Home » Arkkitehtuurikasvatus » Arkkitehtuurikasvatus Suomessa

Arkkitehtuurikasvatus Suomessa

Suomen perustuslain mukaan kansalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Samalla laki velvoittaa kaikkia ottamaan vastuuta ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus. Arkkitehtuurikasvatuksella jaetaan tietoa, vaihdetaan kokemuksia, luodaan elämyksiä ja kehitetään vaikuttamisen taitoja – luodaan edellytyksiä osallistumiselle.

Suomalainen arkkitehtuurikasvatus on maailmalla tunnettua ja tunnustettua. Erityistä kiinnostusta ovat herättäneet Opetushallituksen laatimat perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet, joissa arkkitehtuuri on huomioitu omana taiteenalanaan sekä arkkitehtuurikasvatuksen pioneereina ja kehittäjinä toimineet yleissivistävät lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulut. Niistä on otettu mallia niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Arkkitehtuurin perusopetusta antavien koulujen lisäksi arkkitehtuurikasvatuksen kehittämistalkoisiin osallistuvat sekä julkiset toimijat että arkkitehtuurialan vaikuttajat kuten ammatilliset järjestöt, museot, kuvataidekoulut sekä asiaa varten erityisesti perustetut verkostot. Talkoiden tuloksena on syntynyt muun muassa verkkosivustoja, opetusmateriaalia ja mielenkiintoisia yhteistyöhankkeita.

Arkkitehtuurikasvatuksen kehittäminen ja tukeminen sisältyy yhtenä keskeisenä toimenpiteenä Suomen Valtioneuvoston 1998 hyväksymään arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Myös paikallistason arkkitehtuuripoliittisissa ohjelmissa sekä kulttuuriympäristöohjelmissa kansalaiskasvatus on nostettu keskeiseksi näkökulmaksi. Arkkitehtuurikasvatuksen kehittyminen on antanut mallia ja nostetta muillekin ohjelmatavoitteille, mutta myös itse saanut prosessin myötä kehitysmahdollisuuksia.