Home » Artikkelit » Suomalaisten kulttuurirakennusten arkkitehtuuri italialaisin silmin
Roomassa järjestetty konferenssi suomalaisten kulttuurirakennusten arkkitehtuurista keräsi parisataapäisen kuulijajoukon. kuva: Daniele Raffaelli

Suomalaisten kulttuurirakennusten arkkitehtuuri italialaisin silmin

Lokakuun puolivälissä 2018 Italiassa järjestettiin konferenssi, joka keskittyi suomalaisten kulttuurirakennusten arkkitehtuuriin.

Yli 200 arkkitehtuurin ammattilaista ja toimittajaa kokoontui Casa dell’Architetturaan Roomaan kuulemaan Helsingin uusista lippulaivarakennuksista Amos Rexistä ja Oodista niiden arkkitehtien esitteleminä. Tapahtuman kuraattorin, italialaisen arkkitehti ja freelance-toimittaja Arianna Callocchian mukaan suomalaisilla ja italialaisilla on paljon opittavaa toisiltaan.

Konferenssin kuraattori Arianna Callocchia yhdessä ALA:n Samuli Woolstonin ja JKMM:n Asmo Jaaksin kanssa. kuva: Laura Ragazzola

Suomessa Amos Rex -taidemuseo ja Helsingin uusi keskuskirjasto Oodi ovat vuoden kulttuuritapauksia. Italiassa järjestettävälle konferenssille suomalainen kulttuurirakennusten arkkitehtuuri on kuitenkin hyvin tarkoin määritelty aihe. Mistä ajatus siihen kumpusi, Arianna Callocchia?

Olen edistänyt suomalaista arkkitehtuuria ja designia Italiassa vuodesta 2005 lähtien järjestämällä näyttelyitä, kulttuuritapahtumia ja konferensseja sekä kirjoittamalla artikkeleita eri julkaisuihin. Olen seurannut tiiviisti Arkkitehtitoimisto ALAn ja JKMM Arkkitehtien työtä läpi vuosien, ja heidän uusimmat projektinsa tekivät minuun suuren vaikutuksen. Halusin nostaa esille sen, miten Suomi ja aivan erityisesti sen pääkaupunki panostavat julkisiin kulttuurirakennuksiin. Siksi päätin kutsua Amos Rexin ja Oodin arkkitehdit konferenssiin Rooman Casa dell’Architetturaan. Tapahtuman järjestäminen ei olisi ollut mahdollista ilman tukea Suomen Italian-suurlähetystöltä, Helsingin kaupungilta sekä Arkkitehtitoimistojen liitto ATL:ltä.

ALA-arkkitehtien Samuli Woolston esittelee Helsingin keskustakirjasto Oodin ideaa muodostaa arkkitehtuurikokemuksesta ymmärrettävä. kuva: Daniele Raffaelli

Minkälaisia reaktioita esittelyt herättivät? Millaista keskustelua ne synnyttivät?

Oli ilo nähdä, miten dialogi kehittyi konferenssin aikana: puheenvuoroissa vertailtiin Suomen ja Italian tilanteita ajankohtaisten kulttuuriprojektien kontekstissa. Paneelikeskustelussa korostui se, miten vaikeaa Italiassa on toteuttaa kulttuurirakennushankkeita ripeässä aikataulussa.

Casa dell’Architettura toimii 1800-luvulta peräisin olevassa entisessä akvaariorakennuksessa. kuva: Daniele Raffaelli

Miten suomalaisten kulttuurirakennusten arkkitehtuuri mielestäsi eroaa italialaisesta?

Keskeinen erottava tekijä on se, että suurimman osan suomalaisista kulttuurirakennuksista on suunnitellut suomalainen arkkitehti, kun taas Italiassa suunnittelutyön tekee useimmiten kansainvälinen toimisto. Yksi harvoista viimeaikaisista esimerkeistä italialaisen Italiaan suunnittelemasta kulttuurirakennuksesta on Renzo Pianon Auditorium Parco della Musica Roomassa.

