Punatiilinen asuintalo maalaismaisemassa.
Thomas Kröger Architekten, Yksityiskoti, Am Deich, Ostfriesland, Saksa. © Jan Steenblock.

Architecture Speaks! tuo kansainvälisiä näkökulmia arkkitehtuurikeskusteluun

Neljättä vuotta jatkuva, kansainvälisiä arkkitehtivieraita Suomeen tuova Architecture Speaks! -luentosarja kerää täysiä saleja niin Aalto-yliopistolla kuin Arkkitehtuurimuseossakin. Sarjan kuraattori, professori Jenni Reuter, tuo sarjassa esiin sekä nimekkäitä että uusia, nousevia arkkitehteja. Tämän talvikauden sarjassa kuullaan vielä kaksi luentoa. 

Kun arkkitehti Jenni Reuter valittiin arkkitehtuurin perusteiden ja teorian professoriksi Aalto-yliopistoon vuonna 2016, hänelle avautui mahdollisuus kehittää jotakin uutta arkkitehtuurin opetukseen. Hän päätyi kutsumaan kansainvälisiä arkkitehtivieraita Suomeen luennoimaan töistään ja niiden lähtökohdista.

Valokuva ihmisestä tiiliseinän edessä, puolivartalokuva.
Jenni Reuter. kuva: Anne Kinnunen

Neljän ensimmäisen vuoden aikana luentosarja on tuonut Suomeen joukon arvostettuja arkkitehteja, kuten vuoden 2009 Pritzker-voittajan Peter Zumthorin, vuoden 2018 Venetsian arkkitehtuuribiennaalin yhdessä Yvonne Farrellin kanssa kuratoineen Shelley McNamaran, kiertotalouden edelläkävijä Rotorin perustajan Lionel Devliegerin, chileläisarkkitehdit Maurizio Pezon ja Sofia von Ellrichshausenin, japanilaisen Junya Ishigamin, tanskalaisen Dorte Mandrupin ja monia muita.

Kukin vieras luennoi saman päivän aikana kahdesti, ensin Aalto-yliopistossa opiskelijoille ja illalla Arkkitehtuurimuseossa avoimessa luentotilaisuudessa. Vaikka luento olisi molemmilla kerroilla sama, Jenni Reuter kuvailee tilaisuuksien ilmapiirin ja keskustelun muuttuvan yleisön ja luentotilan mukaan. Opiskelijoiden kanssa keskustelun keskiöön nousevat nuorille arkkitehdeille annettavat neuvot, Arkkitehtuurimuseolla muutosten tuominen totuttuihin rutiineihin ja käytäntöihin.

”Luentosarjan järjestäminen ja vastaanotto on ollut mielenkiintoinen ja positiivinen kokemus”, Reuter toteaa. ”Sarja tuli aika nopeasti tutuksi yleisölle. Olen iloinen, että luennoilla käy eri-ikäisiä ihmisiä ja muitakin kuin arkkitehteja. Vaikka osa nimistä on suurelle yleisölle aika tuntemattomia, moni tulee silti kuuntelemaan, koska sarja on jo ennestään tuttu.”

Hän myös toteaa, että opintojen varhaisessa vaiheessa olevien opiskelijoiden on hyödyllistä kuulla erilaisista ammatillisista poluista ja ajattelutavoista, joilla lähestyä arkkitehtuuria.

”Arkkitehtuuri on oman aikansa arvojen ja ihanteiden kuva. Opettajan tärkein tehtävä on innostaa opiskelijoitaan haluamaan lisää tietoa.”

Sävyjä arkkitehtuurikeskusteluun

Opiskelijoiden lisäksi luentosarja tuo erilaisia näkemyksiä myös arkkitehtuurikentälle ja muulle arkkitehtuurista kiinnostuneelle yleisölle. Monet luennoivista arkkitehtivieraista lähestyvät arkkitehtuuria perinteisestä suomalaisesta poikkeavalla tavalla, kuten teoreettisesta, spekulatiivisesta tai taiteen ja arkkitehtuurin rajoja häivyttävästä näkökulmasta.

