Home » #arkkitehtuuri100 » Kesän arkkitehtuurinäyttelyissä Aallon ystäviä, Saarisen Helsinkiä ja Heikkinen–Komosen 2000-lukua
Alvar Aalto Nemo Propheta in Patria -veneessään 1960-luvulla. © Christine ja Göran Schildtin säätiö / kuva: Göran Schildt
Alvar Aalto Nemo Propheta in Patria -veneessään 1960-luvulla. © Christine ja Göran Schildtin säätiö / kuva: Göran Schildt

Kesän arkkitehtuurinäyttelyissä Aallon ystäviä, Saarisen Helsinkiä ja Heikkinen–Komosen 2000-lukua

Alvar Aalto -museon kesän päänäyttelyssä katsotaan arkkitehdin uraa tämän ystävän, kirjailija ja taidehistorioitsija Göran Schildtin näkökulmasta, kun taas Ateneumin suurnäyttelyssä Aallon arkkitehtuuria rinnastetaan tämän kuvataiteilijaystävien töihin. Eliel Saarisen Munkkiniemeen pääsee virtuaalikävelylle Laiturin kesänäyttelyssä, ja Arkkitehtuurimuseossa nähdään läpileikkaus Mikko Heikkisen ja Markku Komosen toimiston töistä.

Jyväskylän Alvar Aalto -museon näyttely Schildt & Aalto. Modernit humanistit kertoo kirjailija Göran Schildtin (1917–2009) ja arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) ystävyydestä ja yhteistyöstä. Kahta erilaista persoonaa yhdisti muun muassa samankaltainen arvomaailma, laaja sivistyneisyys sekä kiinnostus Välimeren kulttuuria kohtaan. Schildt teki Daphne-purjeveneellään matkoja Välimerelle, ja eräälle näistä, Niilin risteilylle vuodenvaihteessa 1954–55, liittyi mukaan myös Alvar Aalto nuorikkonsa Elissan kanssa. Tuo matka syvensi kahden herrasmiehen välistä kanssakäymistä.

vasemmalla: Daphne-purjevene, jonka Aalto kastoi Aurinkolaivaksi. oikealla: Alvar Aalto kurkistaa Daphne-purjeveneen kajuutasta tammikuun ensimmäisen päivän aamuna vuonna 1955. kuvat: Göran Schildt / Christine ja Göran Schildtin säätiöSchildtin säätiö.
vasemmalla: Daphne-purjevene, jonka Aalto kastoi Aurinkolaivaksi. oikealla: Alvar Aalto kurkistaa Daphne-purjeveneen kajuutasta tammikuun ensimmäisen päivän aamuna vuonna 1955. kuvat: Göran Schildt / Christine ja Göran Schildtin säätiöSchildtin säätiö.

Pitkään jatkuneen ystävyyden merkiksi Alvar Aalto suunnitteli Göran ja Christine Schildtille kodin Tammisaareen. Omistajien rakkaus purjehdukseen ja Välimeren kulttuuriin on huomioitu vuonna 1970 valmistuneen Villa Schildtin – toiselta nimeltään Villa Skeppet – arkkitehtuurissa ja sisustuksessa. Näyttelyä varten on tuotettu filmi, jossa rakennushankkeesta vastanneet arkkitehdit Tore Tallqvist ja Erik Adlercreutz kertovat talon mielenkiintoisen historian sen syntyvaiheista toteutukseen. Nähtävillä on myös rakennuksen luonnoksia, työpiirustuksia ja valokuvia.

Alvar Aalto ja Göran Schildt keskustelevat Nemo propheta in patria -veneessä. kuva: Piero Berengo Gardini / Christine ja Göran Schildtin säätiö
Alvar Aalto ja Göran Schildt keskustelevat Nemo propheta in patria -veneessä. kuva: Piero Berengo Gardini / Christine ja Göran Schildtin säätiö

Göran Schildtin rooli Alvar Aallon elämäntyön ja henkisen perinnön vaalijana oli merkittävä. 1970-luvun lopulla hän ryhtyi työstämään arkkitehdin elämäkertaa, ja Alvar Aalto -säätiön perustajajäsenenä Schildt oli vahvasti myötävaikuttamassa siihen, että Aallon toimiston piirustusaineisto saatiin säilytettyä yhtenäisenä kokonaisuutena.

”Näyttelyn kokoamisen myötä käsitys Schildtin ja Aallon välisestä, vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistyöstä on laajentunut – tässä tärkeänä lähteenä on ollut kirjailijan ja arkkitehdin välinen kirjeenvaihto”, valaisee Alvar Aalto -museon ja -säätiön johtaja Tommi Lindh.

