Hyppää sisältöön
Kuvakaappaus Instagram-syötteestä, jossa on #karanteenitaidetta-teoksia. Dama con l'unicorno, The Girl with a Pearl Earring, Medusa, Young sick Bacchus, Girl with cat 2 ja The Kiss
Karanteeniteoksista on muodostunut Tiina Ikkoselle lähes harrastus. kuva: Tiina Ikkonen

Poikkeusolojen taide syntyy vessapaperista ja vihanneksista

Museokortin levittämä #karateenitaidetta-haaste on innostanut myös suomalaiset versioimaan tunnettuja taideteoksia sosiaalisessa mediassa.

Museoiden ja gallerioiden kiinniolo on tehnyt taideen harrastajista ainakin hetkeksi myös taiteen tekijöitä: sosiaalisessa mediassa leviävässä karanteenitaidehaasteessa taideklassikoista lavastetaan omia versioita käyttämällä rekvisiittana kotoa löytyviä esineitä.

Myös kriisiä symboloivat tarvikkeet ovat löytäneet tiensä taidehistoriasta tuttuihin kuviin: vessapaperista syntyy tärkätty kaulus, ja siivousmoppi toimii viuhkana tai peruukkina.

Maailmanlaajuiseksi levinneen taidehaasteen alullepanijana pidetään alankomaalaisen Anneleos Officierin Tussenkunstenquarantaine-Instagram-tiliä. Reilussa kuukaudessa Officierin omista karanteenitaideteoksista alkunsa saanut tili on kasvanut yli 120 000 seuraajan yhteisöksi, kun haastetta innostuivat jakamaan muun muassa alankomaalainen Rijksmuseum sekä J. Paul Getty – ja Metropolitan-museot Yhdysvalloissa.

Suomessa haasteen leviämistä on vauhdittanut Museokortti, joka kehottaa julkaisemaan omat versiot tunnetuista taideteoksista #karanteenitaidetta-tunnisteella. Museokortti julkaisee suomalaisten teoksia myös Karanteenitaidetta-Instagram-tilillä. Linkki Instagram-tiliin.

Toipilas on myös karanteenisuosikki 

Taidehaaste on innostanut suomalaiset tekemään kekseliäitä versioita niin ulkomaisista kuin kotimaisistakin klassikoista Gallen-Kallelasta Simbergiin. Yksi suosituimmista on Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888), josta oman tulkintansa teki myös Elina Ylitervo

”En oikeastaan edes harkinnut muita vaihtoehtoja. Aihe sopii tähän aikaan, poikani Iivari oli sopiva malli ja rekvisiitta löytyi helposti kotoa. Lisäksi Helene on ollut lapsuudesta asti suosikkitaiteilijani”, Ylitervo kertoo.

Aluksi syntyivät sommittelun suuret linjat. Kun pöytä ja tuoli oli aseteltu kirjahyllyn eteen ja malli puettu, alkoi Ylitervo tutkia teoksen yksityiskohtia. Hän esimerkiksi halusi, että pöydältä on sininen ja punainen elementti ja jopa vaihtoi kirjojen paikkaa hyllyssä, ettei tausta olisi liian levoton.

”Ajattelen, että pienillä jutuilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta. En kuitenkaan halunnut hinkata kuvaa liikaa, koska mielestäni karanteenitaiteeseen kuuluu readymade-fiilis”, Ylitervo avaa prosessia. 

Rakentamiseen ja kuvaamiseen meni noin puoli tuntia. ”Viisivuotias malli kiritti kuvaamista ilmoittamalla heti alkuun, että ’tää ei kiinnosta mua yhtään.’”

Poikkeusajan huvista muotoilun työkaluksi 

Tiina Ikkoselle karanteeniteoksista on muodostunut lähes harrastus: Hän on toteuttanut Instagram-tililleen jo useita teoksia. Versioitaviksi ovat päätyneet Ikkosen suosikkitaiteilijat, kuten Klimt ja Toulouse-Lautrec, osa teoksista taas on ollut entuudestaan tuntemattomia. 

Ikkonen aloittaa teoksen rakentamisen esimerkiksi väristä, tietystä yksityiskohdasta tai kun huomaa, että jokin kotoa löytyvä esine voisi mallintaa maalauksessa olevaa esinettä. Lavasteet alkavat hiljalleen kasautua teosten sommitelmiksi rekvisiittaa lisäilemällä.

