Home » Ajankohtaista » Modernismin ikonin uusi elämä – millaiseksi se muotoutuu?
Säynätsalon kunnantalo -työpajan osallistujia. kuva: Mirkka Vidgrén / Alvar Aalto -museo
Säynätsalon kunnantalo -työpajan osallistujia. kuva: Mirkka Vidgrén / Alvar Aalto -museo

Modernismin ikonin uusi elämä – millaiseksi se muotoutuu?

”Jos rakennuksella ei ole käyttöä, sillä ei ole tulevaisuutta”, kiteytti yhdysvalloissa toimiva arkkitehti David Fixler Säynätsalon kunnantalo -workshopin päätöstilaisuudessa. Maailmankuulu modernismin korjaussuunnittelija oli kutsuttu luennoimaan ja kommentoimaan työpajaa, joka paneutui Alvar Aallon mestariteoksen tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin.

Alvar Aalto -akatemian 7.–8. kesäkuuta järjestämä ”Säynätsalo Town Hall Workshop – Modern Masterpiece in Contemporary Society” -työpaja kokosi yhteen 30 asiantuntijaa Suomesta, Yhdysvalloista, Saksasta, Italiasta ja Kanadasta pohtimaan alkuperäisestä käytöstään poistuneen rakennuskokonaisuuden arvoja ja tulevan käytön edellytyksiä. Vuoden 1993 kuntaliitoksen jälkeen talo on ollut vähäisellä käytöllä.

Aihetta lähestyttiin kolmessa työryhmässä, joiden teemat olivat ’julkinen’, ’liiketoiminta’ ja ’ympäristö’. Työskentelyä ohjasivat Alvar Aalto -säätiön asiantuntija Jonas Malmberg ja johtaja Tommi Lindh sekä arkkitehtuurin professori Olli-Paavo Koponen. Jokaisessa työryhmässä oli mukana rakennuksen omistajan eli Jyväskylän kaupungin edustaja. Alvar Aalto -akatemian johtaja Markku Hedman johti työpajaa.

”Säynätsalon kunnantalo on viimeisen kahden päivän aikana ollut täynnä elämää. Työpaja on ollut merkittävä tapahtuma rakennuksen tulevaisuuden kannalta”, arvioi Hedman kunnantalon valtuustosalissa pitämässään loppupuheenvuorossa.

Säynätsalon kunnantalo työpajan aikana kesäkuussa 2017. kuvat: Miina Jutila / Archinfo ja Nina Heikkonen / Alvar Aalto -akatemia
Säynätsalon kunnantalo kesällä 2017. kuvat: Miina Jutila / Archinfo ja Nina Heikkonen / Alvar Aalto -akatemia

Tavoitteena on synnyttää vuonna 1952 valmistuneelle Säynätsalon kunnantalolle säilyttämisen hallintasuunnitelma, Conservation Management Plan (CMP). Vastaava on jo tehty Paimion parantolalle kaksi vuotta sitten. Alvar Aalto -akatemian suunnitelmissa on kehittää työpajasta metodi, jolla vastaavia korjaus- ja suojelusuunnitelmia voitaisiin työstää muihinkin Aallon kohteisiin.

Säynätsalon kunnantalossa toimii tällä hetkellä muun muassa kirjasto, kahvila ja parturi-kampaamoliike. Osa liiketiloista on tyhjillään. Rakennuskokonaisuuteen kuuluu myös kuusi asuntoa, joista neljä on vuokralla ja kaksi lyhytaikaisessa majoituskäytössä, sekä kaksi vierashuonetta, jotka myös ovat varattavissa. Majoitustoimintaa pyörittää kahvilayrittäjä Harri Taskinen, joka myös huolehtii talon museovierailuista.

Säynätsalo-workshopin jälkeen Jyväskylässä jatkui kaksipäiväinen Aalto-tutkijaverkoston seminaari ”Why Aalto”, jossa kuusitoista kansainvälistä tutkijaa esitteli tutkimusartikkeleitaan ja lisäksi kuultiin luennot David Fixleriltä ja professori Jenni Reuterilta. Osallistujia seminaarissa Jyväskylän työväentalossa – Aallon varhainen työ vuodelta 1925 – oli yhteensä kuusikymmentä kahdestatoista eri maasta ja neljästä eri maanosasta.

Jyväskylän Alvar Aalto -museossa aukesi samalla viikolla näyttely Schildt & Aalto. Modernit humanistit, joka juhlistaa Aallon läheisen ystävän, kirjailija Göran Schildtin syntymän ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta. Näyttely on auki syyskuun 17. päivään saakka.

Alvar ja Elissa Aalto vierailivat Schildtien Daphne-purjeveneellä vuodenvaihteessa 1954–44. Kuva vieraskirjasta. kuva: Christine ja Göran Schildtin säätiö
Alvar ja Elissa Aalto vierailivat Schildtien Daphne-purjeveneellä vuodenvaihteessa 1954–44. Kuva vieraskirjasta. kuva: Christine ja Göran Schildtin säätiö