Hyppää sisältöön
Pikkutyttö seisoo katoksen alla keltaisen naisten turvakodin sisäpihalla.
Hollmén Reuter Sandman Arkkitehtien suunnittelema Naisten turvakoti KWIECO Tansaniassa (2015). kuva: Hollmén Reuter Sandman Arkkitehdit / Ukumbi NGO

Suomi voisi olla rauhaa edistävän arkkitehtuurin edelläkävijämaa

Loppuvuodesta 2019 Brysselissä järjestettiin Spaces of Peace -konferenssi, joka tarkasteli arkkitehtuuria rauhan näkökulmasta. Tilasuunnittelija Heini Lehtisen tuottama tilaisuus oli osa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa, ja Archinfo oli yksi tapahtuman kumppaneista. Keskustelu aiheen tiimoilta jatkuu, kun konferenssin puhujat kokoontuvat helmikuun lopussa Helsingissä.

Kun sodan tuhoamia alueita jälleenrakennetaan, tarvitaan arkkitehtuuria – mutta tukeeko uusi kaupunki tulevaa yhteiseloa? Onko sillä väliä, neuvotellaanko rauhanehdoista ikkunattomassa ketjuhotellin kokoushuoneessa vai luonnon keskellä?

Heini Lehtisen puolivartalokuva.
”Rauhan elementit rakennetussa ympäristössä ovat hyvin pitkälti samat kuin terveyttä ja hyvinvointia edistävät elementit”, toteaa Heini Lehtinen. kuva: Vita June

Rakennetut ympäristöt voivat edistää rauhaa ja yhteiskunnan vakautta, mutta tilojen ja rauhan suhdetta ei ole juurikaan tutkittu, havaitsi yhteiskunnalliseen muotoiluun ja tilaterveyteen erikoistunut Heini Lehtinen muutama vuosi sitten. Arkkitehtuurin ja konfliktin välistä suhdetta sen sijaan oli käsitelty tutkimuksissa ja arkkitehtuurin ja taiteen yhtymäkohdissa.

”Konfliktia ja sotaa täytyy ymmärtää, jotta pystyy käsittelemään rauhaa, mutta kaipasin rakentavia näkökulmia arkkitehtuurin ja rauhan suhteesta”, Lehtinen sanoo. Hän ideoi Spaces of Peace -konferenssin, joka yhdistäisi aiheesta kiinnostuneita eri alojen asiantuntijoita ja toimisi keskustelunavauksena rauhan arkkitehtuurista.

Lehtinen on työssään erikoistunut tilaterveyteen – eli siihen, miten rakennetut ympäristöt vaikuttavat terveyteen ja psyykkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Hän päätyi arkkitehtuurin ja rauhan kysymysten pariin ollessaan osana Designmuseon Enter and Encounter -näyttelyn kuraattoriryhmää. Lehtinen kutsui näyttelyn oheisohjelmaan vieraakseen Crisis Management Initiative CMI:n ohjelmajohtaja Itonde Kakoman, joka oli pohtinut rauhanvälityksen fyysisiä tiloja muotoilun näkökulmasta.

”Tästä keskustelusta aihe syveni esimerkiksi konfliktinjälkeiseen jälleenrakentamiseen ja polarisaatiota ja yhteiskunnallisia jännitteitä ehkäisevään rakennettujen ympäristöjen suunnitteluun”, kertoo Lehtinen.

Rauhan elementit ovat hyvinvoinnin elementtejä

Kaupungistuminen ja tulevaisuudessa ilmastopakolaisuus tuovat yhä enemmän ihmisiä tiiviisti rakennettuihin kaupunkeihin, jolloin myös erilaiset mielipiteet kärjistyvät ja voivat johtaa jännitteisiin. Konfliktialueilla, joilla kaupungit on osittain tai kokonaan tuhottu, uudelleenrakentamisen on tuettava kestävän rauhan säilymistä.

”Rauhan elementit rakennetussa ympäristössä ovat hyvin pitkälti samat kuin terveyttä ja hyvinvointia edistävät elementit. Kummassakin on kyse rakennetun ympäristön laadusta – siitä, miten ympäristö mahdollistaa puhtaan ilman, veden ja ravinnon saannin tai valon, liikkumisen, luontoyhteyden ja sosiaalisen kanssakäymisen. Tärkeää on myös, miten ympäristöt sallivat vapauden ja suojan kokemuksen sekä kontrollintunteen omasta elämästämme, miten kauneuden kokemus avautuu toivon tunteeksi ja miten ympäristömme tukevat esimerkiksi tasa-arvoa”, Lehtinen kuvailee.

