Home » Politiikka » Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon konsepti tarkentuu ja toteutuksen suuntaviivat hahmottuvat
kuva: Tulevaisuuden tekemisen museo -selvitys

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon konsepti tarkentuu ja toteutuksen suuntaviivat hahmottuvat

Konseptikehitystyöryhmän selvitys sisältää suosituksia siitä, mitä museohankkeen edetessä pitäisi ottaa huomioon, jotta lopputulos olisi maailman paras arkkitehtuuri- ja designmuseo. Konseptisuunnitelman julkistamisen yhteydessä Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö esittelivät ehdotuksen museon talous- ja hallintomallista sekä toteutustavasta.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon toteutuminen hyppäsi askeleen eteenpäin, kun hankkeen konseptisuunnitelma ja toteutusmalliehdotus julkistettiin 28.3. Kiasma-teatterissa järjestetyssä tilaisuudessa. Konseptityöryhmän selvitys otettiin vastaan samanlaisessa innostuneessa hengessä kuin selvityksen edellinen vaihe viime elokuussa, mikä lupaa hyvää museon toteutumisen kannalta.

Museokonsepti on selvitysryhmän ajatushautomossa kiteytynyt tavoitteiksi, esimerkiksi olla käyttäjälähtöinen, aktiivisesti avoin ja kunnianhimoisesti kokeileva museo, jonka sydämenä on pohjoismaiden laajin arkkitehtuuria ja muotoilua yhdistävä ydinnäyttely. Tuomas Auvisen, Outi Kuittisen ja Ulla Teräksen muodostama selvitysryhmä on saanut työstään paljon kiitosta. Lataa konseptiselvitys tästä.

Hallintomalliksi säätiö ja yritys

Julkistamistilaisuuden odotetuinta antia olivat kuitenkin hankkeen toteuttamis- ja toimintamallit, joita Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat kehittäneet viime kuukaudet, sekä sijainti. Etelärannan vahvistuminen museon paikaksi oli melko yllätyksetön – eniten on puhututtanut toteutusmalli.

Ehdotettu talous- ja hallintomalli on tuttu Amos Rexistä. Museon toimintaa tilavuokrauksineen ja tapahtumajärjestelyineen pyörittäisi yritys, jonka omistaisi sataprosenttisesti museoiden nykyiset taustasäätiöt yhdistävä uusi museosäätiö. Säätiö hallitsisi museon kokoelmia sekä pääomaa, jonka tuotoilla museotoiminta osittain rahoitettaisiin. Toiminnan muu rahoitus tulisi valtakunnallisen vastuumuseon tukena valtiolta sekä museon omista tuotoista, kuten lipunmyynnistä.

Perustettavan säätiön pääomittamisesta vastaisivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki kertapanostuksena, mutta myös yksityisiä rahoittajia olisi tarkoitus löytää. Arvio tarvittavasta pääomasta on 130–150 miljoonaa euroa.

”Kaupunki investoi maailmanluokan sisältöön ja kokemuksellisuuteen – ei pelkkiin seiniin”, sanoi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori konseptin julkistustilaisuudessa. Kaupunki ehdottaakin museorakennuksen toteuttamisen linkittämistä osaksi alueen laajempaa kehittämistä vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi Marian sairaalan aluetta tällä hetkellä kehitetään.

Toteutustavaksi ehdotetaan toteutuskilpailua

Toteutusmallissa alueesta järjestettäisiin kaksivaiheinen konsepti- ja toteutuskilpailu, jonka voittajalle kaupunki myisi alueen tontit. Uusi omistaja sitoutuisi toteuttamaan koko alueen, mukaan lukien museorakennuksen, jonka suunnittelusta järjestettäisiin erillinen arkkitehtuurikilpailu. Tontin omistaja – esimerkiksi grynderi tai kiinteistösijoitusyhtiö – omistaisi myös museorakennuksen, josta museosäätiö maksaisi vuokraa.

Pormestari Vapaavuori korosti sitä, että mallilla, jossa Helsinki ei rahoittaisi itse rakennusta vaan pääomittaisi museosäätiötä, museo voisi toimia riippumattomasti ja ennustettavasti.

Toteutusmallin eduiksi apulaispormestari Anni Sinnemäki mainitsi mahdollisuuden kehittää koko Eteläsataman ranta-aluetta kokonaisuutena. Hänen mukaansa alue on olennainen osa Helsingin historiallista keskustaa ja merellisyyttä, mutta tällä hetkellä alue on rähjäinen.

”Pelkkä museorakennus ei yksinään riitä, vaan on katsottava koko ranta-aluetta kokonaisuudessaan. Tavoitteena on uuden, vetovoimaisen kaupunkitilan muodostuminen”, totesi Sinnemäki.

Helsingin empirekeskustaan avautuvan arvokkaan kulttuuriympäristön ymmärretään asettavan tarkat reunaehdot niin rakennuksen kuin alueenkin suunnittelulle. Esimerkiksi tontin tulee säilyä kaikille avoimena kaupunkitilana ja pääsy meren äärelle tulee taata. Kaupunki linjaa, että museon lisäksi alueella voisi sijaita myös jonkin verran kaupallisia toimintoja, kuten hotelli ja ravintoloita.

Yleisökysymyksenä esitettiin, voisiko alueen ja museon omistajaksi tulla kansainvälinen toimija.

”Konsepti- ja toteutuskilpailu olisi kansainvälinen. Olemme osa avointa eurooppalaista toimintaympäristöä, joten kyllä, pääomia voi tulla Suomen rajojen ulkopuolelta”, vastasi pormestari Vapaavuori.

Päätöksiä vielä tämän vuoden aikana

Hankkeen vieminen eteenpäin jatkuu esityksen tekemisellä museon sisällyttämiseksi tulevaan hallitusohjelmaan. Selvitysryhmän mukaan toteuttamispäätös pitäisi tehdä vuoden 2019 aikana, jotta uusi museo ottaisi itselleen alan johtajuuden, ennen esimerkiksi Lontooseen ja Tukholmaan kehitteillä olevien museohankkeiden valmistumista.

”Lopulliset rahoituspäätökset tekee tuleva hallitus, ja sitä seuraava näkee museon avoimena”, maalaili eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Toivottavasti seuraava hallitus on yhtä myötämielinen museon toteuttamisesta.

Lataa konseptiselvitys tästä

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon ystävät DAMY ry järjestää museohankkeesta avoimen keskustelutilaisuuden 17.4. Helsingin kaupungintalolla. Lue lisää tästä.