Yrjö Lindegrenin suunnitteleman Käärmetalon peruskorjauksen arkkitehti on Mona Schalin. kuva: Kuvatoimisto Kuvio

Arkkitehtuurin Finlandia 2019 Käärmetalon peruskorjaukselle

Helsingin Käpylään vuonna 1951 valmistuneen Käärmetalon peruskorjauksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Mona Schalin. Voittajan valitsi kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen. Palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

Käärmetalo on Olympiastadionin ohella yksi arkkitehti Yrjö Lindegrenin päätöistä. Valmistuessaan vuonna 1951 se oli yksi Suomen ensimmäisistä valtion rahoittamista vuokrataloista. Kahdesta erillisestä talosta koostuvassa, 287 metriä pitkässä kokonaisuudessa kasarmimaisuus on vältetty yhdistelemällä viuhkamaisia lamelleja, jotka muodostavat vaihtelevia, suojattuja pihatiloja. Mäkelänkadun suuntaisesti mutkittelevissa kerrostaloissa on edelleen yhteensä 189 yksilöllistä kaupungin vuokra-asuntoa.

Tämänvuotisen Finlandia-palkinnon voittajan valitsija, kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen kuvaili Käärmetalon arkkitehtonista merkitystä näin:

”Yrjö Lindegrenin suunnittelema Käärmetalo kuuluu suomalaisen arkkitehtuurin hohtavimpiin helmiin. Kun tuollainen ikoninen rakennus sitten rappeutuu, kun se on lysähtämässä kasaan, pelastaminen vaatii yhtäällä tavatonta ammattitaitoa ja toisaalla katkeamatonta sisua. Korjaajien on mietittävä millä tavoin nostaa uudelleen esiin Käärmetaloon liittyvä melkein utooppinen idea laadukkaasta vuokratalosta. On myös näytettävä miten modernismin asumisihanteet voivat toimia edelleen ja olla esimerkkeinä uudelle asuntorakentamiselle.”

Huonoon kuntoon päässyt Käärmetalo korjattiin takaisin alkuperäiseen arvokkuuteensa. kuvat: Kuvatoimisto Kuvio (vas.) ja Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit.

Poikkeuksellinen peruskorjaushanke

Vuosina 2016–18 toteutetun Käärmetalon eteläisen asuinrakennuksen peruskorjauksen pääsuunnittelija oli Mona Schalin Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdeilta. Korjaustapa poikkesi monin tavoin tavanomaisista käytännöistä.

”Peruskorjaus saatiin toteuttaa ihannetilanteessa: tilaaja, rakennuttajat, suunnittelija ja urakoitsijat toimivat erittäin hyvässä yhteistyössä. Työssä ei jouduttu tekemään kompromisseja, ja tilaaja halusi satsata laatuun. Suojelutavoitteista ei tarvinnut tinkiä. Näin kokonaisvaltainen painovoimaisen ilmanvaihdon, sisä- ja ulkomateriaalien, vanhojen ikkunoiden sekä varsinkin kiintokalusteiden säilyttävä korjaus tai samanhenkinen uusiminen on asuinkerrostalossa verraten harvinaista”, sanoi pääsuunnittelija Mona Schalin.

Yksi Käärmetalon porrashuoneista. kuvat: Kuvatoimisto Kuvio

Peruskorjauksessa kunnostettiin muun muassa piha-alueet, porrashuoneet, keittiöt, ikkunat ja ovet, ja yläpohjarakenteet, ulkorappaus, parvekkeet, LVI-järjestelmät ja yhteistilat korjattiin ja uusittiin. Korjaustyöt tehtiin pitkälti rakennussuojelun edellyttämällä tavalla. Suurin osa vanhoista ikkunoista ja keittiön kiintokalusteista pystyttiin säilyttämään. Erityisen huomionarvoista on se, että rakennuksen ilmanvaihto säilytettiin painovoimaisena, mikä säästää energiaa ja huoltokustannuksia ja ehkäisee sisäilmaongelmien syntymistä.

Alkuperäisiä kiintokalusteita ja heloja säilytettiin ja kunnostettiin. kuvat: Kuvatoimisto Kuvio

Palkintotuomari Hannu Väisäsen mukaan erityisen tärkeää on, että Käärmetalo säilyi vuokra-asuntoina eikä sitä muutettu entisille vuokralaisille saavuttamattomaksi. Jos esimerkiksi huoneistojen pinta-aloja olisi suurennettu, Lindegrenin arkkitehtuurin herkkyys olisi todennäköisesti rikottu. Väisänen summasi valintansa seuraavasti:

”Valintakriteereihini vaikutti sana ’itsetunto’. Ja kysymys siitä, mikä tai mitkä seikat vaikuttavat itsetunnon kasvuun tai sen kasvattamiseen, kun on kyse arkkitehtuurista. Kaikista ehdolle asetetuista rakennuksista tai korjauskohteista tätä itsetunnon kohotusta minulle eniten edustaa Käärmetalo ja sen korjaustyö, jota kukaan muu kuin asialle omistautunut arkkitehti ei voi suorittaa. Jos arkkitehtuuri pystyy vaikuttamaan itsetunnon ylläpitämiseen muutenkin kuin työntämällä alle jonkin rakennustaiteen kimaltavan limusiinin, se on saavuttanut jotakin tärkeätä.”

Lue Hannu Väisäsen palkintoperustelut kokonaisuudessaan täältä.

Peruskorjauksessa vanhat keittiökaapit kunnostettiin. kuvat: Kuvatoimisto Kuvio

Tämänvuotisen Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita olivat Käärmetalon peruskorjauksen lisäksi Helsingin keskustakirjasto Oodi (Arkkitehtitoimisto ALA), Jyväskylän yliopiston päärakennuksen restaurointi (A-Konsultit), Kruunuvuorenrannan koonta-asema (B&M Arkkitehdit) ja Vaaralanpuiston päiväkoti (AFKS Arkkitehdit).

Tutustu Arkkitehtuurin Finlandia -kohteisiin Finnish Architecture Navigator -verkkopalvelussa.

Esiraadissa arkkitehtuuria eri näkökulmista katsovia asiantuntijoita

Vuosittain jaettavan Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan aina vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Tuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa, korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.

Esiraatiin kuuluivat tänä vuonna tekniikan tohtori Anne Stenros (puheenjohtaja), arkkitehti SAFA, professori Mikko Heikkinen ja Arkkitehtitoimisto Livadyn osakas Juulia Mikkola. Raadin sihteerinä toimi SAFA:n pääsihteeri Paula Huotelin.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto jaettiin Maailman arkkitehtuuripäivänä 7.10.2019 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä.