Hyppää sisältöön

Airueksi arkkitehtuuriin – mitä, miten, miksi?

Ensimmäisen Airueksi arkkitehtuuriin -koulutuksen kontaktiopetuskausi on ohi. Matkan varrella kartutettiin arkkitehtuuritietoutta ja kokeiltiin erilaisia työskentelymenetelmiä. Viimeisellä kerralla pohdiskeltiin arkkitehtuurikasvatuksen (est)etiikkaa ja moninaisuutta.

Arkkitehti Jaana Räsäsen perjantai illan esityksessä (est)etiikka rakentui omien kokemusten, arkkitehdin ammattieettisten periaatteiden, arkkitehtuurin perusteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden varaan. Opiskelijat saivat kotitehtäväkseen pohtia asiaa myös omasta näkökulmastaan – löytää oman arkkitehtuurikäsityksensä ja omat eettiset periaatteensa työlleen arkkitehtuurikasvattajana.

Vakavan pohdiskelun lomassa luonnosteltiin omia kehittämishankkeita ideoita kierrättämällä. Jokainen kirjasi kolme ideaa ja lähetti ne kiertoon. Kun kaikki kommentoivat ja kehittivät edelleen toistensa ideoita, syntyi kaikkien yhteinen ja varsin laaja ideapankki. Toisessa tehtävässä sovellettiin World Cafe -menetelmää ja luonnosteltiin pienryhmissä neljä erilaista luokkatilaa: Metsäluokka, Urbaani luokka, Avaruusluokka ja Tuunattu luokka.

Lauantaiaamuna keskityttiin muistelemaan lapsuuden lempipaikan tunnelmaa: kokoa, muotoa, värejä, materiaaleja, valaistusta… Jokainen piirsi oman paikkansa ja kuvaili sen sitten sanallisesti muille –  kuuntelemalla toista pystyy luomaan kuvan toisen turvapaikasta. Kesän lämpö sekä oksien, pensaiden ja erilaisten verhojen siivilöimä valo nousivat vahvasti esiin tunnelmanluojina. Verryttelyn jälkeen arkkitehtuuri- ja taidehistorioitsija Teija Isohauta esitteli arkkitehtuurikasvatuksen kentän moninaisuutta ja erilaisia opetusaineistoja verkossa.

Tilat, talot ja kaupungit -opetusmateriaalin esittely pohjusti tehtävän, jossa kaupunkisuunnitteluun tutustuttiin eri oppiaineiden vinkkelistä. Aluksi tehtiin havaintoja kuopiolaisen maiseman muotoutumisesta sekä tunnistettiin kaupungin eri alueita ja rakennuksia Puijon tornista. Iltapäivällä tutustuttiin Kuopion asemakaavaan ja erilaisiin karttoihin, joiden pohjalta aloitettiin oma kaavoitustyö.

Kolmiulotteinen Historiakaava esittelee kaupungin ajallisia kerrostumia. Se sai nimekseen Kuopion kerma, koska vain parhaat rakennukset yleensä säilyvät tuholta. Taidekaavaan sisältyy visio, kuinka julkinen taide tulevaisuudessa näyttäytyy kaksisuuntaisesti valvontakameroita hyödyntäen. Luontokaavan laatijat oivalsivat Kuopion olevan itse asiassa saari, jota leimaavat muikut, liito-oravat ja pihlajat. Matikkakaava perustui Kuopion kaupunginosien asukastiheyksiin, jotka merkattiin kartalle erilaisin rasterein ja värein. Lopulta kaavan olisi voinut tulostaa vaikkapa kangasprinttinä.

Airueksi arkkitehtuuriin -koulutus jatkuu opiskelijoiden omien arkkitehtuurikasvatuksen kehittämishankkeiden puitteissa vuoden 2015 loppuun.

Aikaisemmat postaukset:

Airueksi arkkitehtuuriin – arkkitehtuurikasvatuksen täydennyskoulutus starttaa syksyllä 2014
Airueksi arkkitehtuuriin -koulutus käynnistyi tohinalla
Asiaa arkkitehtuurista ja aistihavaintoja Kuopiosta
Hunajamiehen yöpymislava 1:10