Hyppää sisältöön
Amos Rex -museon työmaa syksyllä 2017. Museon lasipalatsin sisäpihalla olevat kummut nousevat hiljalleen rakentamisen edetessä.
Amos Rexin työmaa Helsingissä syyskuussa 2017. JKMM:n suunnittelema museo avattiin elokuussa 2018. kuva: Miina Jutila

Kysely koronan vaikutuksista osoitti arkkitehtuurin alan tarvitsevan tukea mutta suhtautuvan tulevaan optimistisesti

Huhtikuun lopussa opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kyselyn koronaviruspandemian ja sen pitkittymisen vaikutuksista taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoiden toimintaan. Kyselyn tarkoituksena oli ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista myös arkkitehtuurin toimialalla, jotta mahdolliset tukitoimet voidaan kohdistaa oikein.

Koronapandemia ja sen aiheuttama poikkeustilanne ovat koetelleet osaa taiteen ja kulttuurin toimialasta rajusti. Jotta tilanteesta saataisiin tarpeeksi tietoa nopeiden johtopäätösten ja politiikkatoimien muodostamiseksi, opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kyselyn poikkeustilanteen vaikutuksista. 

Kaksiosaisessa kyselyssä pyydettiin arviota vaikutuksista tilanteen alkuvaiheessa, toukokuun loppuun mennessä, sekä tilanteen pitkittyessä kesäkuukausien yli. Ministeriön pyynnöstä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo käsitteli arkkitehtuurin alan vastaukset ja laati niiden pohjalta raportin.

Arkkitehtuurin alalta kyselyyn tuli 44 vastausta. Vastaajien määrä suhteutettuna muihin taiteen ja kulttuurin aloihin oli melko vaatimaton, ei kuitenkaan poikkeuksellisen alhainen. Vastaajiin lukeutui toimijoita niin julkisyhteisöistä, yhdistyksistä, säätiöistä kuin yrityksistä sekä yksityishenkilöitä. Vastausten analysointia hankaloitti toimijatyyppien erilaisuus ja esimerkiksi kustannusvaikutusten mittakaavaerot.

Arkkitehtuuri on luonteeltaan pitkäkestoista, ja koronan aiheuttamia välittömiä talousvaikutuksia on kyselyn perusteella melko vähän, toisin kuin esimerkiksi esiintyvien taiteiden aloilla. Käynnissä olevat rakennushankkeet pysäytetään harvoin välittömästi. Sen sijaan vastausten perusteella alan tulevaisuusnäkymiin vaikuttaa voimakkaasti yleinen talouden kehitys: jos maan taloudella menee huonosti, rakentaminen pysähtyy ja arkkitehtien työt loppuvat. Arkkitehtuurin ala on suhdanneherkkää, mikä on karvaasti koettu muun muassa 1990-luvun laman aikana.

Arkkitehtuurin ala kaksijakoisen tulevaisuuden edessä

Vastaukset olivat kaksijakoisia: suurin osa vastaajista koki, että työtehtävät ovat toteutuneet suunnitellusti ja toiminta on jatkunut tavalliseen tapaan, mikäli etätöihin siirtymistä ei oteta huomioon, kun taas osalle toimijoista tilanne on jo aiheuttanut suuria vaikeuksia. Keskimäärin koronapandemian vaikutus arkkitehtuurin alaan ei ole vielä ollut dramaattinen. 

Arkkitehtuurin alan toimijat eivät kuitenkaan ole immuuneja poikkeustilanteen vaikutuksille. Kevään aikana hankkeita on keskeytynyt ja osalla toiminta on pysähtynyt, kun yritykset eivät halua investoida tai ostaa palveluja ja asiakkaiden keskuudessa vallitsee epätietoisuus tulevasta. Tilanteen uskotaan kuitenkin helpottuvan, kun usko markkinoihin palautuu. 