Helsingin uudet lippulaivarakennukset ovat moderneja kulttuurielämän keskuksia. kuva: Daniele Raffaelli
Paneelikeskustelussa Samuli Woolston, Asmo Jaaksi sekä Luca Ribichini, Casa dell’Architetturan kulttuurikomission presidentti. kuva: Daniele Raffaelli

Onko suomalaisten kulttuurirakennusten arkkitehtuurissa mielestäsi nähtävissä joitakin trendejä?

Olen havainnut, että uudet kulttuurirakennukset ovat usein ikään kuin nestemäisiä, muodoiltaan orgaanisia. Ne ovat visuaalisesti voimakkaita, mutta estetiikan lisäksi ne ottavat huomioon ympäristönsä, paikalliset tavat ja materiaalit, ilmasto-olosuhteet ja historiallisen kaupunkikontekstinsa, unohtamatta käytännöllistä lähestymistapaa kestävyyteen ja ihmisten psykofyysiseen hyvinvointiin. Arkkitehtuurin ilmaisukieli on kansainvälistä tasoa mutta samanaikaisesti se kiinnittyy suomalaisuuden kontekstiin.

Entä Rooman kulttuurirakennukset, mitä arkkitehtuurin kentällä tapahtuu tällä hetkellä?

Suurin osa Rooman keskustan kulttuuri-instituutioista sijaitsee historiallisissa rakennuksissa, joten suunnittelu keskittyy konservointiin ja muutostöihin. Lisäksi monet niistä, erityisesti taiteen rakennukset, toimivat yksityisillä varoilla, kuten Palazzo Merulana, Musia ja vastikään avattu Jean Nouvelin suunnittelema Alda Fendi Foundation.

Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki puhui hyvien julkisten tilojen luomisesta kulttuurin ja arkkitehtuurin keinoin. kuva: Daniele Raffaelli

Yksi konferenssin päämääristä oli kehittää yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten ja italialaisten ammattilaisten välillä. Miksi yhteistyö on tärkeää?

Uskon, että tämänkaltainen konferenssi synnyttää ammatillista ja kulttuurista vaihtoa. Suomalaisille on arvokasta oppia rikkaasta kulttuuriperinnöstämme – ei ole sattumaa, että suomalaiset arkkitehdit, kuten Alvar Aalto, ovat perinteisesti tehneet opintomatkoja Italiaan tai että Amos Anderson tuki Institutum Romanum Finlandiae -säätiön perustamista Villa Lanteen.

Italialaisille taas olisi tärkeää ottaa oppia Suomesta, kun katsotaan kohti tulevaa. Kulttuuriseen ja ammatilliseen vaihtoon Suomen ja Italian välillä pitäisi kannustaa entistä enemmän. Vaikka maiden perinteet ja toimintaympäristöt ovat hyvin erilaisia, meillä olisi valtavasti opittavaa toisiltamme.

Haastattelu: Henriikka Uotila ja Miina Jutila

 

Lue lisää Casa dell’Architetturan verkkosivulta (italiaksi).

 

Konferenssin järjestämistä tukivat

Casa dell’Architettura Cultural Commission, Chamber of Architects of the City and Province of Rome, Roma Capitale, Suomen Italian-suurlähetystö, Helsingin kaupunki ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL sekä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, Italian Council of Architects ja Rooman Sapienzan yliopiston arkkitehtuurin laitos.

Puhujat

Luca Ribichini, President of the Casa dell’Architettura Cultural Commission
Flavio Mangione, President of the Chamber of Architects of the City and Province of Rome
Janne Taalas, Suomen suurlähettiläs Italiassa,
Anni Sinnemäki, Helsingin apulaispormestari
Asmo Jaaksi, JKMM Arkkitehtien perustajaosakas
Samuli Woolston, Arkkitehtitoimisto ALAn perustajaosakas