Home » Kasvatus » Archinfon hankkeet » Arkkitehtuurikerhot 2016–19 » Oma koulu lähtökohtana Oulussa
Arkkitehtuurikerholaisen ottama kuva kouluympäristön havainnointiretkeltä.
Arkkitehtuurikerholaisen ottama kuva kouluympäristön havainnointiretkeltä.

Oma koulu lähtökohtana Oulussa

Oulun Rajakylän koulun arkkitehtuurikerho suunniteltiin koulunsa aloittavien ehdoilla, helpottamaan asettumisessa uuteen tilanteeseen ja ympäristöön. Kerhossa koulurakennukseen ja sen lähiympäristöön tutustuttiin elämyksellisin ja leikinomaisin menetelmin. Lähtökohtana olivat lasten omat ajatukset ja kokemukset.

Oulun Rajakylän koulun arkkitehtuurikerho 2016–17

Muistiinpanoja kerhon vastuuohjaajan, kuvataiteen opettaja Pia Leppänen-Keräsen päiväkirjasta

[1] Tutustuminen, mittakaava. Mittaukon tekeminen pahvista ja Dat-massasta. [2] Pohjapiirros. Lego rakennusten kautta hahmotetaan pohjapiirros, mitä pohjapiirrokseen kuuluu, oman mitta-ukon maalaaminen. [3] Koulun tilojen tutkiminen ja litteästä 3d-muodoksi. Moniste, jossa perusmuoto lähtökohtana. Muodot leikattiin irti ja niistä koottiin kolmiulotteinen muoto. Esimerkiksi neliöstä kuutio.

[4] Oman tilan/ talon pienoismalli pahvista, mehupilleistä, tikuista ym. Talo koottiin kuumaliimalla, opettajien ohjauksessa. Lisätehtävänä sai tehdä väritystehtäviä (sisäkuvia tiloista) ja pelata Castle Logic rakennuspalikoilla. [5] Talojen viimeistely, maalaaminen ja sisustaminen. Oman mittaukon tilaan sovittaminen. Lopuksi taloa ympäröivän tontin piirtäminen (istutukset, pihatiet). [6] Teimme talot valmiiksi ja piirsimme niiden ympärille kaupungin asemakaavan. Lapset innostuivat tekemään pienen kaupungin kaikki toiminnot, tiet, kaupat, liikenne, kulkuneuvot (puupalikka-autot) jne.

[6] Teimme Valo Oulu -tapahtumaan valomeduusoita muovipusseista ja muovipurkeista. Ne tullaan ripustamaan Valveelle osaksi yhteisötaideteosta. [7] Kaupunki siluetti, valot ja varjot. Luetaan Hämäräkirjaa (Hannele Mikaela Taivassalo) ja tehdään mustasta paperista Hämärämaan linnan siluetit, harjoitellaan saksilla leikkaamista ja paperiveitsen käyttöä. Lopuksi tutkitaan leikattujen kaupunkien varjokuvia (taskulamput). Karttamerkit, kartan hahmottaminen. Tehdään Hämäräkirjan perusteella Hämärämaan kartta. Jokainen esittelee omansa tuntien lopuksi. Opitaan kertomaan omasta työstä muille.

[8] Lautapelit Arkkitehtuurikasvatuksen hengessä: Bandu, Monumento ja Mondo. Harjoiteltiin rakentamisen taitoja, yhteistyötaitoja, tunnetaitoja (voittaminen / häviäminen). Lisätehtävänä oli paperista leikattava ja taiteltava Pöllö, jonka sai värittää omalla tavalla.

