Mind-Building-näyttelyn oheisohjelmana järjestetyssä "Freespace of Libraries" -paneelissa puhuivat Jonas Malmberg, Antti Nousjoki, Tuula Haavisto ja Päivi Meuronen. Anni Vartola ja Hanna Harris moderoivat keskustelua. kuva: Miina Jutila

Maailmalla ihaillusta suomalaisesta kirjastoinstituutiosta keskusteltiin Venetsiassa

Suomalaista kirjastoarkkitehtuuria esitelleen biennaalinäyttelyn teemaa syvennettiin Meetings on Architecture -sarjassa

Arkkitehtuuribiennaalin viimeisellä viikolla Suomen paviljongin Mind-Building-näyttelyn oheisohjelmana järjestettiin kirjastoaiheinen seminaari osana Meetings on Architecture -keskustelujen sarjaa. Seminaarin järjesti Suomen näyttelystä vastannut Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo.

”Freespace of Libraries” -seminaarin avasi opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Hänen mukaansa Suomen paviljongin tämänvuotinen teema on kunnianosoitus paitsi suomalaiselle kirjastolaitokselle ja kirjastoarkkitehtuurille, myös suomalaiselle demokratialle. Kirjastot ovat tasa-arvoisia tiloja, jotka palvelevat kaikkia taustaan katsomatta, ja Suomen lainsäädäntö on turvannut kirjastoinstituutiota jo 90 vuoden ajan.

Näyttelyn komissaari, Archinfon toiminnanjohtaja Hanna Harris perusteli Mind-Building-näyttelyn kirjastoteemaa: ”Biennaalin teema ’Freespace’ kiteyttää kirjastojen perusolemuksen, sillä kirjastot todella ovat vapaata tilaa kaikille. Lisäksi teemasta tekee ajankohtaisen Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi.”

Seminaarin avasi Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Hanna Harris ja Anni Vartola kertoivat Mind-Building-näyttelyn taustoista. kuvat: Miina Jutila

Näyttelyn kuraattori Anni Vartola kuvasi kirjastorakennusten olevan ikään kuin ystävälliset kasvot, joiden tarkoituksena on toivottaa kaikki tervetulleiksi. ”Yleiset kirjastot ovat paikkoja mielen rakentamiselle. Ajattelun kehittämisen apuna voi käyttää kirjallisuutta, taidetta, runoutta, lukemista ja kaikkia muita kirjaston tarjoamia aktiviteetteja”, Vartola valottaa Mind-Buildingin taustoja. ”Nämä periaatteet ovat olleet kirjastoliikkeen ytimessä jo 1800-luvun lopulta, ja niiden merkitys on tänä päivänä entistä suurempi.”

Myös Helsingin kulttuurijohtaja Tuula Haavisto korosti kirjastolaitoksen olevan kansalaisia sivistävä ja oppimista tukeva taho. ”Ilmaiset ja kattavat kirjastopalvelut tarjoavat muutakin kuin kirja- ja musiikkikokoelmia: ne jakavat tietoa, opettavat mediakriittisyyteen ja kannustavat luovuuteen. Parhaimmillaan palvelut kehittyvät yhteistyössä käyttäjien kanssa ja tukevat kansalaisoikeuksia”, Haavisto sanoi ja jatkoi: ”Kirjastoon saapuessaan kaikki ovat samalla viivalla. Et ole lapsi, vanhus tai maahanmuuttaja, vaan olet kirjastovierailija, joka toivotetaan tervetulleiksi”.

Helsingin kulttuurijohtaja Tuula Haavisto kertoi nykykirjaston merkityksestä ja toimintatavoista ja arkkitehti Jonas Malmerg Alvar Aallon kirjastoarkkitehtuurista. kuvat: Miina Jutila

Demokraattista sivistystä tarjoavan rakennuksen suunnittelu on inspiroinut useita arkkitehteja, niin myös Alvar Aaltoa. Aallon kirjastoarkkitehtuurista kertoi seminaarissa arkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä. Aalto on suunnitellut ainakin 22 julkista tilaa, jotka on tarkoitettu kirjoille. Kirjastoissa toistuvat samat teemat, kuten luonnonvalo, kirjastotilan jakaminen porrastetusti eri tasoihin sekä erityisesti niihin suunnitellut valaisimet. Alvar Aallon kirjastoihin voi perehtyä arkkitehti Sirkkaliisa Jetsosen ja valokuvaaja Jari Jetsosen uutuuskirjasta Alvar Aalto Libraries, joka esittelee kuvin ja tekstein yhdeksäntoista Aallon kirjastoa. Kirja julkistettiin seminaarin yhteydessä.