Tilat, jotka eivät toimi kuten pitäisi, aiheuttavat ärtymystä ja epäluottamusta, mikä puolestaan johtaa helpommin konflikteihin ihmisten välillä. Turvallinen ympäristö luo luottamusta ja toiveikkuutta ja saa meidät suhtautumaan samoin myös muihin ihmisiin.

Lehtisen mukaan ”Dubai-tyyppinen” rakentaminen, joka ei perustu alueen omiin perinteisiin, rakennustapoihin ja elämäntapaan, yleensä lisää epätasa-arvoa eikä ole tasapainossa ympäristön kanssa.

”Arkkitehtuurin tarkastelu rauhan näkökulmasta on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Herää kysymys, pitäisikö rakennettujen ympäristöjen olla jopa osa turvallisuuspolitiikkaa”, miettii Lehtinen.

Brysselissä keskusteltiin rauhan tiloista

Viime marraskuun Spaces of Peace -konferenssin tavoitteena oli tuoda yhteen eri alojen asiantuntijoita.

”Koska emme voineet olettaa, että kaikki yleisössä tuntevat tilan käsitteen tai esimerkiksi sitä, miten konfliktinratkaisu toimii, oli tärkeää aloittaa perusasioista. Miten tila vaikuttaa meihin? Miten kaupunki voidaan jälleenrakentaa? Miten rauhanvälitys toimii?” Lehtinen kertoo.

Puhujiksi oli kutsuttu arkkitehdit Esa Laaksonen ja Helena Sandman Suomesta, Hollannissa asuva syyrialainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Bengin Dawod ja suomalaistaustainen, Turkissa asuva konfliktinratkaisun asiantuntija Miriam Bensky. Kaikki toivat alustuksissaan esille erilaisia näkökulmia rauhan tiloihin.

Esa Laaksonen käsitteli Peter Zumthorin hahmottelemia arkkitehtuurin erilaisia tunnelmia ja ehdotti niiden pohjalta rauhanvälitykselle sopivaksi tilaksi esimerkiksi luonnon keskellä sijaitsevaa, espanjalaisen Nieto Sobejano Arquitectos -toimiston suunnittelemaa Arvo Pärt -kulttuurikeskusta. Viron Laulasmaalla sijaitseva keskus avautui yleisölle loppuvuodesta 2018.

Helena Sandman puolestaan nosti esiin empatian tarpeen ja esitteli Hollmén Reuter Sandman Arkkitehtien Tansaniaan suunnitteleman naisten turvakoti KWIECOn (2015), joka suunniteltiin yhdessä rakennuksen käyttäjien kanssa.

Valokuvantarkka havainnekuva syyrialaisesta katunäkymästä, etualalla hedelmäkauppias, tien toisella puolella kahvila.
Bengin Dawod, The Soul of the City, 2018.

Bengin Dawod esitteli palkittua The Soul of the City -suunnitelmaansa syyrialaisen Aleppon kaupungin jälleenrakentamisesta. Dawod lähestyy tuhottua kaupunkia mahdollisuutena rakentaa tilalle entistä parempaa, myös tulevaisuuden ekologisiin haasteisiin vastaavaa kaupunkitilaa.

Miriam Bensky taas pohti rauhanneuvottelujen tiloja. Rauhanvälityksen ajatellaan usein tapahtuvan puolueettomissa maissa ylellisissä kartanoissa ja linnoissa, mutta todellisuudessa neuvottelut käydään esimerkiksi helposti saavutettavien ketjuhotellien ikkunattomissa juhla- ja neuvottelutiloissa. Neuvotteluja koskevat ohjeet keskittyvät usein protokollaan eli siihen, miten asiat etenevät – eivät niinkään siihen, miten tilat potentiaalisesti vaikuttavat neuvottelujen lopputulokseen.

Suomesta löytyy pohjaa rauhaa edistävälle arkkitehtuurille

Lehtinen on havainnut, että rauhaan liittyvät teemat nousevat usein esiin pirstaloituneesti esimerkiksi keskustelussa tilaterveydestä tai ilmastonmuutoksesta. Myös ympäristön, terveyden ja hyvinvoinnin tutkijat saattavat sivuta aihetta. Arkkitehtuurin kentällä aihepiiri näkyy tämänvuotisen Venetsian arkkitehtuuribiennaalin teemassa ”How will we live together?”.

”Rauha käsitetään helposti niin laajaksi ja absoluuttiseksi käsitteeksi, että on vaikeaa nähdä rauhan mahdollisuutta omassa työssään – tai itseään rauhan rakentajana”, Lehtinen pohtii.

Lehtisen mukaan arkkitehdit voivat edistää rauhaa nostamalla sosiaalisen, kulttuurisen ja ympäristön kestävyyden sekä ympäristöpsykologian suunnittelun keskiöön.