Vaikka toteutuneet varotoimet ovat osittain parantaneet näkymiä, monen tulevaisuus on vielä auki. Heikommassa asemassa olevat toimijat joutuvat pienentämään yrityksen toimintaa. Varsinkin pienillä toimijoilla toiveissa on joko tilanteen nopea normalisoituminen tai koronatuen saaminen, sillä poikkeusolojen vallitessa kesän ja syksyn liikevaihtoennusteet vaikuttavat huolestuttavilta.

Henkilöstösupistukset osoittavat koronan kovemman puolen

Osalla vastaajista hankkeiden keskeytyminen on johtanut lomautuksiin. Erityisesti pieniä toimijoita koskevien suunnittelutöiden, kuten yksityisten pientalojen aloittaminen on pantu jäihin. Useimmilla vastaajilla toiminta jatkuu nykyisten toimeksiantojen osalta, mutta uudet toimeksiannot uhkaavat lykkäytyä, kun asiakkaat ovat varovaisia tilaamaan uutta. Tilanteen pitkittyminen onkin suurin huolenaihe.

Hankkeiden peruuntuminen, museoiden ja näyttelyiden sulkeutuminen sekä harrastustoiminnan pysäyttäminen ovat laskeneet joidenkin arkkitehtuurin alan toimijoiden tulot pahimmillaan nollaan. Ratkaisuna kiperään tilanteeseen kiinteitä kuluja on pyritty karsimaan ja henkilöstöä on jouduttu lomauttamaan tai irtisanomaan. Suunniteltuja uusia rekrytointeja on jäädytetty.

Valtioneuvoston asettamat poikkeusolojen rajoitustoimet ovat osin estäneet alan normaalia toimintaa. Liikkumisrajoitukset ovat vaikeuttaneet uusien hankkeiden suunnittelutyön aloitusta, kun tonttiin tai kohteeseen ei ole päässyt tutustumaan. Kokoontumisrajoitukset puolestaan ovat hidastaneet kaupunkisuunnittelussa kaavojen lainvoimaiseksi saamista, koska toimielinten kokouksia on siirretty ja osallistamistapahtumia on peruttu. Myös työmaakäyntejä ja -kokouksia on ollut hankala järjestää. 

Uudenlainen tilanne vaatii uudenlaisia käytäntöjä 

Osa vastaajista on noudattanut työssään hallituksen suositusta etätyöskentelyyn siirtymisestä. Heistä osa on kokenut etätyön suorastaan parantavan työtehoa. 

Osalle vastaajista etätöihin siirtyminen on ollut hankalaa tai jopa mahdotonta. Arkkitehtuurin alalla työskentely edellyttää usein suurinäyttöisiä tietokoneita ja kalliita ohjelmistolisenssejä, joita kotikoneilla ei ole. Etätöihin tarvittavien työkalujen hankkiminen ja päivittäminen on vienyt rahaa ja arvokasta työaikaa. Arkkitehtuurin alan suunnittelutyössä sosiaalisen etäisyyden pitäminen on vaikeaa myös siksi, että suunnittelutyö on luonteeltaan ryhmätyötä. 

Suurin osa vastaajista on ottanut tehtäväkseen digitaalisten palvelujen kehittämisen poikkeusolojen aikana. Käytännössä kehittämiseen on kuulunut siirtyminen etätöihin ja -palavereihin sekä asiakastapaamisten ja -palvelun järjestämistä etänä. Vain muutama vastaajista kertoi, ettei digitaalisia palveluita tulla kehittämään ainakaan toistaiseksi, sillä toimijan tarjoama palvelu on suunnitteluosaamista ja suunnittelutyötä, jota on vaikeaa järjestää etänä.

Kyselyn vastausten perusteella arkkitehtuurin ala voi tässä poikkeuksellisessa tilanteessa kuitenkin verrattain hyvin. Tukitoimia tarvitsevat kipeimmin pienet toimijat, ja arkkitehtuurin alalla ammatinharjoittajia ja pieniä toimistoja on paljon. Osa alan toimijoista lukeutuu taide- ja kulttuurialojen tukitoimien piiriin, osa yritystukien. Hiljattain avatut uudet tukimahdollisuudet tuovat toivottavasti helpotusta myös arkkitehtuurin alalle.