Mind-Building-teemojen esittelytekstit suomeksi

Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Suomen paviljongin vuoden 2018 näyttely Mind-Building on esillä Helsingin keskustakirjasto Oodissa 20.3.–28.4.2019. Näyttelyn teemaesittelyt on käännetty suomeksi uutta esityspaikkaa varten, ja ne ovat luettavissa tällä sivulla. Englannin- ja italienkieliseen katalogiin voi tutustua kokonaisuudessaan katalogin sivuilla tästä linkistä.

Oikolinkit teemoihin:

• Hope and Pleasure – Toivoa ja mielihyvää
• Human Potential – Ihmisessä piilevä voima
• Mating Calls – Soitimella
• L'Atalante
• Option 4F – Vaihtoehto 4F
• The Popular Monument – Kansan monumentti
• The Library is Alive! – Kirjasto elää!
• Placemaking – Paikantekoa
• Soft Fulcrum – Pehmeä ydin
• People Make the Library – Ihmiset tekevät kirjaston
• Your Next Living Room – Seuraava olohuoneemme

Hope and Pleasure
Toivoa ja mielihyvää

Kallion kirjasto, Helsinki, 1914
Karl Hård af Segerstad
Peruskorjaus Arkkitehtuuritoimisto Valvomo 2017

Rikhardinkadun kirjasto, Helsinki, 1881
Theodor Höijer 1881

Suomen ensimmäiset julkiset kirjastot rahoitettiin varainkeruulla ja mesenaattien avulla. Kirjastoliikkeen edistämistä arvostettiin ja kirjastojen arkkitehtuurin haluttiin heijastelevan yhteiskunnallista kehitystä ja uskoa sivistyksen voimaan.

Monia varhaisia kirjastorakennuksia pidetään sijaintinsa tai jäykän tilajakonsa vuoksi vanhentuneina, mutta useita on voitu uudistaa palvelemaan nykyaikaisen kirjaston toiminnallisia tarpeita. Rikhardinkadun ja Kallion kirjastot Helsingissä edustavat kirjastoarkkitehtuuria, joka on sopeutunut jatkuvaan muutokseen kadottamatta kuitenkaan alkuperäistä, vetovoimaista tunnelmaansa.

Human Potential
Ihmisessä piilevä voima

Viipurin kaupunginkirjasto, 1935
Alvar Aalto
Restaurointi Viipurin kirjaston Suomen restaurointiyhdistys ja Arkkitehdit Mustonen 2014

Töölön kirjasto, Helsinki 1970
Aarne Ervi
Restaurointi Arkkitehdit Mustonen 2016

Viipurin kirjastosta muodostui Alvar Aallon ja hänen toimistonsa kansainvälinen läpimurto. Kirjaston suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuonna 1927, ja yleisölle kirjasto avautui vuonna 1935. Aallon arkkitehtuuri siirtyi kirjaston suunnittelun aikana, ensimmäisten luonnosten ja rakennuksen valmistumisen välillä, klassismista funktionalismiin. Viipurin kirjasto oli Suomen ensimmäinen avokokoelmakirjasto, ja siellä oli myös ensimmäinen lastenosasto.

Vuonna 1970 valmistuneella, Aarne Ervin suunnittelemalla Töölön kirjastolla on monia yhtymäkohtia Aallon Viipurin kirjaston arkkitehtuuriin. Töölön kirjasto oli samaan tapaan ultramoderni omassa viitekehyksessään, ja rakennus on vastaavasti valkoinen objekti puistossa. Myös tapa, jolla kirjaston tilat muodostavat soljuvan, toisiinsa limittyvän tilasarjan, noudattaa samanlaista logiikkaa kuin Viipurissa. Sekä Viipurin kirjaston että Töölön kirjaston restaurointisuunnitelmista on vastannut arkkitehti Tapani Mustonen.

Mating Calls
Soitimella

Tampereen pääkirjasto Metso, 1986
Raili ja Reima Pietilä

Reima and Raili Pietilä’s entry for the Tampere Main Library architectural competition, held in 1979, was titled “Cooing Images”. The sculptural, anthropomorphic forms of the design were derived from the bird species Tetrao urogallus, the black grouse, in Finnish ‘metso’, which is associated with strong mythological powers in Finnish folklore.

The Pietiläs’ original, organic architecture created much controversy within the professional circles, and the new library building was widely considered too eccentric, costly and self-referential. Today, Metso Library has become a symbol and a much-loved landmark in the city of Tampere.

Tampereen pääkirjaston suunnittelusta järjestettiin vuonna 1979 arkkitehtuurikilpailu. Raili ja Reima Pietilän kilpailuehdotuksen nimimerkki oli ”Soidinkuvat”. Suunnitelman veistoksellisten, eläimellisten muotojen innoittaja oli metsiemme mahtava kanalintu metso, johon on suomalaisessa kansanperinteessä liitetty monia myyttisiä voimia.

