Tutkimus: Taiteen tiedotuskeskusten toiminta on laajempaa kuin nimi antaa olettaa

Taiteen tiedotuskeskukset ovat moninainen joukko kolmannen sektorin toimijoita, joiden tehtävät vaihtelevat mutta joista kaikki pyrkivät edistämään alansa kansainvälisyyttä, ilmenee opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta. Archinfo oli yksi yhdeksästä tutkitusta keskuksesta.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on julkaissut tutkimuksen taiteen tiedotuskeskusten toiminnasta ja merkityksestä toimialoillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman tutkimuksen kohteena olivat Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, Frame Contemporary Art Finland, Kirjallisuuden vientikeskus FILI, Music Finland, Suomen pelialan keskus Neogames, Sirkuksen tiedotuskeskus, Suomen elokuvasäätiö, Tanssin Tiedotuskeskus ja Teatterin tiedotuskeskus TINFO.

Tutkimus tuo esille tiedotuskeskusten eroja: laajimmillaan keskukset tavoittelevat toimialansa kokonaisvaltaista kehittämistä, kun taas rajatummin ne vastaavat tietystä toimenpidekokonaisuudesta. Kaikki tiedotuskeskukset kuitenkin kokevat, ettei tiedotuskeskus nimenä kuvaa toiminnan koko laajuutta.

Tiedotuskeskusten toimintamuotoihin lukeutuvat erilaisin painotuksin muun muassa taiteilijoiden tukeminen, alan edunvalvonta ja vaikuttajaviestintä, tilastointi, tiedonkeruu ja -välitys, välittäjätoiminta, koulutus ja kulttuurivienti.

Kaikki tutkitut tiedotuskeskukset mainitsivat tekevänsä kansainvälistä yhteistyötä liittyen erityisesti kulttuuriviennin ja -vaihdon edistämiseen. Se oli selkeästi eniten korostettu yksittäinen yhteistyön kohde. 

Archinfo perustettiin paikkaamaan alan puutteita

Vuonna 2013 perustettu Archinfo on tiedotuskeskuksista nuorin. Keskuksen strategiassa keskeisiä toiminta-alueita ovat viestintä, kansainvälinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. 

Tutkimuksen mukaan myös useat muut tiedotuskeskukset tunnistavat samat kolme osa-aluetta tärkeiksi toiminnassaan. Archinfon kohdalla rajaus syntyi arkkitehtuurialan kehitystä haitanneiden puutteiden kartoituksesta: keskus perustettiin vastaamaan alalla havaittuihin tarpeisiin.

Ketteränä välittäjäorganisaationa Archinfon toimintaan kuuluu myös sisältöjen levittämiseen. Archinfo tekee yhteistyötä arkkitehtuurifestivaalien kanssa ja myös vastaa Suomen paviljongin näyttelystä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Keskus on myös ollut aktiivisesti mukana kehittämässä kaltaistensa toimijoiden kansainvälistä verkostoitumista.

Yli puolet alan toimijoista tyytyväisiä Archinfoon 

Yksi osa tutkimusta oli taide- ja kulttuurialan toimijoiden näkemysten kartoittaminen. Arkkitehtuurin alalta vastaajia tavoitettiin heikosti, kuten myös kirjallisuuden ja sirkuksen aloilta sekä pelialalta, joten otanta jäi melko pieneksi (n = 17–18).

Archinfon osalta 61 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä oman alan tiedotuskeskuksen toimintaan ja 18 prosenttia täysin tai jokseenkin tyytymättömiä. Luvut vastaavat koko toimijakyselyn keskiarvoa.

Erityisen hyvin Archinfon koettiin edistävän arkkitehtuurin alan myönteistä kehitystä ja kansainvälistymistä: 73 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että tiedotuskeskus edistää alan myönteistä kehitystä ja lähes yhtä suuri osa eli 71 prosenttia vastaajista koki, että tiedotuskeskus edistää alan kansainvälistymistä. Kukaan ei ollut eri mieltä alan myönteisen kehityksen edistämisestä, ja vain 6 prosenttia vastaajista oli jokseenkin eri mieltä kansainvälistymisen edistämisestä.

Toimijakyselyn otoksen näkökulmasta useilla tiedotuskeskuksilla on kehitettävää etenkin alan toimijoiden tukemisessa. Joka kolmas (29 %) arkkitehtuurin alan toimijoista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä väitteestä “tiedotuskeskus tukee ja edistää omaa toimintaani alalla”. Toisaalta 24 prosenttia oli väitteestä jokseenkin eri mieltä.

Julkishallinto tunnistaa tiedotuskeskusten merkityksen, mutta tukee niitä vaihtelevasti

Tiedotuskeskusten määrä on kasvanut 2000-luvulla, mutta tutkimuksesta selviää, että ne eivät silti yksin riitä vastaamaan monialaisen todellisuuden tarpeisiin. Toimialojen rakenteet ovat hyvin erilaisia ja eri aloilla toimii vaihteleva joukko alaa kehittäviä ja edistäviä tahoja. Nämä vaikuttavat siihen, millaisia odotuksia tiedotuskeskuksiin kohdistuu.

Myös marginaalisemmat sekä useita taiteenaloja yhdistävät taidemuodot jäävät helposti tiedotuskeskustoiminnan välimaastoon, mikä vaikeuttaa rahoituksen saamista, näkyvyyttä ja tiedonsaantia. Kokonaiskuvan saamiseksi toimialoja pitäisikin kartoittaa tarkemmin.

Tutkimuksen mukaan julkinen hallinto tukee tiedotuskeskuksia vaihtelevasti. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kaikkien tiedotuskeskusten keskeinen rahoittaja. Se nimeää keskukset strategisiksi kumppaneikseen, mutta kumppanuutta ja siihen mahdollisesti liittyviä velvoitteita ei kuitenkaan ole ministeriössä tarkemmin määritelty. Myöskään tiedotuskeskusten joukkoa ei ole määritelty täsmällisesti. Kaikki tiedotuskeskukset toivovat pitkäjänteisyyttä rahoitukseen: tällä hetkellä keskusten on haettava toiminta-avustusta vuosittain, ja rahoitusta myönnetään vain vuodeksi kerrallaan.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore kartoitti opetus -ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta taiteen tiedotuskeskusten toimintaa ja merkitystä toimialoillaan. Tutkimus toteutettiin vuosina 2018–2020. Tutkimusaineiston muodostivat tiedotuskeskusten itsearviointi ja johtajahaastattelut, kysely eri aloilla toimiville taiteen ja kulttuurin ammattilaisille sekä dokumenttiaineisto. Julkaisu on luettavissa Cuporen verkkosivuilla osoitteessa tästä linkistä.

Sakarias Sokka, Vappu Renko ja Emmi Lahtinen 2020. Toimialojen edistäjät ja toiveiden tynnyrit. Taiteen tiedotuskeskusten toiminta ja asema. Cuporen verkkojulkaisuja 60. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.