Bio Rexin aulan avarassa tilassa ihmisiä. Suuret ikkunat ja punainen katto luovat tunnelmaa.
Architecture for Common Good -konferenssi tarjosi toiveikkaita ja inspiroivia puheevuoroja keskellä vuoden harmainta aikaa. kuva: Karolina Toivettula

Architecture for Common Good avasi kansainvälisiä näkökulmia arkkitehtuuripolitiikkaan 

Lokakuussa osana Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa järjestetty kansainvälinen arkkitehtuuripoliittinen konferenssi tutustutti erilaisiin tapoihin ratkaista tulevaisuuden rakennetun ympäristön kysymyksiä niin paikallisella, valtiollisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. 

Ikoninen Bio Rex Helsingin Lasipalatsissa tarjosi upeat puitteet kansainväliselle Architecture for Common Good -konferenssille, jonka keskiössä oli nimensäkin mukaisesti arkkitehtuurin mahdollisuudet luoda yhteistä hyvää. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Archinfon kanssa järjestämä konferenssi keräsi yhteen yli 200 arkkitehtuuripolitiikasta kiinnostunutta osallistujaa 22 eri maasta. Konferenssi järjestettiin tukemaan Suomen uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimista.

Samalla viikolla Amos Rex -taidemuseon funkis-elokuvateatterissa nähtiin myös Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin järjestämä arkkitehtuurikasvatuskonferenssi Creating the Future III, johon osallistui lähes 200 asiantuntijaa 38 eri maasta. Archinfo oli kumppanina molemmissa konferensseissa.

Ruotsissa on valtionarkkitehti, joka koordinoi arkkitehtuuripolitiikan toteutumista

Kulttuuriministeri Hanna Kosonen korosti avauspuheenvuorossaan Suomen pioneeriasemaa arkkitehtuuripolitiikan saralla; Suomen ensimmäinen valtakunnallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui yhtenä Euroopan ensimmäisistä 21 vuotta sitten. Käynnissä olevan apoli2020-työn tuloksena ensi vuoden lokakuussa valmistuu ehdotus Suomen uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi. Ministeri Kosonen näkee uuden ohjelman mahdollisuutena luoda ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäviä elinolosuhteita. 

Ruotsin valtionarkkitehti Helena Bjarnegård pitämässä presentaatiota.
Ruotsissa arkkitehtuuripolitiikkan toteutumista koordinoi valtionarkkitehti Helena Bjarnegård. kuva: Taavi Lindfors / SAFA

Kansainvälistä perspektiiviä arkkitehtuuripolitiikkaan toi Ruotsin uusi valtionarkkitehti Helena Bjarnegård. Hänen puheenvuoronsa oli varmasti yksi konferenssin odotetuimmista. Valtionarkkitehti Bjarnegård johtaa ja koordinoi Ruotsin juuri valmistuneen valtakunnallisen arkkitehtuuripolitiikan toteutumista paikallisella tasolla.

Lakisääteisen politiikan keskiöön on nostettu kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet, minkä lisäksi se kattaa kansalliset tavoitteet niin arkkitehtuurille, suunnittelulle kuin muotoilulle. Ruotsin uudessa politiikassa arkkitehtuuri on määritelty laajasti: se kattaa niin kaupunkisuunnittelun kuin julkisen tilan rakentamisen.

“Käytännössä tämä politiikka on paljolti sitä, mitä me yleensä kutsumme maisema-arkkitehtuuriksi”, selitti Bjarnegård.

Ruotsin politiikassa arkkitehtuuriin suhtaudutaan välineellisesti. Sillä pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin ongelmiin, joilla on merkittävä vaikutus jokapäiväiseen elämäämme.

“Politiikka julistaa, että arkkitehtuuri ja suunnittelu auttavat luomaan kestävän, oikeudenmukaisen ja vähemmän segregoituneen yhteiskunnan”, kertoi Bjarnegård.

Jyväskylä näytti esimerkkiä kaupungin omalla apolilla

Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Meri Lumela kertoi Jyväskylän kaupungin kunnostautumisesta arkkitehtuuripolitiikan saralla. Kaupunki julkaisi ensimmäisen arkkitehtuuripolitiikkansa vuonna 2002, jolloin se oli Suomen ensimmäinen paikallinen apoli.