”Toivoisin, että uskaltaisimme arkkitehteina puhua analyyttisesti arkkitehtonisista valinnoista, eli miksi teemme sitä, mitä teemme, ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuudessa. Toivoisin myös rohkeampia kannanottoja ja erityisesti positiivisia tekoja”, Jenni Reuter painottaa. 

Punatiilisen rakennuksen seinä.
Bovenbouw Architectuur, Yksityiskoti, 2020, Bryssel, Belgia. © Bouvenbouw Architectuur

”Luulen, että koko ammattikuntamme haluaisi nähdä enemmän esimerkkejä hyvästä rakentamisen ja suunnittelun laadusta. Toivoisin, että osaisimme myös perustella valintojamme niin, että rakentamisessa syntyisi pysyviä muutoksia.”

Arkkitehtien työllistymistilanne on Suomessa 2010-luvun jälkipuoliskolla ollut erinomainen. Positiivisen työllisyystilanteen nurjana puolena voidaan nähdä se, että ajatustenvaihdolle, kyseenalaistamiselle, analysoinnille, reflektiolle ja teoreettiselle pohdinnalle jää vähemmän aikaa. 

”Luemme vain tekstien yhteenvetoja, emme pidempiä tekstejä, mikä saattaa johtaa pinnallisuuteen, populismiin ja paikalleen jämähtämiseen. Tästä huolimatta meillä on myös tarve perustavanlaatuiseen pohdintaan ja sitoutumiseen”, Reuter toteaa.

”Pidän tämänhetkistä arkkitehtuurikeskustelua Suomessa aika laimeana. Harva antaa itselleen aikaa pysähtyä ja analysoida sitä, mitä teemme, miksi teemme ja mitä se kertoo ajastamme. Toivon, että oman alueemme ulkopuolelta tulevat esimerkit stimuloivat keskustelua ja herättävät meidät ajattelemaan arkkitehtuuria laajemmin ja syvemmin.”

Kohtaamisia, keskusteluja ja kysymyksiä

Omassa suunnittelutyössään Jenni Reuter pyrkii arkkitehtuurin ja yhteisön kohtaamiseen. Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa ja lukuisilla muilla areenoilla esitelty Hollmén Reuter Sandman -toimisto on toteuttanut muun muassa tyttöjen asuntoloita ja suojatalon Tansaniaan ja naisten talon Senegaliin sekä suunnitelmat oppimiskeskuksesta Egyptiin ja kylätalosta Intiaan. Reuter palkittiin työstään ihmisen kokoisen arkkitehtuurin ja rajoja ylittävän empatian edistämisestä Suomen Kulttuurirahaston merkittävän kulttuuriteon palkinnolla vuonna 2017.

Myös luentosarjan kuraattorina Reuterille on tärkeää, että luennoitsija ja yleisö kohtaavat fyysisessä tilassa, ei verkossa. Samassa tilassa luennoitsija on virtuaalista yhteyttä enemmän läsnä yleisölle. Vaikka videoluentoon tai luettuun tekstiin voi palata myöhemmin uudelleen, niistä puuttuu luennoitsijan ja yleisön välille syntyvä spontaanius ja dynaamisuus.

”Kun nimille saadaan kasvot ja persoonallisuus, ymmärryksemme asioista muuttuu hienovaraisemmaksi ja monimuotoisemmaksi”, hän toteaa.

Pieni rakennus vuoristomaisemassa, rakennusmateriaaleina corten-teräs, teräs ja lasi.
Manthey Kula, Akkarvikin julkinen tienvarsikäymälä, 2009, Moskenes, Lofootit, Norja. © Manthey Kula

Reuterin tavoite on ollut luentosarjan alusta asti tuoda esiin erityyppisiä, mielenkiintoisia tapoja toimia arkkitehtuurin kentällä. Kuten aiempinakin vuosina, talven 2019–20 puhujavieraat edustavat erilaisia näkemyksiä arkkitehtuurista ja arkkitehdin roolista. 