Alvar Aalto -museon ja Christine ja Göran Schildtin säätiön yhteistyössä toteuttama näyttely juhlistaa Göran Schildtin syntymän satavuotisjuhlavuotta sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Näyttely on avoinna Alvar Aalto -museon Galleriassa syyskuun puoliväliin saakka, minkä jälkeen se esitellään Villa Schildtissä Tammisaaressa.

 

Alvar Aalto, Villa Mairea, Noormarkku 1938. kuva: Armin Linke, 2014
Alvar Aalto, Villa Mairea, Noormarkku 1938. kuva: Armin Linke, 2014

Ateneumiin toukokuussa auenneessa näyttelyssä Alvar Aalto – taide ja moderni muoto on mukana taideteoksia Aallon läheisiltä ystäviltä ja modernismin mestareilta, kuten yhdysvaltalaiselta Alexander Calderilta (1898–1976), ranskalaiselta Fernand Légeriltä (1881–1955) ja László Moholy-Nagylta (1895–1946). Esiin tuodaan myös Artekin rooli suomalaisen taidekentän rakentajana. Näyttelyn on tuottanut Vitra Design Museum yhteistyössä Alvar Aalto -museon ja Ateneumin taidemuseon kanssa.

Alvar Aalto oli kansainvälisen modernismin keskeisimpiä vaikuttajia. Aalto oli täysiverinen kosmopoliitti maailmanlaajuisine verkostoineen: hän oli ensimmäisen puolisonsa Aino Marsio-Aallon (1894–1949) kanssa kansainvälisesti aktiivinen jo 1920-luvulta alkaen. Retrospektiivinen näyttely esittelee Aallon elämää ja tuotantoa 1920-luvulta 1970-luvulle. Näyttelyssä nähdään runsaasti ikonisia huonekaluja ja esineitä sekä arkkitehtuuripiirustuksia ja pienoismalleja. Taiteidenvälisyys ja Aallon monialaisuus nousee esiin arkistomateriaalin, taideteosten, valokuvien ja lyhytelokuvien kautta. Aallon arkkitehtuuria esitellään myös saksalaisen valokuvataiteilija Armin Linken uusilla valokuvilla.

vasemmalla: László Moholy-Nagy, Kestnermappe Nr.6, 1923. kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen; oikealla: Fernand Léger: Etoile jaune, 1937. kuva: Mairea-säätiö / Rauno Träskelin
vasemmalla: László Moholy-Nagy, Kestnermappe Nr.6, 1923. kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen; oikealla: Fernand Léger: Etoile jaune, 1937. kuva: Mairea-säätiö / Rauno Träskelin

Useat näyttelyssä nähtävät taideteokset ovat lainassa Villa Maireasta, jonka Aalto suunnitteli Artekin perustajalle Maire Gullichsenille. Alvar ja Aino Aallon yhdessä Gullichsenin ja Nils-Gustav Hahlin kanssa vuonna 1935 perustaman Artekin manifestissa määriteltiin, että sen toimialoihin kuuluu myös taiteen esittely ja taidevalistus. Artekin rohkeat ja kunnianhimoiset näyttelyt toivat Helsinkiin modernismin klassikkoja ja uusinta kansainvälistä nykytaidetta. Näyttelyt jättivät pysyvän jäljen suomalaiseen taidekenttään ja myös Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Ateneumin näyttelyssä nähdäänkin laaja valikoima teoksia, jotka museo hankki Artekin järjestämistä taidenäyttelyistä. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Ateneumin tuottama julkaisu Alvar Aalto – taide ja moderni muoto, jossa tarkastellaan Artekin näyttelytoimintaa sekä nostetaan esiin myös Aino Marsio-Aallon merkittävä elämäntyö taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin näyttämöillä.

Kiertävä näyttely on nähty ennen Helsinkiä Vitra Design Museumissa Saksassa sekä Madridissa, Barcelonassa ja Tanskan Aalborgissa. Ateneumin ja Alvar Aalto -museon näyttelyiden lisäksi Aalto on esillä elokuvateatteri Orionissa, jossa on käynnissä elokuvasarja Alvar Aalto ja Filmistudio Projektio. Alvar Aalto oli vuosina 1934–1936 toimineen Filmistudio Projektion, Suomen ensimmäisen elokuvakerhon, puheenjohtaja ja tulisielu.

