjapinta-ala on 192 x 192 metriä.


Kiiltävä pyöreä rakennus vasemmassa reunassa, kaksi ihmistä laboratoriotakit päällä sisäänkäynnin edessä, aurinkokeräimiä. Havainnekuva

Ruokaa ilmasta
Planetary Architecture: Solar Foods

Solar Foods on energiaomavarainen tehdaskonseptisuunnitelma, jossa ilmasta kaapatusta hiilidioksidista kehitetään bakteerien avulla syötävää proteiinia, Soleinia. Laitos koostuu aurinkoenergiakentästä, CO2-keräinkentästä ja tuotantolaitoksesta. Tehtaan pyöreä muoto optimoi ulkovaipan ja sisätilan suhteen, jotta niin lämmitys kuin jäähdytyskin voidaan minimoida. Julkisivut toimivat aurinkoenergian heijastimena, mikä myös vähentää jäähdytystarvetta kuumissa ilmastoissa. Tehdas valaistaan luonnonvalolla.


Vasemmalla kaavio kerrostalosta, oikealla havainnekuva, etualalla raitiovaunu

Pitkän elinkaaren rakentamista
Avarrus arkkitehdit: Kestävä kerrostalo

Nyt rakennettava ympäristö on elinympäristö myös tuleville sukupolville. Jatkuva purkaminen ja uudelleenrakentaminen kertakäyttömateriaaleista ei ole ekologista. Rakennusmateriaalin, joka päätyy tänään rakennetun rakennuksen runkoon, tulisi olla käytössä vielä sadan vuoden päästä. Kestävässä kerrostalossa käytetään valikoituja massiivirakentamisen ratkaisuja, luonnollisia rakennusmateriaaleja sekä painovoimaista ilmanvaihtoa. Kestävän kerrostalon esikuvia ovat kahden kiven massiivimuuratut tiilirakennukset. Tällä tekniikalla rakennetut talot, kuten töölöläiset 1930-luvun tiilitalot, kuluttavat tutkitusti vähän energiaa. Massiivikivirakentaminen on myös kosteusteknisesti varma ratkaisu ja mahdollistaa rakennukselle omaleimaisen ja aikaa kestävän luonteen.


Mies veistää pajassa isoa hirttä, lattia täynnä lastuja

Talon pitää olla luonnonmukainen eikä taistella luontoa vastaan
Bruno Erat: Teesejä ekologiselle talolle

1. Talo tuottaa itse tarvitsemansa energian ja suojaa itseään esimerkiksi sateelta, tuulelta ja liialliselta lämmöltä. 2. Talo lähiympäristöineen luo yhtä paljon biologisesti aktiivista alaa kuin rakentamisen kautta on menetetty eli noudattaa kompensaatioperiaatetta. 3. Talon tulee kaikilta osin olla osa luonnon kiertokulkua. 4. Talon sisältämän harmaan energian tulee olla kestävässä suhteessa sen elinkaareen, esimerkkinä massiivihirrestä rakennetut elinkaaritalot. 5. Talon tulee olla joustava eli helposti sovitettavissa vaihtuvaan toimintaan tai asukkaiden muuttuvaan tarpeeseen. 6. Vanhan ja uuden rakennuskannan tulee olla harmonisessa, symbioottisessa suhteessa toisiinsa. 7. Talon pitää olla ”luonnonmukainen” eikä taistella luontoa vastaan.


Havainnekuva puurakenteisesta paviljongista, räystäällä Suomen ja Japanin liput

Puu on ainutlaatuinen rakennusmateriaali
Helin&Co Arkkitehdit: Metsä-paviljonki Tokion olympialaisten yhteyteen

Puun emotionaaliset vaikutukset ihmismieleen ovat muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna ainutlaatuiset. Puu on autenttinen ja elävä luonnon tuote, joka vaatii vähän energiaa, sitoo hiilidioksidia ja varastoi lämpöä. Puu on paikallinen materiaali, jota on helppo muokata ja korjata. Metsä Groupin ja Business Finlandin kanssa toteutettu Metsä-paviljongin ydinviesti on se, että Suomessa jalostetaan puuta teollisuuden käyttöön ekologisesti ja kestävästi. Suomen Tokion-suurlähetystön tontille pystytettävässä paviljongissa järjestetään erilaisia tilaisuuksia, ja olympialaisten aikaan se toimii Suomen olympiajoukkueen kokoontumispaikkana. Kun paviljonkia ei enää tarvita Tokiossa, se voidaan purkaa, pakata kontteihin ja kuljettaa seuraavaan kohteeseen.