[9] Perspektiivin piirtäminen: etuala, keskiala, taka-ala. Mietittiin myös yhden pakopisteen piirtämistä. Annetuista valokuvista lapset saavat etsiä näitä asioita. Piirustusharjoitus: Kuvan päälle laitetaan kuultopaperi ja piirrettään kuvan pääelementit läpi. Lopuksi tarkastellaan kuultopaperi piirroksia valkotaululla, löytyikö kuvasta syvyysvaikutelman elementit. [10] Pressprint grafiikka. Luonnostelu, suunnitelma paperille edellisen kerran perspektiivi piirustuksesta (etuala, taka-ala, horisontti viiva). Sitten piirustus siirretään pressprint laatalle lyijykynällä piirtäen ja otetaan eri värisiä vedoksia. Harjoitellaan värien sekoittamista ja grafiikan työvälineiden käyttöä. Opetellaan myös tarkkaavaisuutta ja hahmottamista. Laatan kaivertaminen kehittää myös hienomotorisia taitoja.

[11] Teemana vanha perinnerakentaminen (Suomi 100). Aiheeseen virittäytyminen: luetaan Mauri Kunnaksen Koiramäen talo kirjaa ja tutkitaan kirjasta vanhojen talojen materiaaleja, värejä, ikkunoita, ovia ja yleistä muotokieltä. Pohditaan myös talojen toimintoja, tilaratkaisuja ym. Miksi sen ajan talot olivat sellaisia (tupa +kammari)? Tehdään paperista taittelemalla Pohjalaistalon pienoismallit. Talot väritetään perinteisin värein, piirretään mm. lautaseinät jne. Keskittyminen, annettujen ohjeiden kuunteleminen, tarkkuus ja saksien ja viivoittimen käytön harjoittelu.

[12] Mielipaikat ja inhokkipaikat. Mikä tekee paikasta kivan, viihtyisän? Tarkastelemme Rajakylän karttaa, millaisia asuinalueita siellä on, minkä muotoisia taloja. Mikä on omassa ympäristössä parasta, mikä taas ei? Luova, vapaa rakentelu. Kokeillaan eri materiaaleista rakennuksien muodostamista: kertakäyttömuki, puupalikat, tikut, muovailuvaha. Jokainen saa oman tontin, jolle saa tehdä haluamansa rakennuksen pienoismallin annetuista materiaaleista. [13] Jatketaan pienoismallien rakentamista. Edellisellä kerralla sommitellut rakennukset lähtökohtana. Nyt rakennukset liimataan valmiiksi, mietitään myös pihaa, kasveja, teitä, sekä mitä muita toimintoja tontilla on. Harjoitellaan tarkkuutta, ongelman ratkaisua, hahmottamista, sorminäppäryyttä, päätöksen tekoa mm. siinä, mitä minun tontille mahtuu, miten saan haluamani rakennuksen tehtyä annetuista materiaaleista. Tutkitaan myös miten pienoismallien rakentelun materiaalit toimivat (puupalikat, tikut, pahvinpalat, villa, kivimurske jne.)

[14] Työstetään pienoismallit loppuun, mm. maalataan rakennukset. Sitten ne valokuvataan väritaskulamppujen kera. Lapset tutkivat rakennuksia eri valaistuksessa. Valoilla saadaan luotua erilaisia tunnelmia, vuorokauden aikoja. Lapset oppivat myös sanallistamaan syntyviä tunnelmia, mielikuvia. Jokainen esittelee oman valmiin pienoismallinsa toisille ja harjoittelee omasta työstä kertomista ja toiset kuuntelemista ja puheenvuoron antamista. Siirrytään seuraavaan aiheeseen.

Eläinten arkkitehtuuri. Aluksi keskustellaan hyönteisistä, niiden rakenteesta ja väreistä. Sitten jokainen saa tehdä oman hyönteisen kierrätysmateriaalista mm. pullonkorkeista, rautalangasta, metalliromusta, pakkausmuovista. Opitaan kolmiulotteista hahmottamista, ideointia ja luovuutta, mutta myös aiheesta toiseen siirtymistä, uuteen asiaan keskittymistä. [15] Tutkitaan eläintenarkkitehtuuria kirjan kuvista (Juhani Pallasmaa). Mietitään millaisen pesän oma hyönteinen tarvitsee, pohditaan mittakaavaa. Tehdään hyönteisten pesät liisteröimällä lankaa, paperia ja sanomalehteä ilmapallon päälle. Harjoitellaan kolmiulotteisen muodon rakentumista litteästä materiaalista, sorminäppäryyttä ja pitkäjänteisyyttä. [16] Hyönteisten pesät valmiina. Lapset saavat valokuva ipadeilla valmiit pesät hyönteisineen. Lopputuloksen pohdinta; mahtuuko hyönteinen pesään, toimiiko pesä halutulla tavalla, olisiko jotain halunnut tehdä toisin. Harjoitellaan muotoiluprosessin tutkimista, eri ratkaisujen ja vaiheiden pohdintaa.