Syyskuussa 2019 Jyväskylä sai valmiiksi toisen apolinsa, jonka nimi on AVOin kaupunkiympäristö -politiikka. Sen kulmakiviä ovat kestävä ja kiinnostava rakentaminen, hyvinvoivat asukkaat ja viihtyisä ympäristö. Politiikka sisältää suuntaa antavia ohjeita siihen, miten arkkitehtuurin laatua voidaan edistää sekä taiteellisesti että tieteellisesti. Huomioon on otettu myös arkkitehtuurin ympäristövaikutukset. Lumelan mukaan ympäristökriisin kynnyksellä eri alojen ammattilaisten tulee puhaltaa yhteen hiileen. 

“Tarvitsemme pitkäaikaisia sektoreiden välisiä ratkaisuja, joilla on kyky sopeutua nopeisiin muutoksiin”, kertoi Lumela. 

Lue lisää Jyväskylän uudesta apolista sivuiltamme täältä.

Havaintokuva uudesta asuinalueesta, jossa on aukio ja tiilirakennuksista.
Jyväskylän Kankaan aluetta on lähdetty kehittämään arkkitehtuurikilpailujen kautta. kuva: Skanska

Ilmaston ja katseen kannalta kestävää arkkitehtuuria

Yhteiskunnallisen murroksen asettamat haasteet, kuten ilmastokriisi, ovat merkittävimpiä syitä arkkitehtuuripolitiikan päivittämiselle. Arkkitehtuurin ympäristövaikutukset olivat yksi konferenssin pääteemoista ja -huolenaiheista. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja Henna Helander korosti puheenvuorossaan arkkitehtuurin ratkaisevaa roolia ilmastokriisin ratkaisemisessa. 

“Ilmastokriisin kynnyksellä arkkitehtuuria tulee tarkastella uusista näkökulmista: reuse, recycle, rethink”, summasi Helander ja jatkoi: “Arkkitehtuuri muokkaa identiteettejä ja jättää jäljen, perinnön. Tämän vuoksi arkkitehtuurista on tehtävä kestävää ilmaston lisäksi katsojan silmille.”

Millaista sitten on kestävä ja kaunis arkkitehtuuri? Ruotsin valtionarkkitehti Bjarnegård tarjosi omassa puheenvuorossaan holistisen näkemyksen kysymykseen. 

“Arkkitehtuuri ei ole kestävää, ellei sitä ole suunniteltu hyvin ja miellyttäväksi. Paikkojen kauneus saa meidät viihtymään niissä ja vaalimaan niiden säilyttämistä. Meidän täytyy siis tehdä paikkoja, joista ihmiset ovat ylpeitä”, totesi Bjarnegård.

Inspiraatiota ja pohdittavaa apoli2020-ohjelmatyöhön

Konferenssin ohjelma oli jaettu kolmeen sessioon, jotka käsittelivät arkkitehtuuripolitiikkaa paikalliselta ja valtiolliselta tasolta Euroopan mittakaavaan, kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä ratkaisuja ilmastokriisiin. Päivän aikana kuultiin kahdeksan asiantuntijapuheenvuoroa muun muassa Espanjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Euroopan komissiosta. Lisäksi asiantuntijoita ja päättäjiä oli kutsuttu käymään keskusteluja puhujien kanssa. Yhteensä Bio Rexin lavalla nähtiin 17 asiantuntijaa, vaikuttajaa ja päättäjää.

Lue lisää konferenssin puhujista SAFA:n sivuilta täältä.

Konferenssipäivän aikana arkkitehtuurin läpi leikattiin niin sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia kuin ympäristöön liittyviä näkökulmia, jotka on sisällytetty myös käynnissä olevaan arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmatyöhön. Architecture for Common Good -konferenssissa korostui arkkitehtuurin yhteiskunnallinen rooli ja sen merkitys ilmastonmuutoksen ehkäisemissä. Innoittavat keskustelut ja puheenvuorot jäivät kuplimaan osallistujien mieliin ja tarjoavat varmasti inspiraatiota apoli2020-ohjelmatyölle. 

Teksti: Karolina Toivettula