Aikanaan Pietilöiden omaperäinen, orgaaninen arkkitehtuuri sai ammattipiireiltä ristiriitaisen vastaanoton. Monet pitivät uutta kirjastorakennusta liian erikoisena, kalliina ja huomiohakuisena. Nykyisin pääkirjasto Metso on rakastettu maamerkki ja sillä on vahva symbolinen merkitys Tampereen kaupungille.

L’Atalante

Kuhmon kaupunginkirjasto, 1988
Arkkitehti Jyrki Tasa / Arkkitehdit NRT

Kuhmon kaupunginkirjaston suunnitelma pohjautuu vuonna 1984 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka nimimerkki ”Atalante” oli peräisin Jean Vigon elokuvasta vuodelta 1934. Arkkitehti Jyrki Tasa on kertonut, miten hän ajatteli uuden kirjaston tuovan kuhmolaisille laivalasteittain tietoa ja taidetta samaan tapaan kuin elokuvan jokilaiva L’Atalante.

Kuhmon kaupunginkirjasto on yksi harvoista postmodernismia edustavista kirjastorakennuksista Suomessa.

Option 4F
Vaihtoehto 4F

Vallilan kirjasto, Helsinki 1991
Juha Leiviskä ja Asta Björklund / Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA

Vallilan kirjasto on arkkitehti Juha Leiviskän mukaan ensimmäinen rakennus, jossa hän onnistui kiteyttämään ajatuksensa arkkitehtonisen muodon vapaudesta. Kirjaston ja päiväkodin muodostama ympäristöään kunnioittava kokonaisuus sijaitsee pienellä tontilla suojellun Puu-Vallilan reunalla. Varhaisemmissa luonnoksissa kirjastoa soviteltiin keskeisemmälle paikalle pääkadun varteen, ja Juha Leiviskän mukaan lopullinen sijainti ei ollut hänen ykkösehdokkaansa, vaan ”vaihtoehto 4F”.

Kirjaston keskeisin ja kokoava sisätila on talon korkein tila, jota arkkitehti on kutsunut ’piazzaksi’. Leiviskä on koko uransa ajan ollut intohimoisen kiinnostunut barokkiarkkitehtuurista. Muita hänen arkkitehtuuriinsa liitettyjä teemoja ovat tilan käyttö valon instrumenttina, musiikin harmoniajärjestelmät sekä inhimillisyyden periaatteet.

The Popular Monument
Kansan monumentti

Pienimmätkin taajamat ovat ylpeitä omasta kirjastostaan. Esillä oleva kokoelma postikortteja ja PR-materiaalia kertoo kirjastorakennusten ja paikallisyhteisöjen välisestä tunnesiteestä. Ihmiset kokevat kirjaston tärkeäksi osaksi ympäristöidentiteettiään. Kirjastoarkkitehtuurissa ei siis ole kyse vain kirjastotoimintoja hyvin palvelevasta rakennuksesta vaan jostakin enemmästä. Modernismin tunnustetun puolestapuhujan, arkkitehtuurihistorioitsija Sigfried Giedionin mukaan moderni monumentaalisuus tarkoittaa rakennuksia, joista ihmiset pitävät ja joita he vaalivat.

The Library is Alive!
Kirjasto elää!

Joensuun pääkirjasto, 1992
Tuomo Siitonen, Tuomas Wichmann / Arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen

Joensuun pääkirjasto yhdistää 1980-luvun postmodernia kaupunkikuvatietoisuutta 1990-luvun uusfunktionalismin esteettisiin ihanteisiin. Kirjastorakennus pohjautuu vuonna 1981 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun tulokseen. Rakennus sopeutuu kaupungin mittakaavaan ja täydentää paikalliselle kaupunkitilalle ominaista sulkeutuneisuutta, mutta se ei kuitenkaan epäröi ottaa paikkaansa tärkeänä julkisena rakennuksena, jolla on symboliarvoa. Kirjaston sisätilojen avoin maisema on kuin pienoiskaupunki, jonka kulkuväylien ja kirjahyllykortteleiden yllä katto leijuu korkealla.

Placemaking
Paikantekoa

Raision kaupunginkirjasto, 1999
Hannu Tikka / Arkkitehtityöhuone Artto Kaijansinkko Palo Rossi Tikka

Lohjan pääkirjasto, 2006
Ilmari Lahdelma / Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki

Vuoden 1985 kirjastolaki avasi mahdollisuuden hakea valtion­apua ja valtion lainoja julkisten kirjastojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Tämän seurauksena 1990-luvulla rakennettiin ennennäkemätön määrä uusia kirjastoja. Raision ja Lohjan kirjastot edustavat kirjastorakentamisen korkeasuhdannetta ja kirjastoarkkitehtuuria, jonka tavoitteena oli korostaa, eheyttää tai täydentää olemassa olevaa kaupunkikuvaa. Molemmat perustuvat avoimen arkkitehtuurikilpailun tuloksiin.