Lisätehtävänä: sisustussuunnittelu, pieni yksiö omalle lelulle. Tehdään pienet kodit pahvilaatikon sisään (silmälasikoteloiden laatikko), keskitytään sisustuksen tekemiseen. Vapaa suunnittelu ja sommittelu annetuista materiaaleista kehittää luovaa ongelmaratkaisukykyä, sekä tuntuu olevan hyvin mielekästä puuhaa, johon lapset helposti motivoituvat. Lapsilla on mukana lelu, jonka asunto laatikosta tulee. Prosessi saa vapaasti lähteä lasten haluamaan suuntaan. Lapset keksivätkin tehdä laatikoista liikkuvia koteja. Niihin lisätään renkaat, ne sisustetaan mm. mosaiikkikaakeleilla ja värikkäillä papereilla. Sitten niillä ajellaan pöydillä ja lattioilla. Lopuksi lelut menevät laatikkokoteihin nukkumaan.

[17] Valokuvaustehtävä: Millainen on meidän kouluympäristö? Tutkitaan oman koulun ympäristöä, sen materiaaleja, värejä, muotoja ja mittakaavaa. Käytössä digipokkari kamerat. Lisäksi lapset saivat valita mukaan kuvaukseen pienen muovieläimen, joka asetetaan kuvaan tuomaan mittakaavaa. Eläimen asettelu auttaa myös keskittymään kuvaukseen. Kierretään koulun lähiympäristössä ja koulun pihalla. [18] Viimeistellään kevään töitä loppuun. Jokainen saa valita parhaat otokset omista valokuvista. Valituista kuvista teetetään paperikuvia. [19] Lasten valokuvista koostetaan näyttely. Mietitään yhdessä kuvista rakentuvan näyttelyn ilmettä, mitkä kuvat valitaan, miten näyttely koostetaan, mikä on näyttelyn nimi. Harjoitellaan kokonaisuuden hahmottamista, yhdessä tekemistä (sosiaalisia taitoja). Lisäksi karkkiarkkitehtuuria, unelmalinnoja vaahtokarkeista, kekseistä ja lakuista, joiden pohjana toimii riisikakku.

Lasten havaintoja  koulun lähiympäristöstä

Osallistujat, tekijät, kumppanit ja tukijat

Oulun Rajakylän koulun arkkitehtuurikerho toteutettiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ja Arkkitehtuurin tedotuskeskuksen koordinoimaa Arkkitehtuurikerhot 2016–19 -hanketta. Hankkeen asiantuntijakumppaneita olivat Pohjois-Suomen arkkitehdit SAFA:n arkkitehtuurikasvatusryhmän arkkitehdit Eini Vasu ja Riitta Kosonen. Koordinoivana kumppanina toimi Oulu-opisto. Kerhon vastuuohjaaja oli kuvataiteen opettaja (KM, TaM) Pia Leppänen-Keränen. Hänen rinnallaan arkkitehtuurin 1-2-luokkalaisia harrastajia ohjasi arkkitehtiylioppilas Topias Yli-Vakkuri. Rajakylän koulu tarjosi kerhon käyttöön luokkatilan sekä säilytyskalusteen piirustuksia, pienoismalleja ja muita teoksia varten.

IMG_2707          Oulu-Opisto         SAFA       IMG_2709 kopio