 

Eliel Saarinen. kuva: MFA
Eliel Saarinen. kuva: MFA

Laiturin kesänäyttely Helsingistä on tullut suurkaupunki! – Eliel Saarinen ja Helsinki kertoo arkkitehti Eliel Saarisen työstä itsenäisen Suomen rakentajana ja kaupunkisuunnittelun pioneerina. Saarisen kädenjälki Helsingissä tuotti elävää kaupunkia ja arkkitehtuurin helmiä. Esimerkiksi Munkkiniemi–Haaga- ja Suur-Helsinki-kaupunkisuunnitelmat ovat hahmottaneet paikallista identiteettiä ja Helsingin kaupunkirakennetta vuosikymmeniksi eteenpäin. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tuottama näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Näyttelyssä voi tutustua Saariseen henkilönä sekä hänen töihinsä Helsingissä. Myös arkkitehdin toteutumattomia suunnitelmia on esillä. Arkkitehti Tuomas Siitosen suunnittelemassa kaksikerroksisessa näyttelyssä kohteisiin voi tutustua näyttelyplanssien, suuren lattiakartan sekä aikajanan avulla, johon on koottu kaikki Saarisen Helsinkiin suunnittelemat rakennukset.

Eliel Saarinen, Munkkiniemen Hollantilaisentien kaupunkipientalot, 1920. kuva: Rauno Träskelin
Eliel Saarinen, Munkkiniemen Hollantilaisentien kaupunkipientalot, 1920. kuva: Rauno Träskelin

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan esite, jonka avulla voi lähteä kiertämään Saarisen suunnittelukohteita kesäisessä Helsingissä. Yleisöllä on myös ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä virtuaalikävely Saarisen suunnittelemassa Munkkiniemessä, jota ei koskaan rakennettu, sillä näyttelyyn on koodattu 3D-virtualisointi Eliel Saarisen sata vuotta sitten rakentamasta Munkkiniemi–Haaga-pienoismallista.

Näyttely on avoinna syyskuun puoliväliin saakka. Taiteiden yönä, torstaina 24.8. Laiturilla esitetään Eliel Saarisen pojanpojan Eric Saarisen isästään Eero Saarisesta tekemä dokumenttielokuva The Architect Who Saw the Future.

 

Perspektiivejä-näyttelyn arkkitektoni. havainnekuva: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen
Perspektiivejä-näyttelyn arkkitektoni. havainnekuva: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen

Arkkitehtuurimuseon kesänäyttely Perspektiivejä jatkaa Arkkitehdin ääni -näyttelysarjaa. Tällä kertaa äänessä on Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen. Vuonna 1979 perustetun toimiston tunnettuja töitä ovat muun muassa tiedekeskus Heureka, Rovaniemen lentoasema, Washingtonin suurlähetystö, Hämeenlinnan maakunta-arkisto ja Kangasala-talo.

Näyttely esittelee toimiston töitä 2000-luvulla. Seinille heijastettujen valokuvien keskellä kohoaa arkkitektoni, joka perustuu toimiston uusimman työn, toukokuussa avatun Center for Systems Biology Dresdenin aulan betoniseen tilalabyrinttiin. Näyttelyä ohjaa kolme tärkeää elementtiä: perspektiivi, valokuva ja muistitekniikka nimeltä ”mielen palatsi”.

Arkkitehtuurimuseon pihassa aukeaa samaan aikaan kesänäyttelyn kanssa Oulun yliopiston arkkitehtuuriopiskelijoiden ja Oulun ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtiopiskelijoiden suunnittelema ja rakentama Hirsitetris-tapahtumapaviljonki. Museon suuressa salissa jatkuu elokuun loppupuolelle saakka juhlavuoden näyttely Kuinka Suomi modernisoitiin, ja heinäkuun loppuun asti modernismin teemaan voi tutustua myös Helsingin taidemuseo HAMin yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon, Alvar Aalto -museon, Designmuseon ja Valokuvataiteen museon kanssa tuottamassa Modernia elämää! -suurnäyttelyssä.

 

Schildt & Aalto. Modernit humanistit
2.6.–17.9.2017
Alvar Aalto -museon Galleria
Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä

Alvar Aalto – taide ja moderni muoto
11.5.–24.9.2017
Ateneumin taidemuseo
Kaivokatu 2, Helsinki

Helsingistä on tullut suurkaupunki! – Eliel Saarinen ja Helsinki
1.6.–16.9.2017
Info- ja näyttelytila Laituri
Narinkka 2, Helsinki

Perspektiivejä. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen
7.6.–3.9.2017
Arkkitehtuurimuseon pieni sali
Kasarmikatu 24, Helsinki