JKMM Arkkitehtien suunnittelemista kirjastoista oli kertomassa sisustusarkkitehti Päivi Meuronen, joka on vastannut Turun ja Seinäjoen pääkirjastojen ja rakenteilla olevan Kirkkonummen kirjaston sekä Harald Herlin -oppimiskeskuksen sisustussuunnittelusta. Isoissa kirjastorakennuksissa arkkitehtuurin aineksina on käytetty muun muassa paikallavalettua betonia, puuverhoilua ja tilaan suunniteltuja kalusteita. Kirjastotilojen avoimuus ja isot lasipinnat lisäävät yhteyttä ulkotilaan ja sitovat ne urbaaniin kontekstiin. Sisustuksissa on kiinnitetty huomiota eri käyttäjäryhmiin ja otettu huomioon erilaiset ryhmätyöskentelymahdollisuudet. ”Kirjastot ovat nykyään kaikenlaisen informaation keskuksia, joissa on erilaisia sosiaalisia aktiviteetteja”, Meuronen sanoi. ”Suunnittelussa on otettava huomioon, että tilojen ja kalusteiden tulee olla helposti muunneltavissa, jotta tilat palvelevat mahdollisimman pitkään ja monipuolisesti.”

Sisustusarkkitehti Päivi Meuronen esitteli JKMM:n suunnittelemia kirjastoja ja ALA Arkkitehtien Antti Nousjoki pian aukeavaa Helsingin keskustakirjasto Oodia. kuvat: Miina Jutila

Mind-Building-näyttelyn pääkohteesta Oodista oli kertomassa sen suunnittelija Antti Nousjoki Arkkitehtitoimisto ALA:sta. Uusi keskustakirjasto täydentää Kansalaistorin ympäristön kulttuuritarjontaa ja liittyy alueen merkittävien kulttuurirakennusten joukkoon, mistä Nousjoki vitsaili, kuinka mahtavaa olisi, jos Kiasma ja Oodi tekisivät tulevaisuudessa lapsia. Epäilemättä biennaalinäyttelyssäkin paljon huomiota saanut rakennus tulee inspiroimaan monia. ”Täysin julkisin varoin rahoitettu Oodi tulee olemaan nykyaikainen niin kirjastoarkkitehtuurinsa kuin kirjastopalveluidenkin puolesta. Rakennuksen on tarkoitus olla valtava paviljonki, joka vetää puoleensa ohikulkevaa ihmisvirtaa”, kuvaili Nousjoki. Oodi avautui yleisölle kymmenen päivää arkkitehtuuribiennaalin päättymisen jälkeen, joulukuun 5. päivä 2018.

Teksti: Irina Garnets

Suomen paviljongin Mind-Building-näyttely kulminoitui joulukuussa 2018 auenneeseen Oodiin. kuva: Ugo Carmeni

Meetings on Architecture -sarjassa kuultiin vuoden 2018 arkkitehtuuribiennaalin kuraattoreiden Yvonne Farrellin ja Shelley McNamaran vetämien kymmenen paneelikeskustelun lisäksi kansallispaviljonkien järjestämiä tilaisuuksia, joihin kuuluivat myös Pohjoismaisen paviljongin ”Embedded Architectures” -keskustelu sekä Suomen paviljongin ”Freespace of Libraries” -seminaari. Arkkitehtuuribiennaali oli auki 26.5.–25.11.2018. Mind-Building-näyttely tullaan näkemään Helsingin keskustakirjastossa Oodissa maaliskuussa 2019.