Raisiossa kirjaston ympäristö oli hajanaista kaupunkiraken­netta, kun taas Lohjan kirjasto suunniteltiin keskeiselle vaikkakin kapealle tontille kaupungin tärkeimpien kulttuuri-, opetus- ja hallintorakennusten keskelle. Lohjan pääkirjasto toteutettiin pääosin arkkitehdin suunnitelmien mukaisena, mutta Raision tapauksessa arkkitehti sai suunnitteluvaiheessa kaupungilta vain vähän tukea. Suunnitelmat kävivät läpi useita muutos- ja leikkauskierroksia, ja arkkitehdin ja asiakkaan välille syntyi syvä epäluottamus. Arkkitehtoniset tavoitteet saavutettiin vasta, kun uusi urakoitsija tuli mukaan hankkeeseen ja sai asiakkaan vakuuttuneeksi kirjaston arkkitehtonisista ansioista.

Soft Fulcrum
Pehmeä ydin

Turun pääkirjasto, 2007
JKMM Arkkitehdit

Seinäjoen pääkirjasto Apila, 2012
JKMM Arkkitehdit

Harald Herlin -oppimiskeskus, Espoo 2016
Alvar Aalto 1970
Restaurointi ja muutostyöt Arkkitehdit NRT ja JKMM Arkkitehdit

Uuden vuosituhannen alussa Suomessa nousi esiin monia uusia, nuoria arkkitehtitoimistoja. Yksi näistä oli JKMM Arkkitehdit, jonka tulokulma arkkitehtuuriin oli tuore ja ennakkoluuloton. He saavuttivat ennennäkemätöntä menestystä arkkitehtuurikilpailuissa.

Myös Turun pääkirjaston laajennus oli kilpailuvoitto vuodelta 1998. Rakennus otti paikkansa kaupungin uutena julkisena tilana rohkeasti ja arvokkaasti. Seinäjoen pääkirjasto Apila käy vuoropuhelua Alvar Aallon ikonisen kulttuurikeskuksen kanssa kunnioittavasti mutta katsoo vapautuneesti eteenpäin. Entisen Teknillisen korkeakoulun pääkirjaston muutossuunnitelma synnytti kellarikerrosten kirjavarastojen tilalle uuden, avoimin mielin toteutetun kohtaamispaikan ja monimuotoisen itseopiskeluympäristön Aalto-yliopistolle.

2000-luvun alun kirjastot jättivät vanhat ideologiat taakseen. Kirjaston uusi tehtävä oli toimia oman käyttäjäyhteisönsä pehmeänä ytimenä, älyllisyyden ylpeänä keskipisteenä.

People Make the Library
Ihmiset tekevät kirjaston

Maunula-talo, 2017
Arkkitehtitoimisto K2S

Pohjois-Helsingissä sijaitseva Maunula on kärsinyt sosiaalisista ongelmista, joita ovat aiheuttaneet korkea työttömyysaste, perheiden matala tulotaso ja maahanmuuttajien kotoutumisen ongelmat. Alueelle rakennettu yhteisötalo kokoaa saman katon alle kirjaston, nuorisotalon ja työväenopiston tilat.

Suunnitteluprosessi toteutettiin Helsingin kaupungin pilottina lähidemokratiaperiaatteen hyödyntämisestä. Arkkitehdit järjestivät useita työpajoja tilaajaorganisaatioille, maunulalaisille ja tuleville käyttäjille. Työpajoissa kerättiin tietoa tarpeista ja keskusteltiin tavoitteista ja tilojen jäsentelystä, ja näiden pohjalta laadittiin suunnitelmat.

Your Next Living Room
Seuraava olohuoneemme

Helsingin keskustakirjasto Oodi, 2018
Arkkitehtitoimisto ALA

Helsingin keskustakirjastosta käyty arkkitehtuurikilpailu sai valtavasti mediahuomiota ja ennätysmäärän osanottajia. Kesäkuussa 2013 kilpailun tuomaristo valitsi 544 kilpailuehdotuksen joukosta voittajaksi ehdotuksen nimeltä ”Käännös”. Sana viittaa monimerkityksellisesti sekä kielenkääntämiseen että suunnanmuutokseen. Joulukuussa 2018 avattu Oodi kääntää kirjastokäytännöt 2000-luvun kielelle. Se muuttaa kaupungin sykettä ja markkeeraa uuden aikakauden alkua suomalaisessa kirjastoarkkitehtuurissa.

Kirjaston suunnittelijat Arkkitehtitoimisto ALAsta nostavat esiin yleisön osallisuuden, saavutettavuuden, toimintojen moninaisuuden ja arkkitehtonisen houkuttelevuuden merkityksen suunnitelmalleen. Oodi sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa kulttuurirakennusten ympäröimänä. Keskustakirjasto on merkittävä julkinen investointi tulevaisuuteen katsovaan yhteiseen hyvään, ja sen keskeinen sijainti korostaa tätä merkitystä. Oodi on enemmän kuin kirjasto: se on kaikkien käytössä oleva julkinen sisätila, joka on täynnä mahdollisuuksia. Oodi ilmentää rohkeasti ja konkreettisesti suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan arvoja. Oodin kävijämääräksi odotetaan 10 000 päivittäistä ja 2,5 miljoonaa vuosittaista käyntiä.