Mustavalkoinen kuva, jossa siististi pukeutunut Carin Bryggman katsoo hymyillen jalkoihinsa. Vieressä on pukuun pukeutunut viiksekäs mies. Heidän vieressään on kivinen muistomerkki tai taideteos.
Carin Bryggman Formes Scandinaves-näyttelyn yhteydessä Pariisissa vuodenvaihteessa 1958-1959 kuva: Carin Bryggmanin kokoelma / ÅABS

Sisustusarkkitehti Carin Bryggman 100 vuotta -näyttely Turun linnassa 1.6.2020–7.3.2021

Sisustusarkkitehti Carin Bryggman 100 vuotta -näyttely
Turun linna 1.6.2020–7.3.2021
avoinna ma-su klo 10-18, 1.9. alkaen ti-su klo 10-18.

Carin Bryggmanin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi Turun linnassa esitellään hänen elämäänsä ja suunnittelutöitään. Näyttely perustuu Turun museokeskuksen kokoelmiin: Carin Bryggmanin valokuviin ja hänen tekemiinsä sisustussuunnitelmiin ja huonekalupiirustuksiin. Esillä on esimerkkejä Bryggmanin suunnittelemista huonekaluista.

Turun linna ja Carin Bryggman

Carin Bryggman työskenteli lähes koko uransa ajan Turussa ja oli 1950–80-luvulla kaupungin halutuin sisustusarkkitehti. Pitkäaikaisin ja rakkain suunnittelukohde hänelle oli Turun linna, jonka uudistustyöhön hän osallistui 1940-luvulta 1990-luvulle asti.

Carin Bryggmanin (5.4.1920–7.4.1993) syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi Turun linnassa esitellään hänen elämäänsä ja suunnittelutöitään. Näyttely perustuu Turun museokeskuksen kokoelmiin: Carin Bryggmanin valokuviin ja hänen tekemiinsä sisustussuunnitelmiin ja huonekalupiirustuksiin. Esillä on esimerkkejä Bryggmanin suunnittelemista huonekaluista.

Carin Bryggman perusti oman sisustusarkkitehtitoimiston 1949 yhtenä ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän suunnitteli sisustuksen satoihin kohteisiin. Joukossa oli sekä yksityiskoteja että julkisia tiloja, kuten kauppoja, pankkeja ja ravintoloita. Bryggman suunnitteli usein huonekalut itse. Hän korosti töissään tarkoituksenmukaisuutta, kauneutta, kestävyyttä ja laatua.

Turun linna oli yksi monista kohteista, jonka sisustamisessa Bryggman teki yhteistyötä isänsä, arkkitehti Erik Bryggmanin kanssa. Toinen tärkeä yhteistyökumppani oli aviopuoliso Uolevi Nuotio.

Näyttelyssä on esillä Bryggmanin linnaan suunnittelemia kalusteita ja valaisimia, joissa käytön jäljet ovat näkyvissä. Näyttelyn yksi tavoite onkin herättää keskustelua sisustusarkkitehdin työn kestävyydestä. Bryggman oli elämänsä aikana paljon esillä julkisuudessa, mutta jäi kuolemansa jälkeen unohduksiin. Hänen suunnittelutyönsä ovat säilyneet parhaiten Turun linnan kaltaisissa arvokkaissa julkisissa tiloissa. Siksi Turun museokeskus on erityisasemassa vaaliessaan Carin Bryggmanin elämäntyötä.

Bryggman – instituutin osuus

Bryggman – instituutti on toteuttanut näyttelyyn liittyen kuvaesityksen ”Carin Bryggmanin jäljillä”, joka käsittelee Bryggmanin osittain säilyneitä kohteita, matkoja sekä yhteistyökumppaneita. 
Lisäksi näyttelyn aikana julkistetaan myöhemmin yhteistyökumppanien haastatteluja sekä Carin Bryggmanin toteutettujen kohteiden esittelyjä.

Suunnitteilla on myös syksyksi 2020 luentosarja sisustusarkkitehtuurista, mikäli epidemiatilanne sen sallii. Mahdollisista opastuskierroksista tiedotetaan myös erikseen.

Kuva: Carin Bryggman Formes Scandinaves-näyttelyn yhteydessä Pariisissa vuodenvaihteessa 1958-1959, Carin Bryggmanin kokoelma / ÅABS