Home » Artikkelit » Nojatuolimatkoja arkkitehtuuriin
Rikhardinkadun kirjasto tunnetaan viuhkamaisista kierreportaistaan. kuva: Henriikka Uotila

Nojatuolimatkoja arkkitehtuuriin

Kirjastojen arkkitehtuuriviikolla sukelletaan arkkitehtuurikirjallisuuteen ja kirjastoarkkitehtuuriin.

“Meillä on vakiasiakkaita, jotka ovat käyneet Rikhardinkadun kirjastossa itsenäisen Suomen alkuajoista lähtien. Aikanaan he saapuivat kirjastoon pakoon pahaa maailmaa”, kertoo Barbro Aittola, kirjastonhoitaja, joka on työskennellyt Rikhardinkadulla yli 18 vuoden ajan.

Aittola muistaa kirjaston ajalta ennen 2000-luvun alun remonttia. Siinä viimeisteltiin 1980-luvulla aloitettua uudistusprojektia ja yksi rakennuksen siivistä pistettiin uuteen uskoon.

Viime vuonna 135 vuotta täyttänyt pohjoismaiden ensimmäinen yleinen kirjasto edustaa tyyliltään uusrenessanssia. Arkkitehti Theodor Höijer suunnitteli rakennuksen Suomelle, joka otti askelia kohti sivistysyhteiskuntaa. Muutoksista huolimatta kirjasto on säilyttänyt henkensä.

“Mielestäni parasta ovat korkeat ikkunat ja hienot, venäläishenkiset värit. Täällä yhdistyy ison kirjaston toimivuus pienen kirjaston ihmisläheisyyteen”, Aittola kuvaa.

Tulevan keskustakirjasto Oodin myötä Rikhardinkadun kirjasto on profiloitunut taidepainotteiseksi. Taidekirjat, myös arkkitehtuurikirjallisuus, on siirretty keskeiselle paikalle yleisön helpommin löydettäviksi. Tällä viikolla arkkitehtuurikirjat ovat esillä aivan erityisen näkyvästi, kun kirjastoissa vietetään arkkitehtuuriviikkoa.

 

Rikhardinkadun kirjaston parvelle saakka kiemurtelevien portaiden juurelta löytyy pieni näyttelyllinen teemaviikon kirjoja. The Dream of the New World, Sacred Spaces, Arkkitehdin värejä etsimässä… Pöydällä on myös Venetsian arkkitehtuuribiennaalin katalogi Mind-Building. Se kokoaa yhteen suomalaisen kirjastoarkkitehtuurin tarinan.

Suomi onkin tunnettu paitsi edistyksellisestä kirjastolaitoksestaan, myös kiinnostavasta kirjastoarkkitehtuuristaan. Katalogi esittelee esimerkiksi vuonna 1970 valmistuneen Töölön kirjaston, joka myös on mukana kirjastojen arkkitehtuuriviikossa.

Töölössä vapaata lukupaikkaa on vaikea löytää maanantai-iltapäivänä. Lasiseinäinen lukusali on suosittu opiskelupaikka, jonne moni on juurtunut lukiessaan ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin. Aarne Ervin modernistisessa kirjastorakennuksessa tilan keskiössä on valo.

“Se maaginen valo auttoi jaksamaan epätoivon hetkillä”, kertoo Päivi, jolle Töölön kirjasto oli tukikohta Farmasian pääsykokeisiin valmistautuessa.

Yleisölle avautuessaan Töölön kirjasto oli edelläkävijä. Sinne suunniteltiin Helsingin kirjastojen ensimmäinen musiikkiosasto, joka on käytössä edelleen. Musiikkiosaston kuuntelupaikat ovat kaarevissa looseissa, kuin kukan terälehtien muodossa. Arkkitehti Ervistä kertova kirja Tilaa ihmiselle – Architect Aarne Ervi 1910–1977 löytyy kirjastoviikon teemapöydältä.

Parin viime vuoden aikana myös arkkitehtuuriproosa on puhututtanut, kun Akvarelleja Engelin kaupungista ylsi Finlandia-voittoon vuonna 2016. Jukka Viikilän lyyrinen kuvaus maamme pääkaupungin kehittymisestä ja sen yksinäisestä arkkitehdista oli viime vuoden toiseksi lainatuin teos pääkaupunkiseudun kirjastoissa.

Suomalaisia arkkitehteja listatessa juuri Engel muistetaan usein mainita. Arkkitehtuuriviikon aikana kirjastoissa nostetaan esiin myös suuren yleisön harvemmin tuntemia suomalaisarkkitehteja sekä poikkitieteellisiä teoksia, kuten Juhani Pallasmaan Eläinten arkkitehtuuri. Hämähäkkien ja simpanssien suunnittelutaidot eivät koskaan lakkaa häkellyttämästä.

Suunnittelua harjoitetaan myös Rikhardinkadun kirjaston lastenosastolla, jossa nelivuotias vakikävijä Farah toimii parhaillaan kokkina. Seuraavaksi kattilaan heitetään sipulit.

50 075 723. Niin monta fyysistä käyntiä Suomen yleisissä kirjastoissa tehtiin vuoden 2017 aikana. Väkimääräämme verrattuna se on paljon, eikä teknologioiden kehityksestä huolimatta luku ole viime vuosien aikana juuri laskenut. Kirjasto on edelleen tila, johon hakeudutaan.

Mikä lopulta tekee kirjastoista rakennuksina meille niin tärkeitä? Vastaus on yksinkertainen, jos Farahilta on kysyminen. Kirjastojen taika on siinä, että niissä voi tehdä asioita, joita kotona ei voi – kuten pelata ruoanlaittopelejä.

“Täällä voi laittaa perunoiden päälle ketsuppia”, Farah nauraa ja pukee nyt Peppi Pitkätossulle valkeaa leninkiä. “Ihan miten haluaa.” Yli sata vuotta vanhan lastenosaston kaari-ikkunoiden alla Huvikummunkaan suunnittelija ei jää mysteeriksi.

Teksti ja kuvat: Henriikka Uotila

 

Kirjastojen arkkitehtuuriviikko jatkuu sunnuntaihin 7.10. saakka. Teemaviikko on käynnissä olevan Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Suomen näyttelyn oheistapahtuma. Archinfon tuottama kirjastoarkkitehtuuria esittelevä näyttely ’Mind-Building’ on esillä Venetsiassa 25.11.2018 saakka.

Mukana arkkitehtuuriviikossa ovat Helsingin kaupunginkirjastoista Kallio, Rikhardinkatu, Vallila, Töölö, Maunula, Kontula, Arabianranta, Oulunkylä, Viikki, Jätkäsaari ja Vuosaari. Muut teemaviikon osallistujat ovat Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus Espoossa, Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisa, Raision, Kuhmon ja Lohjan kirjastot sekä Tampereen pääkirjasto Metso.

Katso top 10 -lista Helsingin kaupunginkirjaston suosittelemasta arkkitehtuurikirjallisuudesta Helmetin sivulta.

#mindbuilding
#kirjastoarkkitehtuuri
#arkkitehtuuriviikko