Finlandia-talo on EU-puheenjohtajakauden päänäyttämö. kuva: Rune Snellman / Alvar Aalto -museo

Oodista Olympiastadionille –
EU-puheenjohtajakauden vieraiden oheisohjelmassa mukana arkkitehtuuria

Kokousvieraiden ja kansainvälisten toimittajien oheisohjelmassa on Arkkitehtuurimuseon opastettuja kävelyjä Töölönlahdella ja Archinfon Finnish Architecture Navigator -palveluun kokoamia arkkitehtuurikohteita kävelyetäisyydellä Finlandia-talosta.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päänäyttämönä toimii Finlandia-talo. Arkkitehtuurimuseo on tuottanut kokousvieraille ja kokouksia seuraavalle kansainväliselle medialle arkkitehtuurikävelyjä Finlandia-talon lähiympäristöön. Nämä Töölönlahden kierroskohteet sekä muuta kiinnostavaa arkkitehtuuria viidentoista minuutin kävelymatkan päässä Finlandia-talosta on koottu Finnish Architecture Navigator -verkkopalveluun, jonka karttasovelluksen avulla omatoimisesti Helsinkiin tutustuvat voivat löytää mielenkiintoista nähtävää kokousten välisenä aikana. Highlights in Helsinki Centre -valikoima sisältää 23 arkkitehtuurikohdetta 1800-luvulta nykypäivään, kauimpina keskipisteestä Talvipuutarha, Temppeliaukion kirkko ja Kaisa-talo.

Yksi heinäkuussa käynnistyneen Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä tavoitteista on Euroopan Unionin aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana. Kauden kokousjärjestelyissä on huomioitu ennennäkemättömällä tavalla kansainvälisten kokousten ilmastovaikutukset. Suomen edellisinä EU-puheenjohtajakausina, vuosina 1999 ja 2006, tapahtumia järjestettiin 21 paikkakunnalla ympäri Suomen. Tällä kertaa puheenjohtajakauden aiheuttamia päästöjä on minimoitu keskittämällä tapahtumia – kaikki ministerikokoukset järjestetään Helsingissä, Finlandia-talolla. Myös muissa järjestelyissä on huomioitu ilmastovaikutukset: esimerkiksi kokouslahjojen jakamisen sijaan Suomi kompensoi kokousvieraiden lentomatkojen päästöt ja oheisohjelmassa oleviin kohteisiin kuljetaan kävellen tai julkisilla kulkuvälineillä.

Vuoden 2019 loppuun kestävän puheenjohtajakauden keskeisiä tavoitteita on ilmastojohtajuuden kehittämisen lisäksi yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen. Vähäpäästöisten kokouskäytäntöjen kehittäminen on tärkeä viesti Euroopan parlamentille, jonka Brysseliin ja Luxembourgiin jakautuneella perustoiminnalla on valtava hiilijalanjälki.

Lisätietoa Suomen EU-puheenjohtajakaudesta