Yksi Alvar Aallon päätöistä on Otaniemen kampusalue. kuva: Alvar Aalto -säätiö

Alvar Aallon jalostettu maisema Arkkitehtuurimuseossa 25.9.2019–12.4.2020


Mitä Suomen maisemaan tulee, niin se oli koko ajan ympärilläni. Kun koin siitä välittyvän tasapainon, aloin myös ymmärtää, millä tavoin ihmisen täytyy ympäristöään käsitellä.

– Alvar Aalto 1972


Näyttely: Alvar Aallon jalostettu maisema
Arkkitehtuurimuseo
Kasarmikatu 24, Helsinki
25.9.2019–12.4.2020
avoinna ti–su 11–18, ke 11–20

Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -säätiön yhteisnäyttely rakentaa kokonaiskuvan maisematekijöistä, jotka vaikuttivat Alvar Aaltoon, ja hänen tavoistaan tulkita ja muovata ympäristöä maisema-arkkitehtuurin keinoin. Näyttely herättää näkemään maiseman olennaisena osana Aallon arkkitehtuuriperintöä.

Maisema on olennainen osa Alvar Aallon (1898–1976) arkkitehtuuria. Hänen suunnittelunsa lähti paikan luonteesta, joka oli yhtä aikaa fyysinen ja sosiaalinen. Maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta Aalto käsitteli rakennustensa lähiympäristöä sisätilojen laajentumana ja lähestyi laajempaa ympäristöä maisemasta käsin. Hän ymmärsi, miten maisemaa muotoillaan pienimittakaavaisesta puutarhataiteesta suuremman mittakaavan maisemasuunnitteluun.

Arkkitehtuurimuseossa avautuva näyttely käsittelee Alvar Aallon suhdetta maisemaan – miten hän sen koki ja miten hän pyrki omassa arkkitehtuurissaan huomioimaan kulloisenkin paikan maaston ja kasvuston luonteen. Otaniemen ja Jyväskylän kampusalueet tarjoavat esimerkin siitä, miten Aalto hyödynsi vanhaa kulttuuriympäristöä suunnitellessaan uutta. Esimerkiksi Seinäjoen keskustaan Aalto loi kokonaan uuden maisemakokonaisuuden muotoilemalla maata ja varioimalla rakennusten korkeutta. Aalto oli arkkitehti, mutta häntä voidaan tulkita myös maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta.

Näyttelykonseptin on luonut professori emeritus Tom Simons, ja sen kuraattorina on toiminut tutkija Teija Isohauta. Arkkitehtuurimuseon jälkeen näyttely nähdään kesällä 2020 Jyväskylässä Alvar Aalto -museossa.