Hyppää sisältöön
Alvar Aalto -mitallin viisihenkinen jury seisoo tiiliseinän edessä.
Alvar Aalto -mitalin tuomaristo Enrique Sobejano (vas.), Anu Puustinen, Jan Utzon, Pia Ilonen ja Gunnar Heipp. kuva: Daniele Burlando

Alvar Aalto -mitalin saaja julkistetaan kesäkuussa – mitalistin valitsee nimekäs jury

Alvar Aalto -mitali jaetaan 8.6.2020 Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa. Juryn jäsenet ovat arkkitehti Enrique Sobejano Espanjasta, diplomi-insinööri, kaupunkisuunnittelija Gunnar Heipp Sveitsistä sekä arkkitehdit Pia Ilonen ja Anu Puustinen Suomesta. Tuomariston puheenjohtajana toimii arkkitehti Jan Utzon Tanskasta. Tuomaristo kokoontui Helsinkiin 1.–2.2. valitsemaan ehdokasta.

Akateemikko Alvar Aallon nimeä kantava ja hänen suunnittelemansa mitali on perustettu vuonna 1967 kunnioittamaan luovaa arkkitehtonista työtä. Mitali voidaan antaa elossa oleville henkilöille, jotka ovat erittäin merkittävällä tavalla ansioituneet luovan arkkitehtuurin alalla. 

”Alvar Aallon moderni humanismi avaa paljon mahdollisuuksia. Tuomaristo on käynyt vilkasta keskustelua siitä, miten eri tavoin Aallon henkinen perintö nykyarkkitehtuurissa elää. Suuresta ehdokkaiden määrästä olemme päätyneet valitsemaan hyvin erityislaatuisen mitalistin”, tuomariston puheenjohtaja Jan Utzon sanoo. 

Alvar Aalto -mitalistin töitä esitellään Arkkitehtuurimuseon studiossa 9.6.–16.8.2020.

Kansainvälisesti arvostetun mitalin ovat perustaneet vuonna 1967 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen rakennustaiteen museo (nyk. Arkkitehtuurimuseo) ja Rakennustaiteen seura. Mitalitoimikuntaan kuuluvat myös Alvar Aalto -säätiö ja Helsingin kaupunki. Mitali jaetaan kolmen vuoden välein. Tutustu Alvar Aalto -mitalilla palkittuihin ja palkintolautakuntiin Alvar Aalto -säätiön sivustolla tästä linkistä.


Gunnar Heipp (s. 1970) valmistui Karlsruhen ja Trondheimin yliopistoista pääaineenaan maa- ja vesirakentaminen sekä liikenne- ja kaupunkisuunnittelu. Hän on toiminut muun muassa Münchenin MVG -kuljetusyhtiön strategisena johtajana, vastaten yhtiön infrastruktuuri-, e-mobility- ja kaupunkisuunnitteluhankkeista. Heipp toimii nykyisin kaupunki-, liikenne- ja aluesuunnittelun professorina Sveitsissä (Hochschule Rapperswil HSR). 

Pia Ilonen (s. 1957) perusti arkkitehtitoimisto Tallin vuonna 1995 saatuaan tehtäväksi Helsingin Lasipalatsin restaurointisuunnittelun yhdessä yhtiökumppaniensa kanssa. Siitä lähtien toimisto vastasi useiden Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten peruskorjauksista. Ilonen on tullut tunnetuksi myös avoimen loft-asuntokonseptin kehittäjänä, minkä lisäksi hänet kutsuttiin Venetsian biennaalin 2018 ”Freespace” päänäyttelyyn. Ilosen uusi ILO-arkkitehdit aloitti toimintansa hiljattain. 

Anu Puustinen (s. 1974) perusti Ville Haran kanssa Avanto Arkkitehdit Pyhän Laurin kappelin avoimen suunnittelukilpailun voiton myötä vuonna 2004. Toimiston kansainvälisesti tunnetuin työ on Löyly. Avanto Arkkitehdit on saanut lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja: muun muassa Suomi-palkinto, A+Awards ja Chicaco Athaneum International Architecture Award.

Enrique Sobejano (s. 1957) opiskeli arkkitehtuuria Madridissa ja New Yorkissa. Hän toimii Berliinissä (Universität der Künste Berlin) arkkitehtuurin professorina sekä Nieto Sobejano Arquitectos -toimiston osakkaana yhdessä arkkitehti Fuensanta Nieton kanssa. Vuoden 2015 Alvar Aalto -mitalin saanut arkkitehtipari vaikuttaa Madridista ja Berliinistä käsin. Kolmekymmentä vuotta toiminut toimisto on laaja-alaisessa tuotannossaan erikoistunut näyttely- ja museorakennuksiin sekä vaativiin korjauksiin.

Jan Utzon (s. 1944) työskenteli valmistumisensa jälkeen useissa arkkitehtitoimistoissa Tanskassa ja ulkomailla. Vuodesta 1975 lähtien hän työskenteli isänsä perustamassa Utzon Architects -toimistossa. Vuonna 1983 valmistunut Kuwaitin parlamenttirakennus on yksi hänen päätöistään, minkä lisäksi myös teatteritaiteen keskus Tanskan Esbjergissä on Utzonin käsialaa. Utzon Architects on vastannut Sydneyn oopperatalon peruskorjauksen suunnittelusta vuodesta 1999 lähtien.