Brittiläisen Sergison Bates -arkkitehtitoimiston perustajan ja Mendrision arkkitehtuuriakatemiassa Sveitsissä opettavan Jonathan Sergisonin luennot käsittelivät tiiliarkkitehtuuria ja asuntoarkkitehtuurin 21 sääntöä. Berliinissä asuva ja toimistoaan pitävä arkkitehti Thomas Kröger puolestaan kertoi, miten hänen matkoillaan kohtaamat erilaiset kulttuurit ovat vaikuttaneet hänen arkkitehtuurikäsitykseensä. Yksityiskotien ja pienkerrostalojen suunnittelusta tunnettu Kröger luottaa suunnittelussaan perinteisiin rakennustypologioihin, paikallisiin tyyleihin ja eri aikakausille tyypillisiin yksityiskohtiin.

Syyskauden viimeisen puhujan, Tanskassa ja Intian Goalla työskentelevän Mette Langen arkkitehtuuri on kaunista ja herkkää. Hän kertoi, millä tavalla hän on pystynyt toteuttamaan niissä kestävän rakentamisen periaatteita.

Ajan ja arkkitehtuurin haasteet

Luentosarjan kuluvalle kaudelle Jenni Reuter on etsinyt arkkitehteja, jotka ovat kiinnostuneita ajan ja kulumisen suhteesta arkkitehtuuriin. 

Kevätkauden avasi norjalaisen Manthey Kula -toimiston perustaja Beate Hølmebakk, jonka töissä ei ole rajaa taiteen, arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin välillä. Hølmebakkin ja Per Tamsenin luotsaaman Manthey Kulan usein runollisissa töissä paikka ja sen mahdollisuudet toimivat aina lähtökohtina.

Pienoismalli rakennuksesta, jossa kasvatetaan valoa tuottavia kasveja.
Plant Properties -installaatio, 2019 Design Triennial Exhibit NATURE, Cooper Hewitt, Smithsonian Design Museum, New York, USA. © KVA Matx / Strano Research Group, MIT

Sarjan seuraavana luennoitsijana on yhdysvaltalainen professori Sheila Kennedy, joka opettaa arkkitehtuuria ja materiaalitutkimusta Massachusetts Institute of Technology MIT:ssa ja luotsaa perustamansa Kennedy & Violich Architecture -toimiston KVA MATx -materiaalitutkimusyksikköä. KVA MATx tutkii muun muassa elävien, luonnontilaisten kasvien valontuotantomahdollisuuksia. Työssään Kennedy yhdistää poikkialaisesti designin, teknologian ja yhteiskunnalliset tarpeet.

”Sheila Kennedy kehittää muun muassa energiaa kerääviä tekstiilejä. Hän on myös ollut mukana kehittämässä kasvia, joka voi toimia esimerkiksi lukulamppuna”, Reuter kertoo. ”Suunnittelijana ja opettajana hän pohtii, miten voi rakentaa kestävämmin.”

Kauden viimeinen arkkitehtivieras on belgialainen Dirk Somers, joka opettaa arkkitehtuuria Delftin teknillisessä yliopistossa sekä Gentin yliopistossa. Somersin perustama Bovenbouw Architectuur -toimisto yhdistää tulevaisuuden asumisen tarpeet eri aikakausilta saatuihin vaikutteisiin, kuitenkaan kopioimatta historiallisia tyylisuuntia.

”Dirk Somers edustaa määritelmiä pakenevaa uutta belgialaista koulukuntaa, johon lukeutuu useita kiinnostavia tekijöitä”, Jenni Reuter toteaa. ”Haluan ymmärtää, mikä tässä ryhmässä oikeastaan kiehtoo.”

Teksti: Heini Lehtinen

Architecture Speaks! -luentosarja jatkuu yhdysvaltalaisen Sheila Kennedyn luennolla ke 29.1.2020 (linkki tapahtumaan) ja belgialaisen Dirk Somersin luennolla ke 12.2.2020 (linkki tapahtumaan). Iltaluennot Arkkitehtuurimuseolla ovat avoimia tilaisuuksia, sisäänpääsy museolipulla tai museokortilla. Architecture Speaks! -luentosarjan yhteistyökumppanit ovat Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo ja Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo.

Linkit Architecture Speaks! -luennoitsijoiden verkkosivuille
Sergison Bates Architects
Thomas Kröger Architekten
Mette Lange Architects
Manthey Kula
Kennedy & Violich Architecture
Bouvenbouw Architectuur