Asiantuntijat vetoavat Helsingin päättäjiin Lapinlahden sairaala-alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi
Lapinlahden sairaalan kohtalon on määrä ratkeata Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa 28.4.2020. kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Vaikutusvaltainen asiantuntijaryhmä on kirjoittanut avoimen kirjeen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle, jonka on määrä päättää Lapinlahden sairaala-alueen kohtalosta 28.4. kokouksessaan.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan 28.4.2020 kokouksen asialistalla on päätös Carl Ludvig Engelin suunnitteleman, vuonna 1841 toimintansa aloittaneen Lapinlahden sairaala-alueen kohtalosta. Vetoomuksen allekirjoittaneet suomalaisen arkkitehtuurin, arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen asiantuntijat – muun muassa emeritusprofessorit Vilhelm Helander, Aino Niskanen ja Riitta Nikula, professorit Ranja Hautamäki ja Ville Lukkarinen sekä Europa Nostran hallituksen jäsen Tapani Mustonen – tähdentävät Lapinlahden sairaala-alueen ainutlaatuisuutta niin rakennus- ja puutarhahistorian kannalta kuin kokonaisuutena, jonka merkitys sekä kulttuuriperintönä että kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualueena on mittaamattoman suuri.
Asiantuntijat toivovat, että lautakunta paneutuu kokouksessaan kriittisesti Lapinlahden sairaala-aluetta koskevan esityksen ongelmakohtiin koskien suojelukaavaa, vastuunkantoa kulttuurimiljöön säilymisestä ja omaehtoisen pienimuotoisen kansalaistoiminnan arvostusta ja merkitystä kaupungin elävöittäjänä.
Suojelukaava
Alueen suojelukaava vuodelta 2012 (Linkki päätökseen suojelukaavasta) on laadittu huolella, ja se on hyvin perusteltu. Lapinlahden sairaala-alueen konseptikilpailun voittaneen ehdotuksen kolme uudisrakennusta ovat suojelukaavan vastaisia. Suojelukaava sallii sairaala-alueelle vain 15 m2 kokoisen kahvilapaviljongin sekä tonttia rajaavien aitojen ja meluaidan rakentamisen. "Lapinlahden kevät" -ehdotuksessa ja siten myös kaupunkiympäristölautakunnan esityksessä uudisrakennusten yhteispinta-ala on vähintään 16 000 k-m2, mikä kolminkertaistaisi alueen rakentamisen ja ehdotetulla massoittelulla jättäisi Engelin suunnitteleman, 7491 k-m2 kokoisen sairaalarakennuksen sivuosaan.
Lisäksi suuri osa ehdotuksessa esitetyistä toiminnoista ei lukeudu suojelukaavan alueelle sallimiin toimintoihin, joita ovat sosiaali- ja terveysalan toiminnat ja niihin liittyvät tuetun asumisen muodot sekä kahvila- ja muut julkiset tilat.
Lapinlahden historiallista maisemapuistoa on jo aiemmin useassa vaiheessa typistetty, ja ehdotetut uudisrakennukset pienentäisivät säilynyttä puistoa edelleen merkittävästi. Neljä- ja viisikerroksiset uudisrakennukset muuttaisivat alueen ilmeen dramaattisesti kaupungin vehreästä keitaasta puistikoksi kerrostalojen katveessa. Hotelli saattoliikenteineen söisi puistoa enemmän kuin rakennusalansa verran.
Kenellä on vastuu merkittävän kulttuurimiljöön säilymisestä?
Lapinlahden sairaalan päärakennus on elimellinen osa C. L. Engelin Helsingissä sijaitsevaa Euroopan laajuisesti arvokasta rakennusperintöä. Merellisen sijaintinsa, englantilaistyylisen maisemapuiston ja monipuolisen historiallisen rakennuskantansa puolesta Lapinlahden miljöö vertautuu Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen. Tällaisten arkkitehtuuriltaan ja historialtaan merkittävien kokonaisuuksien ylläpito pitää rahoittaa julkisin varoin, mikä takaa niiden säilymisen tuleville sukupolville. Lapinlahden sairaala-alue ei saa olla tästä poikkeus.
Kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan arvo
Kun Lapinlahden sairaala-alueelle on nyt asettunut väliaikaisia vuokralaisia, sinne on syntynyt monenlaista pienimuotoista toimintaa, joka palvelee hyvin kaupunkilaisten hyvinvointia ja virkistyskäyttöä. Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta on arvokasta, ja myös sitä tulee vaalia yhtä lailla kuin Lapinlahden alueen historiallisia puitteita.
Vetoomus
Asiantuntijat vaativat, että rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän Lapinlahden sairaala-alueen miljöön jatkuva hoito ja huolto tulee taata. Heidän mukaansa alueen tulee pysyä luonteeltaan ennen kaikkea kaupunkilaisten virkistäytymistä ja kulttuurielämää palvelevana keitaana. He vetoavat kaupunkiin, ettei se esityksen mukaisesti myisi alueen historiallisia rakennuksia kansainväliselle kiinteistösijoitusyhtölle, jonka toimenkuvaan ei kuulu rakennusten kunnosta ja niihin sopivista toiminnoista vastaaminen pitkäjänteisesti vuosikymmenestä toiseen, vaan säilyttäisi Lapinlahden sairaala-alueen julkisessa omistuksessa, sillä sen myyminen yksityiselle sektorille olisi peruuttamaton ratkaisu.
Alueen kehittämiseksi järjestetyn ideakilpailun viimeiseen vaiheeseen osallistui vain yksi ehdotus, minkä vuoksi kilpailujärjestelyä voidaan pitää epäonnistuneena. Allekirjoittajat toivovat, että alueen tulevaisuuden pohtimista jatketaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen ja kaupunkilaisten etua tavoitellen eikä kaupunki sitoudu esillä olevan ehdotuksen eteenpäin viemiseen.
Lisätietoja vetoomuksesta antaa arkkitehti Tapani Mustonen Arkkitehdit Mustoselta. Linkki toimiston sivuille tässä.