”’Miten voin auttaa?’ on kysymys, joka olisi hyvä kysyä useammin. Myös kuuntelutaitoa tarvitaan, niin tilaajilta kuin arkkitehdeilta”, Lehtinen sanoo. ”Rauhaa edistävän arkkitehtuurin suunnittelulla on selviä yhtymäkohtia muun muassa co-designiin eli yhteissuunnitteluun.”

Lehtisen mukaan Suomessa lähtökohdat toimia rauhan ja arkkitehtuurin edelläkävijänä ovat erinomaiset, sillä Suomi on yksi maailman vakaimmista valtioista ja tunnettu sosiaalisesti kestävästä yhteiskunnasta. Hän muistuttaa, että Suomesta löytyy jo nyt rauhan edistämiseen liittyvää arkkitehtuuriperinnettä.

”Suomalainen hyvinvointivaltion rakentamiseen liittyvä arkkitehtuuri heijastelee vahvasti sosiaalista, kulttuurillista, ympäristöllistä ja taloudellista tasa-arvoa. Nämä ovat myös vakaan, rauhaa edistävän rakennetun ympäristön perusperiaatteita.”

Spaces of Peace -konferenssi esitys: lavalla viisi ihmistä keskustelemassa. Heidän takana olevalle valkokankankaalle on heijastettu havainnekuvia kaupungista.
Heini Lehtinen moderoi Spaces of Peace -konferenssia. Lavalla Heini Lehtinen (oik.), Miriam Bensky, Helena Sandman, Begin Dawod ja Esa Laaksonen. kuva: Kaisa Ahvonen / Finnish Cultural Institute for the Benelux

Rauhan arkkitehtuuri tarjoaa yhteisen vision tulevaisuudelle

Rauhantutkimuksen parissa toimivien tausta saattaa olla esimerkiksi teologiassa tai politiikantutkimuksessa, mutta Lehtisen mukaan holistinen näkemys saattaa jäädä puuttumaan. Rauhaa ja vakautta edesauttavien rakennettujen ympäristöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan strategista näkemystä, yhteistyötä ja positiivisia tulevaisuusvisioita nykyisiin ongelmiin keskittymisen sijaan.

”Millaista tulevaisuutta varten rakennamme ja mitä haluamme tulevaisuudelta? Miten varautua tulevaisuuden uhkiin ja riskeihin, mutta samalla nähdä ne myös mahdollisuuksina?” Lehtinen kysyy.

Arkkitehtuurin soveltaminen diplomatian keinona vaatii myös poliittista tahtoa ja päätöksiä sekä rahoitusta niin Suomessa kuin muuallakin.

“Rauhanvälityksen tilojen ja arkkitehtuurin tutkimuksen ympärille voisi rakentaa useammankin väitöskirjatutkimuksen. Aihepiiriä voisi käsitellä opiskelijaprojekteina arkkitehtuurin opinnoissa. Suunnittelutyöryhmiin voitaisiin ottaa mukaan myös esimerkiksi konfliktinratkaisun asiantuntijoita tai psykologeja. Tarvitaan poikkialaisia työpajoja, keskustelua, luonnoksia, prototyyppejä, visioita, visualisointeja, unelmia ja tavoitteita”, Lehtinen hahmottelee.

Marraskuisen Spaces of Peace -konferenssin yhdistämä asiantuntijajoukko on jatkanut keskustelua rauhan ja arkkitehtuurin kytköksistä. Ryhmä kokoontuu vapaamuotoisesti Helsingissä helmikuun lopussa. Agendalla on pohtia, miten yhteistyötä lisäämällä voidaan edistää rauhan päämääriä niin arkkitehtuurin ja muotoilun ammattilaisten omassa työssä kuin poikkialaisena yhteistyönäkin.

Brysselissä 21. marraskuuta 2019 järjestetty Spaces of Peace – Architecture as Contextual Diplomacy -konferenssi tarkasteli arkkitehtuuria rauhan näkökulmasta (lue tapahtumailmoitus sivuiltamme täältä). Tilaisuuden ideoi ja moderoi tilaterveyteen erikoistunut suunnittelija Heini Lehtinen. Tapahtuman pääyhteistyökumppani oli Suomen Benelux-instituutti, ja konferenssi toteutettiin yhteistyössä Suomen Belgian-suurlähetystön, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon ja Lehtisen oman Raven & Wood Agencyn kanssa. Lehtinen työskentelee tällä hetkellä Archinfossa arkkitehtuuripoliittisen ohjelmatyön asiantuntijasihteeristössä.

Teksti: Essi Oikarinen, Karolina Toivettula
Haastattelu: Miina Jutila