”Kuvakulmaa ja valaistusta pohdin myös jonkin verran, mutta en panosta niihin samalla tavalla kuin esineistä ja ilmeistä nousevaan huumoriin”, Ikkonen kertoo.

Osa versioinneista on syntynyt jopa vartissa, välillä ideasta lavastamiseen, kuvakulman säätämiseen ja ilmeiden viilaamiseen on saattanut mennä tuntikin.

”Pidempi aika on mennyt esimerkiksi Dama con l’unicorno -teokseen, sillä kuvakulmaa, yksisarvisen asentoa ja vilttejä piti asetella tarkemmin”, Ikkonen avaa renessanssimaalauksen toisinnon syntyä.  

Samalla on tullut perehdyttyä taidehistoriaan. Ikkonen on päätynyt selailemaan arkistoja ja googlaamaan eri aikakausien maalauksia ja tyylejä. Poikkeusajan haaste on inspiroinut myös ammatillisesti: Ikkonen työskentelee palvelumuotoilun parissa ja hyödyntää työssään erilaisia luovia ja muotoilun menetelmiä.

”Tämä karanteenitaiteilu on ehdottomasti yksi uusi menetelmä omaan työkalupakkiin.”

Myös Museokortin juuret Alankomaissa

Museokortti on ollut käytössä Suomessa vuodesta 2015. Vuoden kerrallaan voimassa olevan kortin ostamalla pääsee vierailemaan noin 300 museoon ympäri maata ilman erillistä pääsymaksua. Kortti on tehnyt suomalaisista ahkerampia museokävijöitä: järjestelmän perustamisesta saakka suomalaiset museot ovat rikkoneet kävijäennätyksensä joka vuosi. Vuonna 2019 museoissa vierailtiin 7,6 miljoonaa kertaa.

Taidehaasteen tavoin myös Museokortin esikuva löytyy Alankomaista, missä Museumkaart-järjestelmä perustettiin jo 1980-luvun alussa. Myös esimerkiksi Sveitsissä on käytössä maanlaajuinen Museumspass. 

Alankomaiden Museumkaart kertoo sivuillaan, että tällä hetkellä yli 1,4 miljoonaa alankomaalaista omistaa museokortin, mikä tarkoittaa hieman yli 8 prosenttia maan väkiluvusta. Museokortteja on Suomessa väkilukuun suhteutettunakin hieman vähemmän: kortteja on myyty tähän mennessä 265 000, eli kortin omistaa reilu 5 prosenttia suomalaisista.

Viime vuonna Museokortilla tehtiin Suomessa 1,4 miljoonaa museokäyntiä. Eniten kortilla vierailtiin Ateneumin taidemuseossa, josta useimmat karanteenihaasteessakin versioidut suomalaiset teokset löytyvät.

Kokoelmiin voi tutustua myös verkossa. Ateneum muodostaa yhdessä nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kanssa Kansallisgallerian. Kävijämäärät Kansallisgallerian yhteisessä verkkokokoelmassa ovat museoiden ollessa kiinni maalis-huhtikuussa tuplaantuneet verrattuna tämän vuoden tammi-helmikuuhun, kertoo verkkotuottaja Taika Dahlbom.

“Syy käyttäjämäärien nousuun ei kuitenkaan todennäköisesti ole vain #karanteenitaidetta-haaste, vaan myös se, että taiteen kuluttajat hakeutuvat verkkogallerioiden ääreen taiteesta nauttimaan ja opettajat käyttävät verkkotaidetta opetusmateriaalina. Olemme myös saaneet mukavasti huomiota mediassa esimerkiksi Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla”, Dahlbom avaa.

Myös Schjerfbeckin Toipilas on kuulunut Ateneumin kokoelmaan jo yli sata vuotta: Suomen Taideyhdistys osti maalauksen pian sen valmistumisen jälkeen, vaikka Pariisissa kiitellyn teoksen vastaanotto kotimaassa olikin aluksi ristiriitainen. Teknistä suoritusta arvostettiin, mutta teosta pidettiin liiankin realistisena.

 Tarkemmat ohjeet #karanteenitaidetta-haasteeseen osallistumisesta löytyvät museot.fi-sivustolta. Parhaat haasteeseen huhtikuun loppuun mennessä osallistuneet teokset palkitaan Museokorteilla.

Linkki museot.fi:n Karanteenitaidetta-sivustolle.

Teksti: Essi Oikarinen