Puukerrostaloja, ihmisiä kävelee, iltavalaistus. Havainnekuva.

Radikaali muutos hienovaraisin keinoin
L-Arkkitehdit: Hakunilan keskustasuunnitelma

”Me uskomme, että hiilineutraalius vuonna 2035 saavutetaan evoluutiolla, ei vallankumouksella. Esimerkiksi Vantaan kaupungille laatimamme visio ja tiekartta tulevaisuuden Hakunilasta esittää tutun näköisen kaupunkiympäristön, mutta sen innovaatiot sijaitsevat niin sanotusti ’pellin alla’. Tähtäämme tulevissa hankkeissamme pitkäaikaisiin ja joustaviin rakenteellisiin ratkaisuihin, esimerkiksi erilaisiin teollisiin puutuotteisiin ja puisiin runkoratkaisuihin, jotka helpottavat rakennusten kierrätystä ja vähentävät niiden hiilijalanjälkeä. Uskomme, että palvelutalous ja kiertotalous – jotka kattavat kaikki elämän alueet asumisesta työelämään, vapaa-aikaan ja kuluttamiseen – ovat uuden vähähiilisen elämäntavan kulmakiviä.”
havainnekuva: Oladesign


Havainnekuva sisätilasta, lämmin harmaa seinä, puiset kalusteet

Oppia perinteisistä rakennusmateriaaleista
Collaboratorio: Massiivisavirakentaminen

”Uskomme, että meidän arkkitehtien on otettava aktiivinen rooli ja tiedostaa vastuumme rakennusmateriaalien valinnassa: on suunniteltava pintaa syvemmältä. Materiaalien tulee olla kierrätettyjä sekä täysin kierrätettävissä käytön jälkeen. Valmistuksen ja kierrätyksen energiankulutuksen ja CO2-päästöjen tulee olla niukkoja. Käytön aikana materiaalin täytyy vastata tarpeisiimme ja vaatimuksiimme. Uskomme, että massiivisavi, ihmiskunnan vanhimpiin lukeutuva rakennusaine, voi merkittävästi vähentää rakennusteollisuuden hiilidioksidipäästöjä ja parantaa rakennuksen sisäilmaa. Meitä innostaa historia ja ihmiskunnan tila, joka kehittyy kovin hitaasti tekniikan kehitykseen verrattuna. Kehitämme nykyaikaiseen kaupunkiympäristöön joustavia elämisen tiloja luonnollisin, terveellisin ja kestävin ratkaisuin – kauneutta unohtamatta.”


Julistemainen piirros, jossa yläviistosta voimalaitos, ranta ja asuinrakennuksia

Jälkiteolliset ympäristöt luonnolle ja ihmisille
ROOH Studio: Hanasaari 2035 – Fossiiliteollisuuden muistolle

Kaupunkien rakennetut rannat on palautettu luonnontilaisiksi tulvarannoiksi, jotka toimivat luonnollisina puskureina rakennetulle ympäristölle ja samalla virkistysalueina kaupunkilaisille. Luonnonrakennelmista on muodostunut oleellinen osa urbaania infrastruktuuria. Katoilla tuotetaan aurinkoenergiaa. Etätyön ja lyhyempien työpäivien seurauksena ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa kulttuurille ja muille aktiviteeteille, mikä on johtanut yhteisöllisempiin ja aktiivisempiin kaupunkeihin, joissa ulkoelämä kukoistaa. Jälkiteolliset ympäristöt ovat muuttuneet julkisiksi puistoiksi ja kulttuurikeskuksiksi. Alasajettu Hanasaari B -voimalaitos seisoo keskellä puistoa, joka muistuttaa meitä teollisesta menneisyydestämme.


Tutustu kaikkii Future Visions -visualisointeihin tästä linkistä.